Arkisto

Archive for the ‘Kiinniotto’ Category

Valvontakamera tallensi Aarnion pahoinpitelyn

3.10.2014 Kommentointi poissa käytöstä

valvontakamera
Tapauksen tutkinnasta vastaava rikosylikomisario ei ole vielä nähnyt nauhaa.

Tutkintavankeudessa istuva rikosylikomisario Jari Aarnio pahoinpideltiin tiistaina Vantaan vankilassa. Poliisin mukaan valvontakamera tallensi pahoinpitelyn.

Rikoskomisario Kimmo Hyvärinen Itä-Uudenmaan poliisista kertoo, etteivät tutkijat ole vielä saaneet valvontakameratallennetta haltuunsa. Hänen mukaansa tapahtumissa ei kuitenkaan ole epäselvyyksiä.

– Molemmat ovat kertoneet tapahtuman samalla tavallaan.

Poliisi aikoo katsoa nauhan ensi viikolla, vaikka tapahtumien kulku onkin tiedossa. Hyvärisen mukaan tallenteen katsominen ei ole kiireellisyyslistan kärjessä.

Rikoskomisario ei tiedä vielä tarkalleen, millaisia vammoja Aarnio pahoinpitelyn yhteydessä sai.

– Lääkäri osaa sanoa sen. Emme ole vielä saaneet lääkärin todistusta.

 

Uutisoimme keskiviikkona välikohtauksesta, jossa Aarnion kanssa samalla osastolla ollut vanki potkaisi häntä voimakkaasti kylkeen. Vammat eivät kuitenkaan vaatineet ulkopuolista sairaanhoitoa, vaan ne tutkittiin vankilan omalla sairaalaosastolla. Välikohtaus oli ensimmäinen kerta, kun Aarnio joutui fyysisen väkivallan kohteeksi vankilassa.

Valvontakameratallenteesta kertoi ensimmäisenä Yle Uutiset.

 

http://yle.fi/uutiset/aarnion_pahoinpitely_tallentui_valvontakameralle/7507257

Poliisi pidätti alaikäisen syyttä – putkassa kaksi yötä suotta

6.9.2014 Kommentointi poissa käytöstä

poliisi RINTAMERKKI

Poliisi otti kiinni alaikäisen pojan ja pidätti tämän epäiltynä puukotuksesta, vaikka hän ei liittynyt mitenkään tapaukseen.

Poliisi piti 16-vuotiasta poikaa putkassa lähes kaksi täyttä vuorokautta kolmen eri päivän aikana, koska paikallisen päihdeporukan aikuinen mies antoi poikaan sopivia tuntomerkkejä kuvaillessaan puukottajaansa. 32-vuotiasta miestä oli puukotettu jalkaan.

Esitutkintapöytäkirjan mukaan poika kertoi pelänneensä ainutlaatuista tilannetta todella paljon.

Lisäksi poliisi teki kotietsinnän pojan huoneeseen kouluasuntolassa ja takavarikoi kännykän.

Kotietsinnän huomasivat heti myös pojan koulukaverit niin, että häntä kiusattiin kuukausia. Yksikin tuttu tervehti häntä huutamalla ”mitä puukottaja”.

Tapaus sattui joulukuussa 2012. Se tuli julki vasta nyt, kun Pohjois-Savon käräjäoikeus käsitteli asiaa ja antoi perjantaina tuomion väärän ilmiannon tehneelle miehelle.

Uhri ja nainen pelkäsivät puukottajaa

Tapaus sai alkunsa, kun väkivaltarikoksista useasti tuomittu 37-vuotias mies ja 28-vuotias eläkeläisnainen kutsuivat tuttunsa kerrostaloasuntoon Suonenjoella. Kutsuttu päihdeongelmainen 32-vuotias mies luuli menevänsä tapaamaan vain naista.

Asunnossa 37-vuotias mies löi kylään tullutta miestä keittiöveitsellä reiteen ja vannotti, ettei tämä kerro hänestä poliisille, vaan nimeää tekijöiksi paikalliset ”juniorit”.

Uhri ajoi taksilla tekijän kanssa terveyskeskukseen ja molemmat saivat hoitoa vammoihinsa.

Kun puukotusvamma ilmoitettiin poliisille, uhri kertoi nuorten huudelleen ravintolaillan jälkeen hänelle, pummanneen tupakkaa ja hyökänneen päälle. Mies kertoi puukottajan tuntomerkeiksi löysät housut, hupparin ja skeittikengät.

37-vuotias mies eli oikea puukottaja kertoi poliisikuulusteluissa, että hän oli osunut sattumalta Suonenjoen keskustaan ja hätistänyt nuorisojengin pois tuttunsa kimpusta. Miehet kertoivat ajaneensa taksilla naisen luo ja vielä terveyskeskukseen.

Nainen vahvisti kuulleensa, että puukottaja oli paikallista nuorisoa.

Poliisi otti tuntomerkkeihin täsmäävän pojan kiinni seuraavalla viikolla.

Poliisit käyttivät puukotuksen uhria katsomassa sellissä ollutta poikaa. Uhri vastasi poliisille, että koko, ikä ja hiustenväri sopivat tekijään.

Alaikäisen pidättäminen edellyttäisi kovia perusteita

Poika vapautettiin odottamaan esitutkinnan päättymistä. Rikostutkinta oli vielä kesken, kun oikea puukottaja joutuikin muista rikoksista Pelson vankilaan.

