Archive

Archive for marraskuu 2009

Virkarikoksista syytettyjen poliisipomojen maanantaina alkava oikeudenkäynti saa yhä oudompia piirteitä.

28.11.2009 Kommentointi poissa käytöstä

 

Syytettyjen poliisipomojen todistajiksi nimeämiä henkilöitä on yllättäen kuulusteltu ennen pääkäsittelyn alkamista.

Valtionsyyttäjä Mika Illman oli pyytänyt kuulustelemaan tiettävästi yli puolenkymmentä poliisia, joita nyt syytettynä olevat poliisipomot jo esitutkinnan aikana vaativat kuultaviksi.

– Tutkinnanjohtaja ei aikanaan siihen suostunut, vahvistaa virkavelvollisuuden rikkomisesta syytetty rikosylikomisario Jari Aarnio Helsingin huumepoliisista.

Halusi turvata selustansa

Valtionsyyttäjä päätyi lisäkuulusteluihin sen jälkeen, kun Jari Aarnio ja hänen rinnallaan syytettynä oleva rikoskomisario Jukka Larkio sekä krp:n rikosylikomisario Tero Haapala olivat 29. lokakuuta pidetyssä valmisteluistunnossa ilmoittaneet omista todistajiaan.

Osa viime hetken kuulusteluihin joutuneista todistajista oli uusia, osaa on jo kuulusteltu aiemmin. Syyttäjä ei halunnut joutua valmistautumatta tilanteen eteen.

– Tavallaan on tällainen intressi. Osapuolten on hyvä tietää, mistä eri aiheista henkilöillä on tietoa ja mitä he kertovat, valtionsyyttäjä Illman perustelee.

Syytetyt ihmettelevät, miksi heidän esittämiään todistajia ei haluttu kuulla aiemmin, liki kaksi vuotta kestäneen tutkinta- ja syyteharkintaprosessin aikana.

– Tätä on paikkailtu kaiken aikaa, Tero Haapala hymähtää.

”Levollisin mielin käräjille”

Rikoskomisario Jari Aarniota koskevaa materiaalia on kertynyt kymmenkunta mapillista. Tero Haapala kertoo, että hänenkin osaltaan materiaalia on ”riittävästi”.

– Meitä kuultiin vain kerran. Kutsuttiin kuulusteluun täysin kylmiltään ilman, että olisimme tienneet, mistä on kyse. Nyt kun on tehty selvitystyötä tässä vanhassa asiassa, on selvinnyt, mistä on kyse.

– Levollisin mielin menen maanantaina oikeuteen, kun mitään rikosta ei ole tapahtunut, Haapala toteaa.

Maanantaina alkavan oikeudenkäynnin on arveltu kestävän liki kolme viikkoa.

 

Komisario päätti aseesta alkoholia nauttineena

27.11.2009 Kommentointi poissa käytöstä

Kauhajoen uhrien omaisten haastehakemuksen mukaan komisario kumosi päätöksen koulusurmaajan aseen poisottamisesta alkoholia nauttineena.

Yksitoista ihmistä sai surmansa syyskuussa 2008 tapahtuneessa kouluammuskelussa Kauhajoella. (JOHN PALMéN)

Syytteen saanut komisario kumosi päätöksen aseen poisottamisesta ollessaan lauantai-iltana poliisin hääjuhlassa alkoholia nauttineena.

Väite on peräisin uhrien omaisten Kauhajoen käräjäoikeudelle torstaina jättämästä haastehakemuksesta.

-Asia on silkkaa faktaa, joka on koottu asiakirjoista, ja jonka poliisi on itsekin myöntänyt, omaisten asianajaja Esa Puranen sanoo.

Puranen korostaa, että omaiset ovat vedonneet häätilaisuuden alkoholinkäytön osalta ainoastaan siihen, mitä asianomainen komisario on itse poliisitutkinnassa kertonut.

Poliisi sai tietää häissä myös koulun eteen tuodusta kynttilästä.

Seinäjoen apulaispoliisipäällikkö oli päättänyt Saaren aseen väliaikaisesta haltuunotosta. Saarta ei tavoitettu kyseisenä päivänä ja ase oli määrä ottaa pois sunnuntaina 21. syyskuuta, kun Saaren oli pitänyt palata Kauhajoelle. Syytteessä oleva komisario katkaisi menettelyn päätöksellään 20. syyskuuta.