Elokuussa 2013 nainen ja uhri menivätkin kertomaan poliisille, että olivat valehdelleet aiemmin. Vasta silloin rikosepäilyt hälvenivät kokonaan pojan yltä.

Uhri kertoi, että hän oli keksinyt nuorisojengin omasta päästään ja osin puukottajan kuvailun perusteella. Pidätettyä poikaa kukaan päihdeporukasta ei varsinaisesti tuntenut, mutta oli saattanut nähdä kaupungilla.

Myös nainen kertoi, että hän oli puhunut puukottajan haluamalla tavalla. Molempia oli pelottanut puukottajan väkivaltaisuus.

Savon Sanomat ei tavoittanut jutun tutkinnanjohtajaa kertomaan alaikäisen pojan pidättämispäätöksestä.

Itä-Suomen poliisin mukaan yleensä alaikäinen epäilty vain kutsutaan kuulusteluun. Alaikäisen kiinniottamiseen saati pidättämiseen pitää saada tutkinnassa jotain lisäperusteita.

Poliisin mukaan on entistä yleisempää, ettei uhri uskalla nimetä tekijää, vaikka tietäisi hänet. On kuitenkin harvinaista, että tekijäksi kuvaillaan jotain sivullista.

Oikeus antoi tuomiot

Pohjois-Savon käräjäoikeus tuomitsi puukottajan eli 37-vuotiaan miehen oikeuden käytössä kuultavan uhkaamisesta, koska tämä oli uhkaillut puukotuksen uhria väkivallalla, jos uhri kertoo poliisille oikean tekijän.

Oikeus tuomitsi puukotuksen uhrin, 32-vuotiaan miehen väärästä ilmiannosta. Hänen on maksettava syyttä pidätetylle pojalle 2 000 euroa kärsimyskorvauksia.

Lisäksi 28-vuotias nainen sai tuomion avunannosta törkeään pahoinpitelyyn ja perättömästä lausumasta viranomaismenettelyssä eli kuulustelussa valehtelemisesta. Porukka sai samalla kertaa tuomioita muista rikoksista.

http://www.savonsanomat.fi/savo/alaikainen-putkassa-kaksi-yota-suotta/1890555

Poliisi otti lehtikuvaajan kiinni – EIT käsittelee tapauksen uudelleen

3.6.2014 Kommentointi poissa käytöstä

cedh_42199_26_1011_2012-09-21

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen Smash Asem -ratkaisu otetaan uuteen käsittelyyn.

Tuomioistuimen paneeli on päättänyt hyväksyä tuomiosta jätetyn valituksen.

EIT päätti alkuvuodesta, että Suomi ei loukannut Suomen Kuvalehden kuvaajan sananvapautta, kun poliisi otti tämän kiinni Smash Asem -mielenosoituksen yhteydessä vuonna 2006.

Valituksen käsittelee tuomioistuimen suuri jaosto.

Aarnio pysyy vangittuna – syyteharkinnalle lisäaikaa heinäkuun loppuun

23.5.2014 Kommentointi poissa käytöstä

Päivitetty 24.5.2014 23:50

aarnio jari

Huumepoliisin päällikköä epäillään muun muassa törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä ja törkeästä huumausainerikoksesta.

Helsingin käräjäoikeus on myöntänyt lisäaikaa syytteiden nostamiselle Helsingin huumepoliisin hyllytettyä päällikköä Jari Aarniota vastaan. Uuden aikarajan mukaan mahdolliset syytteet pitää nostaa 31.7. mennessä.

Aikaisempi takaraja syytteiden nostamiselle oli toukokuun lopussa.

Myös Aarnion vangitsemista on jatkettu. Hän on ollut vangittuna noin puoli vuotta. Häntä epäillään huumerikosten lisäksi lahjus- ja virkarikoksista. Aarnio on kiistänyt kaikki rikosepäilyt.

Laaja ja pitkään kestänyt tutkinta on tutkinnanjohtaja Jukka Haaviston mukaan valmistumassa pian.

– Tässä on useita kokonaisuuksia, ja niitä on tutkittu voimallisesti eteenpäin. Kyllä me hyvin loppuvaiheessa ollaan, Haavisto arvioi.

Aarnion ja hänen asianajajansa mukaan tutkinta olisi voinut sujua ripeämminkin.

– Tässä on varsin laajoja kuulemisia, varsin laajoja kotietsintöjä tehty ja ehkä poikkeuksellisella tavalla käyty läpi asioita kovinkin pitkältä ajalta, Aarnion asianajaja Riitta Leppiniemi sanoo.

Viime viikolla Itä-Uudenmaan syyttäjänvirasto tiedotti, että Aarnion tapauksen tutkinnassa on löydetty huomattava summa käteistä rahaa. Iltalehden mukaan Aarnion rakennustyömaalta Porvoosta olisi löydetty kymmenien tuhansien eurojen rahakätkö.

Jari Aarnion omaisuutta on määrätty takavarikkoon ainakin 1,9 miljoonan euron edestä.

http://yle.fi/uutiset/aarnio_pysyy_vangittuna__syyteharkinnalle_lisaaikaa_heinakuun_loppuun/7258927

Käräjäoikeus myönsi Aarnio-tutkinnalle lisää aikaa*HS

Helsingin käräjäoikeus on myöntänyt lisää aikaa huumepoliisin päällikön Jari Aarnion jutun tutkinnalle. Uusi määräaika syytteen nostamiselle on 31. heinäkuuta.