– Hän teki päätöksen häähumussa ja tärkeää asiassa on nimenomaan tämä vapaa-ajalla ollut toimivalta. Tietenkin alaiset uskovat esimiestä vaikka häissäkin. Jos hän olisi tehnyt päätöksen ollessaan esimiesvuorossa työpaikallaan, tässä ei olisi epäselvää. Mutta nyt määräys on annettu häissä, joissa on nautittu alkoholia, Puranen kertoo.

Komisario nautti alkoholia

Omaisten mukaan komisariolle oli juhlassa kerrottu kouluammuskelun vaarasta.

Haastehakemuksen mukaan komisario kielsi Saaren aseen väliaikaisen haltuunoton 20. syyskuuta 2008 ollessaan häätilaisuudessa vapaa-ajallaan, ilman toimivaltaa ja omankin ilmoituksensa mukaan alkoholia nauttineena.

Asia on ollut asianomaisten ja johtavan kihlakunnansyyttäjän Jouko Nurmisen tiedossa siitä asti, kun esitutkinta valmistui. Syyttäjä ei ole kuitenkaan asiaan puuttunut.

– Syyttäjä on lakaissut koko asian maton alle, eikä hän nojaa tähän lainkaan.

– Olen kuvaillut tapahtumasarjaa patongiksi, josta syyttäjä on leikannut vain loppupäästä palasen ja kertoo koko asian olevan siinä. Me esittelemme koko patongin ja nojaamme koko sen substanssiin, Puranen kuvailee.

Oikeudenkäynti alkaa ensi viikolla Komisariota syytetään tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta. Oikeudenkäynti alkaa ensi viikolla.

Omaiset vaativat rangaistusta virkavelvollisuuden rikkomisesta ja kymmenestä törkeästä kuolemantuottamuksesta.

– Komisarion törkeän huolimaton menettely on ajallisesti käynnistänyt joukkomurhan, koska mielenterveysongelmaiselle Saarelle on annettu yllyke koulumurhan toteuttamiselle, omaiset toteavat omassa syytteessä.

Komisario kiistää syytteet.

Matti Saari surmasi kymmenen ihmistä ja itsensä Kauhajoella 23. syyskuuta 2008.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2009112710671404_uu.shtml

Kauhajoen omaiset: Komisario kumosi päätöksen Saaren aseen poisottamisesta alkoholin vaikutuksen alaisena

Kauhajoen koulumurhan omaisten mukaan ensi viikolla syytteen saava komisario kumosi päätöksen koulumurhaaja Matti Saarenaseen poisottamisesta hääjuhlassa alkoholin vaikutuksen alaisena.

Tieto käy ilmi omaisten Kauhajoen käräjäoikeudelle torstaina jättämästä haastehakemuksesta. Omaisten mukaan komisariolle oli tilaisuudessa kerrottu kouluammuskelun vaarasta.

Omaisten mukaan poliisi oli pitänyt Saarta mahdollisena kouluampujana ja Seinäjoen apulaispoliisipäällikkö oli päivää ennen hääjuhlaa päättänyt Saaren aseen väliaikaisesta haltuunotosta. Poliisit eivät olleet tavoittaneet Saarta 19.9.2008 ja ase oli määrä ottaa pois sunnuntaina 21.9., kun Saaren oli pitänyt palata Kauhajoelle. Tämän menettelyn komisario päätöksellään katkaisi 20.9.

Syyttäjä syyttää komisariota tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta ensi viikolla alkavassa oikeudenkäynnissä. Omaiset vaativat sen sijaan rangaistusta virkavelvollisuuden rikkomisesta ja kymmenestä törkeästä kuolemantuottamuksesta. Komisario kiistää syytteet.

Käräjäoikeus päätti omaisten vaatimuksesta torstaina, että oikeudenkäynnissä voidaan käydä läpi Matti Saaren terveystietoja, vaikka syyttäjä vastusti sitä. Tältä osin käsittely tulee olemaan salainen.

Saari ampui kymmenen ihmistä Kauhajoen ammattioppilaitoksessa 23. syyskuuta 2008. Saari surmasi myös itsensä.

Omaiset: ”Lukuisia virheitä”

Omaisten syytekirjelmän mukaan aseluvan myöntänyt ja aseen Saarelle jättänyt komisario syyllistyi virkatoimissaan lukuisiin virheisiin. Nämä tiedot ovat omaisten syytekirjelmästä:

– Komisario myönsi Saarelle 7.8.2008 ampuma-aseen hankkimisluvan, mutta ei hankkinut tuolloin tai myöhemminkään lain edellyttämää selvitystä Saaren terveydentilasta tai käytöshistoriasta. Komisario myönsi Saarelle aseen hallussapitoluvan, vaikka tämä oli hakenut vain hankintalupaa.

– Komisario oli 16.–18.9. saanut omaisten mukaan jotain kautta tietää, että Saarella on uhkaava teksti YouTube –videokanavalla, johon komisario on saanut suoran linkin Saaren käyttäjäprofiiliin. Komisario ei ollut selvittänyt asiaa millään tavalla, vaikka tekstissä on suoraan viitattu koulujoukkomurhalle tyypilliseen lopputulokseen, äitien itkemiseen ja lasten ruumiiden polttamiseen henkilökohtaisen sodan raunioissa.

– Omaisten mukaan komisario kielsi 20.9.2008 häätilaisuudessa vapaa-ajallaan ilman toimivaltaa ja omankin ilmoituksensa mukaan alkoholia nauttineena Saaren aseen väliaikaisen haltuunoton. Omaisten mukaan komisario kielsi alaisiaan toteuttamasta Seinäjoen apulaispoliisipäällikön edellisenä päivänä antamaa määräystä aseen poisottamisesta ja määräsi jo aloitetun ja jatkotoimiltaan valmiiksi suunnitellun poliisioperaation lopetettavaksi. Omaisten mukaan poliisimiehet olivat häätilaisuudessa kertoneet komisariolle apulaispoliisipäällikön päätöksen perusteena olleista seikoista ja niiden aiheuttamista epäilyistä Jokelan koulumurhan kaltaisen teon uusiutumisen mahdollisuudesta Kauhajoella.

– Hääjuhlassa komisariolle oli omaisten mukaan kerrottu, että Kauhajoen lukion pihalle oli edellisenä iltana tuotu palava hautakynttilä, ja koulun henkilökunta oli päätellyt, että kynttilällä ja Saaren internet-aineistolla voi olla yhteys ja he olivat olleet huolissaan asiasta ja ilmoittaneet tietonsa poliisille. Komisariolle oli kerrottu myös, että Kauhajoella asuvan opettajan postilaatikko oli yritetty räjäyttää 17. – 18.9. ja että asetarkastuksen yhteydessä 2.9. eräs vanhempi konstaapeli oli pitänyt Saarta henkisesti epätasapainoisena ja soveltumattomana aseen omistajaksi. Komisario oli tuolloin hääjuhlassa saanut tietää myös YouTube-videon aseräiskinnästä ja Saaren Irc-gallerian sivuilla olleista viittauksista koulujoukkomurhiin.

– Maanantaiaamuna 22.9. komisario oli omaisten tietojen mukaan lisäksi saanut tietää, että Saari oli hankkinut aseen samasta liikkeestä kuin Jokelan ampuja Pekka-Eric Auvinen ja että Saari ihannoi Columbinen koulujoukkomurhaa tietysssä internetyhteisössä ja että Saari kuuluu yhteisöön, joka ihannoi misantropiaa eli ihmisvihaa.

– Omaisten mukaan komisarion olisi pitänyt ottaa ase pois ja aloittaa esitutkinta, mutta komisario vain soitti Saarelle maanantaina 22.9.2008 ja aiheutti riskin välittömälle koulumurhalle. Komisario muutti aikaisemmin poliisin valitsemaa strategiaa siitä, että Saareen ei olla taktisista syistä yhteydessä ennen ampuma-aseen haltuunottoa, jotta mahdollisen koulumurhaajan vaarallisilta reaktioilta vältyttäisiin.