Tutkinnanjohtaja Jukka Haavisto kertoi perjantaina, että tutkinta on loppusuoralla. Jos aikataulu pitää, mahdollinen oikeudenkäynti alkaa elokuussa.

Aarniota epäillään muun muassa useista törkeistä huumausainerikoksista, törkeästä lahjuksen ottamisesta ja virkarikoksista. Hän on kiistänyt syyllistyneensä rikokseen. Aarnio on lisäksi kiistänyt, että hänelle olisi ollut laitonta rahaa.

Aarnio on ollut vangittuna marraskuusta lähtien. Hän vaati perjantaina vapauttamistaan, mutta oikeus ei suostunut pyyntöön.

Uusin käänne tutkinnassa on Aarnion talotyömaalta löytynyt rahakätkö. HS:n tietojen mukaan käteistä löytyi yli 50000 euroa. Seteleistä etsitään sormenjälkiä ja dna:ta.

http://www.hs.fi/kotimaa/a1400821551009?jako=d8326957150c5d2d3a853b5c000217fc

Mies kuoli putkaan Kuopiossa

15.12.2013 Kommentointi poissa käytöstä

 

putka_poliisivankil

Mieshenkilö kuoli putkaan perjantain ja lauantain välisenä yönä Kuopiossa.

 

Poliisi oli ottanut kiinni 1985 syntyneen miehen Kuopion keskustasta perjantaina. Kuopiolaismies oli päihtynyt ja hänet kuljetettiin putkaan.

Lauantaiaamuna kello 9.00 jälkeen mies löydettiin putkasta kuolleena.

Koska kuolema tapahtui Pohjois-Savon poliisin tiloissa, suorittaa Kainuun poliisilaitos asian tutkinnan.

Miehen kuolemaa tutkitaan normaalina kuolemansyyn tutkintana, eli tapaukseen ei epäillä liittyvän rikosta.

Kolme huumepoliisia on yhä pidätettynä, Aarnion lisäksi

14.12.2013 Kommentointi poissa käytöstä

poliisi virkamerkki

Kolme poliisia on edelleen pidätettynä Helsingin huumepoliisin päällikköä Jari Aarniota koskevassa törkeässä huumaus-ainerikosepäilyssä. Neljäs kiinni otettu poliisi on päästetty vapaaksi.

-Häntä ei ollut syytä pidättää tutkinnallisista syistä. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö häntä yhä epäiltäisi rikoksesta, sanoo tutkinnanjohtaja Jukka Haavisto.

Kyse on siitä, ovatko poliisit rikkoneet virkatoiminnassa noudatettavia säännöksiä. Tutkinta jatkuu koko viikonlopun.

Helsingin huumepoliisin päällikkö Jari Aarnio on vangittu.

15.11.2013 Kommentointi poissa käytöstä

aarnio

Helsingin huumepoliisin päällikkö Aarnio on vangittu epäiltynä törkeästä lahjuksen ottamisesta, törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä ja avunannosta törkeään petokseen. Hän kiistää epäilyt.

Aarnio vangittiin Helsingin käräjäoikeudessa. Siististi ja vapaaseen tyyliin pukeutunut Aarnio oli silminnähden allapäin.

Asianajaja Riitta Leppiniemen mukaan Aarnio kiistää syyllisyytensä.

Käräjäoikeus vangitsi Aarnion todennäköisin syin epäiltynä rikoksista, mikä on kahdesta vaihtoehdosta vankempi peruste.

Epäilyt kytkeytyvät poliisin seurantalaitehankintoihin ja näitä laitteita valmistavaan yritykseen Trevociin.

Epäilty törkeä virka-aseman väärinkäyttö ajoittuu vuoden 2008 toukokussta kuluneen viikon tiistaille. Avunanto törkeään petokseen alkoi puolestaan vuoden 2007 heinäkuussa. Törkeä lahjuksen vastaanotto ajoittuu viime vuoden tammikuulta tälle viikolla.

Aarnion epäillään saaneen yhtiöstä etuuksia ja osallistuneen esteellisenä hankintoihin, joita hänen työnantajansa yhtiöstä teki.

Vangittavaksi vaaditaan lisäksi kolmea muutakin ihmistä, joilla on kytköksiä Trevociin ja sen tytäryhtiöön. Yksi epäillyistä on suojelupoliisin työntekijä.

Päätös Aarnion virasta pidättämisestä on tarkoitus tehdä myöhemmin tänään. Vangitsemisistunnon jälkeen Aarnio on tarkoitus kuljettaa kuultavaksi laitokselle, minkä jälkeen Helsingin poliisikomentaja Jukka Riikonen tekee päätöksensä.

Helsingin huumepoliisin päällikkö Jari Aarnio otettiin kiinni

12.11.2013 Kommentointi poissa käytöstä

aarnio jari

Helsingin huumepoliisin päällikköä Jari Aarniota epäillään törkeästä virka-aseman väärinkäytöstä ja törkeästä lahjuksen ottamisesta, kertoo poliisirikostutkintaa johtava Jukka Haavisto Itä-Uudenmaan syyttäjävirastosta.

Haavisto piti asiasta tiedotustilaisuuden keskusrikospoliisin rikoskomisario Kai Käkelän kanssa.

– Asia on tullut esiin aiemman tutkinnan yhteydessä.

Aarniosta kannellut nainen väitti Helsingin Sanomien haastattelussa syksyllä, että Aarnio olisi auttanut häntä prostituution harjoittamisessa. Asiaa on tutkittu virkavelvollisuuden rikkomisena.

Tämä tapaus ei liity uuteen tutkintaan.

– Uusi asia tuli ilmi aiemman tutkinnan yhteydessä.

Uusi tutkinta liittyy yhtiöön, josta valtion viranomaiset ovat tehneet hankintoja. Nyt epäillään, että Aarnio on saanut etuja täältä.

– (Eduissa) ei ole kyse salkullisista rahaa, Haavisto täsmensi.

Lahjuksia tuhansien arvosta

Lahjusten arvioidaan olevan tuhansien eurojen arvoisia.

Kyse on yksityisestä yhtiöstä, josta valtion eri viranomaiset ovat tehneet hankintoja. Yrityksessä on työskennellyt myös suojelupoliisissa työskentelevä mies.

Yrityksen toiminta liittyy poliisialan tarvikkeisiin. Tutkinnanjohtajat eivät täsmennä, miten suurista eduista on kyse tai tarkemmin mistä lahjuksissa on kyse.

– Kyse ei ole yhdestä tapahtumasta.

Aarnio on otettu kiinni tänään. Haaviston mukaan on tarkoitus selvittää, ovatko väitetyt lahjukset vaikuttaneet Aarnion toimintaan poliisina.

http://www.mtv.fi/uutiset/rikos/artikkeli/huumepoliisin-paallikkoa-epaillaan-torkeasta-virka-aseman-vaarinkaytosta/2389986

Rikosylikomisario Jari Aarnion kiinniottaminen ja hyllyttäminen liittyy eri viranomaisten laajasti käyttämään seurantajärjestelmään.

Helsingin poliisin käyttämä seurantalaite on Iltalehden tietojen mukaan huumepoliisin päällikön Jari Aarnion rikosepäilyjen ja hyllytyksen taustalla.

Kyseessä on suomalaisessa yrityksessä valmistettu seurantalaite, jonka avulla poliisit ja muut viranomaiset ovat voineet aiempaa tarkemmin seurata salaa rikoksesta epäiltyjen ajoneuvoja ja tavaroita.

Iltalehden kolmesta eri lähteestä varmistamien tietojen mukaan Helsingin poliisin käyttämän seurantalaitteen kehityksestä vastasi entinen keskusrikospoliisin (KRP) työntekijä. Työntekijä oli kehittänyt seurantajärjestelmää omassa yrityksessään ollessaan vielä KRP:ssä töissä.

Mies erotettiin joitakin vuosia sitten epäselvyyksien vuoksi, jotka liittyivät seurantajärjestelmän kehittämiseen.

Pääkaupunkiseudulla asuvan miehen yrityksessä on yhtenä vastuuhenkilönä Supon alipäällystöön kuuluva poliisi, joka Aarnion tavoin otettiin kiinni maanantaina. Häntäkin uhkaa hyllytys.

 

Seurantalaitteita valmistavan yrityksen liikevaihto oli viime vuonna 370 000 euroa, josta voittoa kertyi tasan kymmenen prosenttia, 37 000 euroa. Toissa vuonna yrityksen liikevaihto oli yli 550 000 euroa, josta voiton osuus oli lähes 150 000 euroa. Yrityksellä on omaa pääomaa 300 000 euroa.

Iltalehti soitti perjantaina yritykseen, joka on seurantalaitteiden suunnittelija ja valmistaja. Puheluun ei vastattu.

Iltalehden tietojen mukaan yrityksen seurantalaitteita käyttävät toiminnassaan Helsingin poliisin lisäksi ainakin Supo ja Tulli.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013111217715456_uu.shtml

Poliisin rekisteriurkinnan valvonta epäuskottavaa

9.8.2013 2 kommenttia

C

Informaatio-oikeuden professori Tomi Voutilainen kritisoi ankarasti viranomaisten suhtautumista poliisien luvattomaan rekisteritietojen katseluun. Hän myös siirtäisi henkilörekisterien käytön valvonnan kokonaan pois poliisilta.

 

Voutilaisen mukaan poliisin rekisteriurkintaan suhtaudutaan sekä tutkinnassa että oikeudessa pehmeämmin kuin esimerkiksi

– Käsittelyssä on alueellisia eroja. Joissain tilanteissa on tehty syyttämättäjättämispäätöksiä tai esitutkinta on lopetettu esimerkiksi taloudellisiin syihin vedoten. Joskus on katsottu, että tapaus ei ole yhteiskunnallisesti merkityksellinen. Myös hallinnollisia huomautuksia on annettu, mutta näin ei voi kuitenkaan menetellä, kun kysymyksessä on rikosasia.

Voutilainen arvioi, että poliisien kohdalla tutkintaa rajataan tiukemmin. Urkinnasta epäillyn terveydenhuollon työntekijän osalta saatetaan selvittää paljonkin rekisterinkäyttöhistoriaa, mutta poliisin kohdalla keskitytään helposti pienempään kokonaisuuteen.

Vedottu muistamattomuuteen ja vähäisyyteen

Syyttämättäjättämispäätöksissä on vedottu muun muassa muistamattomuuteen, teon vähäisyyteen, puuttuviin atk-taitoihin ja siihen, että luvattomasta katselusta ei ole aiheutunut vahinkoa kenellekään.

– Tämähän tarkoittaisi sitä, että jos henkilöllä on mielenkiintoinen työ, niin siinä olisi luontaisetuna oikeus katsella muiden tietoja vain uteliaisuudesta.