– Komisario oli vain haastatellut Saarta, muttei ollut hankkinut Saaren Irc-gallerian tai YouTuben materiaalia. Asianomistajien näkemyksen mukaan asiassa ei tehty mitään muuta kuin kysytty mielipuolelta, että ”oletko terve”. Komisarion olisi pitänyt myös tarkistaa pitivätkö Saaren ampuma-aseen hankkimislupahakemuksessaan antamat tiedot paikkansa. Tällöin olisi omaisten mukaan selvinnyt, että Saari on valehdellut useassa aselupahakemuksen kohdassa.

”Komisario mahdollisti koulumurhat”

Omaisten mukaan komisarion menettely mahdollisti sen, että Saari toteutti 23.9. koulumurhat.

– Komisarion törkeän huolimaton menettely on ajallisesti käynnistänyt joukkomurhan, koska mielenterveysongelmaiselle Saarelle on annettu yllyke koulumurhan toteuttamiselle, omaiset toteavat omassa syytteessään.

Omaiset toteavat, että Saari tuli komisarion toimenpiteiden seurauksena tietoiseksi siitä, että poliisi seuraa hänen toimiaan, jolloin Saarella ei ole ollut enää mahdollisuuksia uhota internetissä. Komisarion toiminta on aiheuttanut ajallisesti sen, että Saari on siirtynyt rikoksen alustavasta suunnittelu- ja valmisteluvaiheesta rikoksen välittömään valmisteluun ja toteuttamiseen.

Komisario kiistää syytteet, koska hänen mukaansa laillisia perusteita Saaren aseluvan peruuttamiselle ei kuitenkaan ollut. Aiemmin Kauhajoen käräjäoikeudelle toimittamassaan kirjallisessa vastineessa komisario totesi:

”Jos Jokelan tapahtumien jälkeen olisi katsottu, että tietynlainen esiintyminen YouTubessa tai Irc-galleriassa tai muualla internetissä on esteenä aseluvan myöntämiselle taikka peruste aseluvan peruuttamiselle, olisi asia pitänyt ratkaista ampuma-aseita koskevalla säädöksellä, määräyksellä tai vähintäänkin kirjallisella ohjeella.”

http://www.mtv3.fi/uutiset/rikos.shtml/arkistot/rikos/2009/11/1005741

Poliisin ammatti ei suojele alkoholismilta, mutta ei siihen aja

27.11.2009 Kommentointi poissa käytöstä

Mikkosen elämä kulki hyvin tavallista suomalaismiehen latua: työura, vaimo, kaksi lasta ja omakotitalon rakennustyömaa. Jossain vaiheessa 1990-luvun alkupuolella alkoholi alkoi maittaa Mikkoselle turhankin usein. Juomisputket pitenivät yhdestä illasta kolmeen tai neljäänkin päivään, krapulat ja morkkikset voimistuivat.

– Aloin soitella töihin ja muutella työvuorojani, kun en kyennyt tulemaan töihin. Sain muutamia suullisia varoituksia. Yritin ryhdistäytyä muutaman kerran, jätin juomisen ja olin kuivilla useitakin kuukausia, mutta sen jälkeen repsahdin entistä pahemmin, kuvailee Mikkonen.

Vakava puhuttelu pysäytti

Lopulta Mikkonen jätti muutaman kerran tulematta työvuoroon, kun oli jäänyt ryyppy päälle.
Poliisilaitoksen päällikkö ja päihdeyhdyshenkilö sekä työterveyshoitaja ottivat Mikkosen puhutteluun ja hän hakeutui Myllyhoitoon Kalliolan klinikalle.

– Vasta silloin myönsin sairastuneeni alkoholismiin. Kuntoutus auttoi minua kuivan tien alkuun. Sen kevään 1992 jälkeen en ole pisaraakaan alkoholia juonut ja uskon saavuttaneeni raittiuden. Tiedän kuitenkin, että yksikin olut on minulle liikaa ja voi johtaa repsahdukseen.

Mikkonen ei osaa eritellä syitä miksi juuri hän sairastui alkoholismiin.

– Elämässä jaetaan tietyt kortit, ja minulle osuivat alkoholistin pelikortit. Jollain toisella on diabetes tai syöpä, minulla alkoholiongelma. Ketään en elämäni kiemuroista syytä, en poliisin raskasta työtä, lapsuuskotiani, perhettäni tai ryyppykavereitani, toteaa Mikkonen.