Voutilainen pitää erikoisena myös vaatimusta, että katselusta pitäisi aiheutua haittaa, jotta se johtaisi syytteeseen. Tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että rekisteristä selvinneitä tietoja vuodettaisiin ulkopuolisille.

– Silloinhan kyseessä on jo toinen rikosnimike eli virkasalaisuuden rikkominen.

Voutilainen huomauttaa, että myös Valtakunnansyyttäjän virasto on ohjeistanut syyttäjiä kiinnittämään huomiota asian vakavuuteen.

– Nämä eivät ole vähämerkityksisiä asioita. Henkilörekisteririkoksessa on aina kyse yksityistä henkilöä koskevasta asiasta. Silloin yksityinen etu vaatii, että nämä asiat tutkitaan.

”Valvonta Tietosuojavaltuutetulle”

Voutilainen siirtäisi henkilötietojen käsittelyn valvonnan kokonaan poliisin ulkopuolelle. Käytännössä se tarkoittaisi Tietosuojavaltuutetun toimiston resurssien lisäämistä.

– Nämä urkinnat syövät poliisin uskottavuutta. Poliisi vaatii uusia teknisiä menetelmiä käyttöönsä esimerkiksi tietoverkon valvonnassa. Jos tällaisia vaatimuksia esitetään, myös poliisin oma valvonta on saatava uskottavalle tasolle. Sitä se ei tällä hetkellä ole, Voutilainen sanoo.

Tällä hetkellä poliisi neuvoo väärinkäytöstä epäilevän omalle poliisilaitokselle, jossa arvioidaan, onko tutkinnalle tarvetta. Poliisin virkarikosepäilyissä tutkintaa johtaa syyttäjä.

”Myllylän urkinnasta sakot poikkeuksellisen pieniä”

Entisen hiihtäjän Mika Myllylän kuoleman jälkeen poliisihallitus teki pistokokeen, jossa kävi ilmi, että Myllylän tietoja oli katsellut toistasataa virkamiestä. Yli 90 sai syytteen.

Voutilaisen mukaan ensimmäiset oikeuden tuomiot ovat olleet poikkeuksellisia.

– Pohjois-Karjalan käräjäoikeus poikkesi merkittävästi vallitsevasta käytännöstä. Päiväsakot olivat huomattavasti alakanttiin eli 20-30 päiväsakkoa alle sen, mitä vastaavissa tapauksissa on annettu.

Urkki 19 000 kertaa – vetosi puutteellisiin atk-taitoihin

Myllylän tapauksessa käräjäoikeus uskoi yhtä poliisia, joka kertoi opetelleensa atk-taitoja urkinnan yhteydessä. Voutilaisen mukaan perustelu ei ole uusi. Lapin käräjäoikeudessa käsiteltiin vuonna 2007 tapausta, jossa vanhempi konstaapeli oli katsonut rekisteritietoja luvatta 19 000 kertaa. Hänet jätettiin tuomitsematta rangaistukseen.

– Hän selvitti oikeudessa, että ei osannut käyttää järjestelmää. Mies oli kuitenkin osannut käyttää sitä todistetusti 19 000 kertaa, Voutilainen ihmettelee.

Urkinta tulee tyypillisesti ilmi, kun poliisi lipsauttaa puheissaan jotain, mikä saa epäilemään luvatonta katselua.

– Näissä tapauksissa urkitaan naapureiden tietoja, katsotaan luvatta omia tietoja, tehdään ystävän palveluksia tai toimitaan ihan vahingoittamistarkoituksessa.

 

http://www.mtv3.fi/uutiset/rikos.shtml/2013/08/1789867/poliisi-urkki-riitakumppaninsa-rekisteritietoja—selvisi-syytteitta

 

 

Poliisi ”väärentää” telekuuntelu materiaalia, suorittaa ”laitonta” telekuuntelua jatkuvasti, asianajia salakuunnellaan..ym…

4.1.2013 Kommentointi poissa käytöstä

poliisi katon valopaneeli

 

Poliisihallitus myönsi, että yhden epäilyn kohdalta saattaa olla satojatuhansia taltioituja puheluja. Poliisitoiminnan valvoja pitää arveluttavana, että poliisi myös kuuntelee yleisiä puhelimia ja lisäksi arkistoi nämä puhelut vuosikausiksi.

Tälläkin hetkellä jossain vankilan sellissä kirjoituskone vaikeroi. Vanki kirjoittaa valitusta tai vastine tai jotain hakemusta viranomaista. Virkamiehet kutsuvat tätä valitus tehtailuksi.

Tehtailuksi sen vuoksi, että valitusten ja hakemusten lukumäärä on niin suuri. Ei kukaan vakavissaan oleta,että niitä käsiteltäisiin huolellisesti. Vastaukset syntyvät yleensä nopeasti ja ovat pääsääntöisesti kielteisiä.

Mutta ei sääntöä ilman poikkeusta. Tehtailijoiden joukossa on muutama huippulahjakkuus, joista yksi on Kylmäkosken vankilassa istuva Markus Pönkä  (tuomittu Tallinnan paloittelusurmasta ja huijauslaskuista).

Pönkä on saanut vankeutensa aikana jo viisi valituslupaa korkeimpaan oikeuteen.  Määrä panee lakimiehet haukkomaan kateudesta henkeään.

 

Sellityön sankaria jäljitettiin

Toinen sellityön sankari on Riihimäen vankilassa toista kierrosta istuva Keijo Smolander (tuomittu törkeästä huumausainerikoksesta). Sinnikäs Smolander nappasi nolosti poliisin rysänpäältä nauhoittamassa puheluita, joiden taltioimiseen ei olisi koskaan pitänyt myöntää lupaa.

Keijo Smolanderia on jäljitetty salaa useiden maiden poliisien yhteistoimin ainakin viiden vuoden ajan. Se voi johtua siitä, että suomalainen osapuoli on luonut hänestä pari numeroa todellisuutta suuremman tekijän, ehkä ajatuksella, että Smolanderin avulla voisi parantaa onnistumisprosenttiaan.

Tosiasiahan on, ettei huumekaupan todellisia rahoittajia ole milloinkaan onnistuttu vangitsemaan Suomessa.

Suurista painista huolimatta, Smolanderiakin jäljittäessä poliisin on täyty nyt todeta, ettei mitään rikollista ole ilmennyt telekuuntelun avulla. Pikemmin päinvastoin, hän on saanut jäljittäjiltään asiallisia kirjeitä Espanjasta, Virosta ja Suomesta, joissa kerrotaan muun muassa: ”Teidän käyttämiin teleliittymiin Suomessa ja Espanjassa kohdennetuissa telepakkokeinoissa ei ole ilmennyt sellaisia rikosepäilykseen liittyviä seikkoja, joiden perusteella rikosilmoituksessa mainitun asian esitutkintaa pitäisi jatkaa.”

Tästä huolimatta Smolander saatettiin viime vuoden alkukesästä toiselle kierrokselle 9 vuoden 6 kuukauden tuomiolla. Ratkaisevaa oli tunnetun vasikan esitutkinnassa kertoma väite Smolanderin syyllisyydestä.

On myös syytä muistaa, että väitettyjen huumekauppojen aikana Smolander koko ajan istui vankilassa edellistä tuomiotaan.

 

Asianajajia salakuunneltiin

Tuomion jälkeen tämä neuvokas vanki paljasti miten vankilan niin sanottua asiamiespuhelinta, eli kännykkää, jonka avulla vanki ja hänen asiamiehensä hoitavat vangin oikeusturvaa, oli poliisin toimesta kuunneltu useiden kuukausien ajan.

Asianajajan ja päämiehen suhdetta on pidetty oikeusvaltion kulmakivenä, eikä tämän suhteen väliin ole ollut hyväksyttävää mennä.

– Kiinnitin kuulusteluissa ensimmäisenä huomiota siihen, kun poliisi puhui samoista asioista kun mitä itse olin puhunut asianajajan kanssa. Mä sanoin, että onpa erikoinen homma poliisilta tulee samat lainaukset!  Näin kertoo Keijo Smolander hetkestä, jolloin hän oivalsi miten myös asiamiespuhelinta salakuunnellaan.

Vangin lahjakkuus ei jäänyt ilman palkkiota, sillä hänet määrättiin varmuusosastolle, vaikka osastokäyttäytymisessä ei ole ollut huomautettavaa.

Käytännössä se merkitsi myös, ettei hän pääse tapaamaan alaikäisiä lapsiaan, koska Riihimäen vankilassa tehdyn turvallisuusarvioinnin mukaan peruskouluikäiset tytöt ovat selkeä turvallisuusriski.

”Tapaaminen aiheuttaa vaaraa vankilan järjestykselle ja turvallisuudelle”, kuuluu perustelu.
Jotenkin pelottavaa on, mikäli alle kymmenvuotias tyttö on Riihimäen vangeille turvallisuusriski. Toivotaan että muurit kestävät, mikäli hän joskus äitinsä seurassa pääsee tapaamisiin.

 

Oikeutta on helppo harhauttaa

Pakkokeinolain mukaan teleliittymien kuuntelusta on vuoden kuluessa ilmoitettava kohteelle. Mutta näin ei automaattisesti menetelty Smolanderin kohdalla. Alkoi vähitellen selvitä, että viranomaiset olivat hakeneet ja saaneet luvan laajamittaiseen teleliittymien kuunteluun lähellä Joensuuta sijaitsevaan Pyhäselän vankilaan, jossa Smolander suoritti silloista tuomiotaan

Lahden käräjäoikeus oli myöntänyt kuunteluluvat kolmeen puhelimeen, joista kaksi oli maksullisia ns. yleisö puhelimia vankilan käytävillä. Kolmas oli maksuton matkapuhelin ja tarkoitettu ainoastaan vankien ja asianajajien välisille puheluille.

Kävi ilmi, että kaikkia asiamiesten ja vankien välisiä puheluja oli kuunneltu yhdeksän ja puolen kuukauden ajan.

Smolander laati itse Lahden käräjäoikeudelle luovutusvaatimuksen, jossa viittasi siihen, että telekuuntelun asiakirjat on luovutettava kun siitä ei enää ole haittaa esitutkinnalle.

Papereista selvisi, että nimellä ”asiointipuhelin” oli haettu kuuntelulupa kännykkälaitteeseen, joka saatiin vartijoilta, kun haluttiin soittaa asianajajalle. Siinä puhelimessa luki vielä, että ”asianajajapuhelin”.

– Jos kuuntelulupahakemukseen olisi kirjoitettu totuudenmukaisesti ”asiamiespuhelin”, ei yksikään tuomari olisi antanut sellaiseen lupaa, arvelee Smolander varmuusosaston pienessä tapaamistilassa.

Kun oikeuskäsittelyä varten pyydettiin telekuuntelusta selvitys, Pohjois-Savon poliisilaitos ilmoitti, ettei puheluja oltu saatu taltioitua kuin yhdestä yleisöpuhelimesta ja että asianajajapuhelut on kaikki hävitetty.