Työyhteisöllä välineet auttaa

Esimiehen ja työterveyshoitajan puuttumista tilanteeseensa Mikkonen pitää hyvänä.
– Juomisongelmiin pitää esimiehen puuttua silloin, kun se haittaa selvästi työn tekemistä ja työyhteisöä. Minunkin tapauksessani kaikki työntekijät poliisilaitoksella tiesivät `henkilökohtaisesta ongelmastani´. Nykyisin on onneksi luovuttu tästä käsitteestä ja nähdään, että yhdenkin työntekijän alkoholiongelma sairastuttaa koko yhteisöä.

Varhainen puuttuminen alkoholiongelmaan työpaikalla on tarpeen. Normaalista poikkeavalta ja toistuvalta alkoholinkäytöltä ei työyhteisö saa sulkea silmiään ja kuvitella, että kyllä se itse hommansa hoitaa. Työyhteisöllä on olemassa alkoholistin auttamiseen kaikki apuvälineet: päihdeohjelmat, sairauslomat ja työterveyshuolto ammattilaisineen.

– Raittius on nykyaikana utopistinen tavoite, mutta tasapaino alkoholinkäytön ja suurkulutuksen välillä on löydettävissä, sanoo Mikkonen.

Mikkonen on tyytyväinen, että poliisihallinnossa on 2000-luvulla herätty pohtimaan poliisien alkoholiongelmia. Poliisin ammatti ei suojele ketään alkoholismilta, mutta ei siihen ajakaan. Alkoholin riskikäyttäjiä on poliisin henkilöstössä noin 10 prosenttia, mikä on suunnilleen sama kuin koko Suomen väestössä. Poliisissa työskentelevät eivät eroa muusta väestöstä alkoholinkäytön suhteen.

Kyllä tää ilman kaljaakin menee…”

Nykyisin Mikkonen toimii työssään Kouvolan poliisilaitoksen päihdeyhdyshenkilönä. Sormi pystyssä heristelijää hänestä ei kuitenkaan saa tekemälläkään. Hän istuu työtovereidensa mukana illanvietoissa ja laivareissuilla valomerkkiin asti eikä kovistele muita raitistumaan.

– En todellakaan ole mikään alkoholin vihaaja. Alkoholi on kelpo aine rentoutumiseen ja hauskanpitoon, kunhan mies vie pulloa eikä pullo miestä. Jokainen saa itse valita suhtautumisensa alkoholiin. Jos aineen kanssa joutuu ongelmiin, on syytä hakea apua. Avun hakeminen ei ole koskaan liian myöhäistä.

Kokemus on kuitenkin näyttänyt Mikkoselle, ettei alkoholi hänelle sovi.
– Kyllä elämä on ilman kaljaakin mennyt, enkä koe jääneeni mistään paitsi, päinvastoin – elämäni on selkiytynyt. Avoimuus on auttanut tässä asiassa: kaikki työkaverit tietävät ongelmastani, sillä olen raitistumisestani lähtien puhunut avoimesti alkoholiongelmastani, Mikkonen toteaa.

Kaisa Paavilainen
tiedottaja
Etelä-Suomen lääninhallitus

Nollalinja poliisissa
Viime vuoden lopulla sisäasiainministeriössä vahvistettiin poliisin valtakunnallinen päihdeohjelma. Ohjelman tavoitteena on pitää Suomen poliisi nollalinjalla: poliisi ei saa olla virkatehtäviä hoitaessaan päihteiden vaikutuksen alaisena. Lainvalvojana poliisin pitää olla esimerkkinä myös vapaa-ajallaan.

Noin kymmenen poliisia irtisanotaan vuosittain lähinnä päihteiden käytön seurauksena. Lähes 10 prosenttia poliiseista kuuluu alkoholin käytön suhteen riskiryhmään. Luku ei poikkea muista suomalaisista.

Poliisin päihdeohjelmaan sisältyy päihdehaittojen ennaltaehkäisy, varhainen puuttuminen, kuntoutukseen tai hoitoon ohjaaminen ja seuranta. Päihdeohjelma ohjeistaa poliisin päihdetyötä ja luo yhtenäiset pelisäännöt päihdehoitoon ohjaamiseen. Ohjelmaan liittyviä teemoja selvitetään myös tänä vuonna toteutettavan poliisin henkilöstöbarometrin yhteydessä.

http://www.poliisi.fi/poliisi/poliisilehti/periodic.nsf/vwarchivedlist/BC57A7E871519348C2256FE300392746

Mies kuoli poliisiautoon Porissa

21.11.2009 Kommentointi poissa käytöstä

Päihtymyksen vuoksi talteen otettu mies nousi omin jaloin poliisiauton kyytiin.