 

Vankilassa kuunneltiin 9 kuukautta

Tosiasiassa poliisin arkistosta löytyi levykkeeltä molemmasta yleisöpuhelimesta taltioituja puheluita, sekä ainakin neljän eri asianajajan ja päämiesten välisiä puheluja.

Teletiedot kerättiin yli yhdeksän kuukautta kestäneen kuunteluvaiheen aikana kerran kuukaudessa Pyhäselän vankilasta. On perin merkillistä, ettei poliisi tuona aikana kertaakaan huomannut, että toisesta yleisöpuhelimesta ei saatu taltioitua puheluja.

Tutkinnanjohtajan kirjallisessa päätöksessä telekuuntelun pimittämisestä todetaan, että tiedoissa voi ilmetä seikkoja, joiden julkitulo voi vaikeuttaa tutkintaa. Pyhäselän vankilan johtoa on kielletty vastaamasta kysymyksiin, vaikka vankila on ollut täysin tietoinen telekuuntelusta.

Poliisihallituksen ylin johto ei halunnut ottaa kantaa tähän kuunteluun vetoamalla asian keskeneräisyyteen. Poliisihallitus suostui viime syksynä vain yleisellä tasolla kommentoimaan mikä on sallittua ja mikä ei.

– Laki lähtee siitä, että rikoksesta epäillyn ja avustajan puhelua ei saa kuunnella. Eli tällainen kuuntelu on absoluuttisen kuuntelukiellon alainen ja tällä menettelyllä suojataan asianajosalaisuutta, selvittää poliisiylitarkastaja Arto Hankilanoja.

Kuuntelulupa oli annettu vain yhden vangin puheluiden kuuntelemiseen Pyhäselän vankilassa. Silti poliisi oli tallennelupien avulla saanut arviolta yli 20 000 puhelua taltioitua. Operaattorin keräämät tiedot haettiin vankilasta kymmenessä erässä.

 

Poliisi toimii harmaalla alueella

– Kyllä, yhden epäillyn kohdalta saattaa olla kerättynä satojatuhansia puheluita. Kun puhelu kestää esimerkiksi minuutin, se käytännössä vaatii kolminkertaisen työmäärän siltä, joka käsittelee nauhoitetta.

Hankilanojan mukaan työajan käyttö on siis kolminkertainen suhteessa puhelun kestoon. Kirjallisessa yhteenvedossa todetaan, ettei aineistosta löytynyt mitään rikolliseen toimintaan viittaavaa. Mutta rahaa paloi juhannuskokon verran.

Smolanderin kansalaistottelemattomuus otettiin sekavin tuntein vastaan lakimiespiireissä. Toiset olivat riemuissaan   syy on luonnollisesti taloudellinen.

– Ennen riitti soitto päämiehelle, mutta nyt ”täytyy” matkustaa päämiehen luo vankilaan, koska puhelinlangat laulavat vähän liiankin kovaa, lahtelainen asianajaja ilmaisi.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että asiamies osoittaa kululaskun Suomen valtiolle.

Toinen asianajaja kertoi hien nousseen pintaan, kun hän ajatteli miten poliisi ei kunnioita edes perussääntöjä. Miten on mahdollista, että näitä puheluja tällaisessa laajuudessa kuunnellaan?

Vastaus on helppo;  Ensin poliisi määrittelee tietyn puhelimen (asianajajapuhelimen) oikeudelle muuksi (asiointipuhelimeksi) kuin mikä se todellisuudessa on, tai lupaa kuunnella vain tiettyjä puheluja ja hävittää loput.

Toiseksi, poliisi vakuuttaa kirjallisesti oikeudelle ja epäilylle, tässä tapauksessa Smolanderille, että hävittäminen on tapahtunut.

Todellisuudessa näin ei välttämättä ole, vaan poliisi massa kuuntelee puheluita, ja saattaa käyttää aineistoa periaatteella ”nyt ja tulevaisuudessa”.

Lakikin suo melkoiset mahdollisuudet säilyttää telekuuntelun tuloksia.

– Jos kyseessä on kuuntelukiellon alaista aineistoa, niin se säilytetään siihen saakka kunnes kyseisestä asiasta on saatu lainvoimainen tuomio.

On erityisiä syitä, minkä perusteella tallenneaineisto voidaan säilyttää tuomion jälkeenkin. Esimerkiksi törkeän rikoksen estäminen, täsmentää Poliisihallituksen poliisiylitarkastaja Arto Hankilanoja.

-Lainvoimaisen tuomion jälkeen viimeistään viiden vuoden kuluttua tällainenkin aineisto on hävitettävä.

 

Laillisuusvalvoja huolestui

Eli käytännössä teletiedot säilyvät poliisin arkistossa helposti kymmenenvuotta. Valtavan työmäärän ohella tilanpuute lienee telekuuntelun toiseksi suurin ongelma.

Oikeustieteellisesti tästä epäkohdasta käytetään ilmaisua ”aukko”. Yhden henkilön puheluiden kuunteluun tarkoitettujen lupien avulla poliisintiedustelu voi tunkeutua muihin juttuihin, myös asiamiesten ja päämiesten keskusteluihin.

Oikeusturvan kannalta on muutenkin arveluttavaa, että poliisi kuuntelee yleisiä puhelimia ja lisäksi arkistoi nämä puhelut vuosiksi.

Poliisitoiminnan valvoja, eduskunnan apulaisoikeusasiamies Juha Haapamäki on huolissaan nykykäytännöstä.

– Se on epäkohta, koska massakuuntelu ei ole säännelty. Kyse on puhesalaisuuteen puuttumalla saaduista tiedoista. On katsottu, että tämä ehdottomasti on asia, joka pitäisi säännellä.

–  Jo perustuslaissa todetaan puhesalaisuudesta, että se on loukkaamaton ja että siitä voidaan säätää poikkeuksia vain lailla.

Onko sellaista säädöstä tai lakia nyt?  -Ei tällä hetkellä. Säätely on aika harsosta.

Jo telekuuntelun laajuus viitaa siihen, että viranomaiset ovat alkaneet käyttää ns. joustavia keinoja huumerikollisuutta vastaan. Mutkat vedetään suoriksi. Esitutkinta  ja pakkokeinolain säännöksiä ja henkeä venytetään.

Vallan noloa on, että Smolanderin jäljittämät telekuuntelutiedot ovat edelleen olemassa, hävittämisvakuuttelusta huolimatta. Kun Alibi oli kuunnellut Smolanderin aineiston cd -taltioinnilta, kävivät vankilan työntekijät tukka tuulispäänä hakemassa

Smolanderilta aineiston pois, poliisin määräyksestä.

Nyt on kuitenkin selvästi todistettu, että poliisilla on salaista aineistoa, josta se ei kerro tuomioistuimelle. Ainakin tähän saakka poliisi on kieltänyt aineiston olemassaolon. Sitä ei luovutettu puolustukselle, vaikka syyttäjäpuoli tiesi sen olemassaolosta ennen Smolanderin viimeistä tuomiota keväällä 2012.

 

Puheluita perheenjäseniltä

Mikäli vangilla ja vasikalla olisi ollut käytettävissä sama aineisto kuin syyttäjällä, eli nauhoitukset, jotka poliisi oli hankkinut ”joustavin” keinoin, olisi Smolanderin tuomitseminen ollut vaikeaa, kenties mahdotonta. Smolanderin cd on läpileikkaus suomalaisesta perhe elämästä. Eräänlainen rikosmaailman ”Finn Hits”.

Puheluita on tuhansia. Sadat perheenjäsenet keskustelevat luottamuksellisista asioista vankilassa olevan läheisen kanssa. Kaltereiden takana olevat isät kysyvät lastensa koulumenestyksestä, vaimot arjen vaikeuksista.

Cd ei tietenkään ole pelkkää päätalomaista perhekuvausta, vaan väliin mahtuu mojovaa tekstiä rikoksista   sekä tapahtuneista että tulevista.

Nämä viimeksi mainitut ovat poliisille sellaista tietoa, jota on mahdollista hyödyntää työssä. Ehkä on syytä muistuttaa, että poliisin ilmoituksen mukaan tätä aineistoa ei ole edes olemassa, koska lain mukaan se tuli hävittää…

Valtaosa poliiseista haluaa noudattaa Suomen lakia sekä näyttää osaamistaan omilla taidoillaan. Useat poliisit ovat pettyneitä oikealta ohittaviin virkatovereihin, joiden keinovalikko muistuttaa menneiden aikojen Itä Saksaa.

Pyhäselän vankilan telekuuntelua vaatinut tutkinnanjohtaja, Eteläisen tullipiirin entinen tulliylitarkastaja, toimii nykyisin Poliisihallituksessa tietohallinnon rikosylikomisariona.

Hän vakuuttaa, että kaikki toimenpiteet tehtiin esitutkinta ja pakkokeinolakien sääntöjä noudattaen.

Nyt cd taltiointi on kuitenkin olemassa, joka on hieman kiusallinen asia tutkinnanjohtajalle ja asiasta päättäneille tuomareille. Tässä suhteessa Smolanderin valitustehtailu on ollut mallikelpoinen, varsinkin kun hän suoritti yhden miehen tutkintansa alkeellisissa oloissa vankilan varmuusosastolla.

Mutta tämä ei Smolanderille riittänyt.

 

Äänite oikeussalikuntoon

Seuraavaksi hän luki oikeudenkäynteihin liittyvät ja ja hänelle luovutetun aineiston läpi huolella ja vertaili sitä omiin muistiinpanoihinsa Sitkeän tutkinnan tuloksena selvisi, että poliisi oli muokannut nauhoitteiden puhtaaksikirjoitusta ja korjannut nauhojen sisältöä.

Hänen onnekseen poliisin rikoslaboratorion virkailija ei ollut oppinut talon tavoille, vaan tunnusti rehellisesti näin tehneensä.  Smolanderia oli äänitetty myös vankilassa ja nämä äänitteet viilattiin ”oikeussalikuntoon”.

Kun nauhoitteet purettiin sekunti sekunnilta, oli helppo havaita, että viilauksessa oli käytetty mikseriä. Smolander selätti tarkkuudellaan poliisilaboratorion Käräjäoikeus oli niin tyytyväinen Smolanderin työn laatuun, ettäse kirjasi:

”Käräjäoikeus toteaa, että Smolanderin puhtaaksi kirjoittama versio vastaa parhaiten tallenteelta kuultua.”

Kiusallista tämäkin, mutta mikään ei muuta tulosta.

Ehkä aikanaan joku uskoon tullut poliisi kuvailee toimintaa muistelmissaan ja pyytää anteeksi.

 

 

Alibi lehti  1/2013