Satakunnan poliisipartio kuljetti päihtynyttä asiakasta Kankaanpäästä Poriin eilen illalla hieman ennen puoltayötä. Kun miestä ryhdyttiin Porissa ottamaan autosta ulos, hänet todettiin elottomaksi. Mies todettiin menehtyneeksi, kun elvytys ei tuottanut tulosta.

Mies oli Kankaanpäässä tullut poliisiautoon poliisin taluttamana, mutta omin jaloin. Varsinais-Suomen poliisilaitos suorittaa tapauksesta kuolemansyyntutkinnan.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2009112110641173_uu.shtml

Syytä epäillä -kynnys on ylittynyt kahden salopoliisin pahoinpitelyjutussa

13.11.2009 Kommentointi poissa käytöstä
Syytä epäillä -kynnys on ylittynyt pahoinpitelyjutussa, jossa kahden
salolaiskonstaapelin väitetään potkineen pidättämäänsä epäiltyä. Poliisirikoksiinerikoistunut syyttäjä 
johtaa tutkintaa, ja jutulle on nimetty tutkija Pirkanmaan poliisilaitokselta.
Salolainen nainen väittää nähneensä, että salolainen poliisipartio olisi potkinut
maassa ollutta pidätettyä useita kertoja ylävartaloon lokakuun lopulla. Naisen
mukaan miestä olisi potkittu silloinkin, kun hän oli jo käsiraudoissa.
Silminnäkijä otti itse yhteyttä Salon poliisiasemalle tapauksen jälkeen.
Varsinais-Suomen poliisin tekemiksi epäillyt rikokset tutkitaan Pirkanmaan poliisilaitoksella 
ja päinvastoin. Tutkintaa johtaa aina poliisirikoksiin erikoistunut syyttäjä. Heitä on Suomessa kaksikymmentä.
Salon Seudun Sanomat 13.11.2009

Poliisi urkki itseään, tuomittiin

12.11.2009 Kommentointi poissa käytöstä

Sodankyläläinen poliisi on tuomittu 750 euron sakkoihin virkavelvollisuuden rikkomisesta. Poliisi oli tehnyt kymmeniä aiheettomia kyselyitä poliisin tietojärjestelmään kolmesta työtoveristaan ja yhdestä yksityishenkilöstä.

Lisäksi Lapin käräjäoikeus velvoitti poliisin maksamaan asianomistajille korvauksia yksityisyyden loukkauksesta 200 – 1 200 euroa. Poliisimies velvoitettiin maksamaan myös asianomistajien oikeudenkäyntikuluja yhteensä noin 37 500 euroa.

Lapin käräjäoikeus totesi Sodankylässä toimivan vanhemman konstaapelin tehneen ajalla 2.9. 2005 – 3.10.2006 poliisin tietojärjestelmään Patjaan yhteensä 58 kyselyä, joihin ei ollut virkatehtäviin liittyvää asiallista perustetta.

Etsi tietoja itseään koskevasta rikostutkinnasta

Osa kyselyistä oli kohdistunut arkaluontoisiin henkilötietoihin, joiden tarpeeton käsittely on lain mukaan kiellettyä. Käräjäoikeuden mukaan kyselyitä tehdessään poliisi oli rikkonut henkilötietolain ja henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain säännöksiin perustuvia virkavelvollisuuksiaan tahallaan.

Kyselyistä 26 kohdistui muualla kuin Sodankylän poliisilaitoksella tutkittavina olleisiin rikosilmoituksiin, joissa poliisimies oli itse ollut joko syylliseksi epäiltynä tai asianomistajana. Kyselyjen yhteydessä mies myös tulosti rikosilmoituksia.

Poliisi oli itseään koskevat kyselyt tehdessään rikkonut henkilötietojen käsittelyä koskevien säännösten lisäksi viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain säännöksiin perustuvia virkavelvollisuuksia tahallaan. Hän oli hankkinut itseään koskevia asiakirjoja tai tietoja asianmukaista pyyntöä esittämättä. Tällaisten tietojen antamisesta päättää aina asiaa käsittelevä viranomainen ja siihen on määritelty laissa tietty menettely.

Saamiaan tietoja tuomittu käytti antaessaan loppulausuntoja itseään koskevissa rikosasioissa. Joidenkin, kuten esimerkiksi nyt kysymyksessä olevan jutun, rikosilmoitusten tutkinta oli ollut kesken kyselyjä tehtäessä.

Käräjäoikeus: Tietojen urkkiminen heikensi luottamusta poliisiin

Käräjäoikeus katsoi, että poliisimies oli erityisesti kyselyitä tehdessään seurannut itseään koskevien rikosasioiden tutkinnan etenemistä ja pyrkinyt siten pääsemään muita asianosaisia parempaan asemaan.

Käräjäoikeus totesi, että miehen menettely heikentää luottamusta siihen, että poliisi käyttää sille suotuja valtuuksia asianmukaisesti ja puolueettomasti.

Poliisipäällikkö: Jatkotoimenpiteet päätetään myöhemmin

Lapin käräjäoikeuden torstainen päätös johtaa toimenpiteisiin vasta myöhemmin poliisin organisaatiossa. Lapin poliisilaitoksen poliisipäällikkön Martti Kallion mukaan asiaa käsittellään virkamiesoikeudellisessa menettelyssä, sitten kun tuomio on saanut lainvoiman.

– Virkamieslaissa vaihtoehtoina on varoitus, määräaikainen irtisanominen tai kokonaan irtisanominen. Nämä otetaan harkintaan kaikissa tämän tyyppisissä asioissa, sen jälkeen kun asialla on lainvoimainen päätös, Kallio toteaa.

Lapin käräjäoikeuden päätöksestä on 30 päivän valitusaika Rovaniemen hovioikeuteen.

-Ensimmäinen harkinta-aika on tämä 30 päivää ja sitten katsotaan missä tilanteessa silloin ollaan.

Sodankyläläinen poliisi toimii yhä virkatehtävissään Lapin poliisilaitoksen palveluksessa. Kallion mukaan virantoimituksesta häntä ei voi pidättää, koska se olisi pitänyt tehdä heti kun juttu paljastui.

Kallio sanoo, että hän ei ota kantaa, miksi tällaista ratkaisua ei ole aikoinaan tehty. Toisaalta tilannetta mutkistaa myös poliisin organisaatiouudistus. Tietojen kaivelu tapahtui ennen organisaatiouudistusta, eikä Kallio ollut vielä tuolloin sodankyläläisen poliisin esimies.

– En voi ottaa kantaa siihen mitä vanhan organisaation virkamiehet ja esimiehet ovat tehneet. Se on heidän asiansa. Tämä on nyt uuden organisaation käsissä tässä vaiheessa ja nyt katsotaan saako alioikeuden päätös koska lainvoiman, Kallio sanoo.

YLE Lappi/Maiju Saijets

Tietoja urkkinut poliisi sai tuomion virkarikoksesta

12.11.2009 Kommentointi poissa käytöstä

SODANKYLÄ. Poliisin tietojärjestelmästä tietoja urkkinut sodankyläläinen vanhempi konstaapeli on tuomittu sakkoihin virkavelvollisuuden rikkomisesta. Lapin käräjäoikeuden mukaan konstaapeli teki järjestelmään lähes 60 perusteetonta kyselyä.

Osa kyselyistä kohdistui arkaluontoisiin henkilötietoihin. Tuomittu oli muun muassa hakenut tietoja rikosilmoituksista, joissa hän oli itse joko syytettynä tai asianomistajana.

Poliisimies tuomittiin myös maksamaan korvauksia neljälle asianomistajalle yksityisyyden loukkaamisesta. Asiaomistajista kaksi oli rikoksen tekoaikana tuomitun esimiehiä ja yksi Sodankylässä aiemmin työskennellyt poliisi.

Sakon kokonaismäärä on 750 euroa ja korvaussummat ovat 200-1200 euroa. Oikeudenkäyntikuluja tuomitun on maksettava yli 37000 euroa.