Arkisto

Posts Tagged ‘kotietsintä’

Poliisi pidätti alaikäisen syyttä – putkassa kaksi yötä suotta

6.9.2014 Kommentointi poissa käytöstä

poliisi RINTAMERKKI

Poliisi otti kiinni alaikäisen pojan ja pidätti tämän epäiltynä puukotuksesta, vaikka hän ei liittynyt mitenkään tapaukseen.

Poliisi piti 16-vuotiasta poikaa putkassa lähes kaksi täyttä vuorokautta kolmen eri päivän aikana, koska paikallisen päihdeporukan aikuinen mies antoi poikaan sopivia tuntomerkkejä kuvaillessaan puukottajaansa. 32-vuotiasta miestä oli puukotettu jalkaan.

Esitutkintapöytäkirjan mukaan poika kertoi pelänneensä ainutlaatuista tilannetta todella paljon.

Lisäksi poliisi teki kotietsinnän pojan huoneeseen kouluasuntolassa ja takavarikoi kännykän.

Kotietsinnän huomasivat heti myös pojan koulukaverit niin, että häntä kiusattiin kuukausia. Yksikin tuttu tervehti häntä huutamalla ”mitä puukottaja”.

Tapaus sattui joulukuussa 2012. Se tuli julki vasta nyt, kun Pohjois-Savon käräjäoikeus käsitteli asiaa ja antoi perjantaina tuomion väärän ilmiannon tehneelle miehelle.

Uhri ja nainen pelkäsivät puukottajaa

Tapaus sai alkunsa, kun väkivaltarikoksista useasti tuomittu 37-vuotias mies ja 28-vuotias eläkeläisnainen kutsuivat tuttunsa kerrostaloasuntoon Suonenjoella. Kutsuttu päihdeongelmainen 32-vuotias mies luuli menevänsä tapaamaan vain naista.

Asunnossa 37-vuotias mies löi kylään tullutta miestä keittiöveitsellä reiteen ja vannotti, ettei tämä kerro hänestä poliisille, vaan nimeää tekijöiksi paikalliset ”juniorit”.

Uhri ajoi taksilla tekijän kanssa terveyskeskukseen ja molemmat saivat hoitoa vammoihinsa.

Kun puukotusvamma ilmoitettiin poliisille, uhri kertoi nuorten huudelleen ravintolaillan jälkeen hänelle, pummanneen tupakkaa ja hyökänneen päälle. Mies kertoi puukottajan tuntomerkeiksi löysät housut, hupparin ja skeittikengät.

37-vuotias mies eli oikea puukottaja kertoi poliisikuulusteluissa, että hän oli osunut sattumalta Suonenjoen keskustaan ja hätistänyt nuorisojengin pois tuttunsa kimpusta. Miehet kertoivat ajaneensa taksilla naisen luo ja vielä terveyskeskukseen.

Nainen vahvisti kuulleensa, että puukottaja oli paikallista nuorisoa.

Poliisi otti tuntomerkkeihin täsmäävän pojan kiinni seuraavalla viikolla.

Poliisit käyttivät puukotuksen uhria katsomassa sellissä ollutta poikaa. Uhri vastasi poliisille, että koko, ikä ja hiustenväri sopivat tekijään.

Alaikäisen pidättäminen edellyttäisi kovia perusteita

Poika vapautettiin odottamaan esitutkinnan päättymistä. Rikostutkinta oli vielä kesken, kun oikea puukottaja joutuikin muista rikoksista Pelson vankilaan.

Elokuussa 2013 nainen ja uhri menivätkin kertomaan poliisille, että olivat valehdelleet aiemmin. Vasta silloin rikosepäilyt hälvenivät kokonaan pojan yltä.

Uhri kertoi, että hän oli keksinyt nuorisojengin omasta päästään ja osin puukottajan kuvailun perusteella. Pidätettyä poikaa kukaan päihdeporukasta ei varsinaisesti tuntenut, mutta oli saattanut nähdä kaupungilla.

Myös nainen kertoi, että hän oli puhunut puukottajan haluamalla tavalla. Molempia oli pelottanut puukottajan väkivaltaisuus.

Savon Sanomat ei tavoittanut jutun tutkinnanjohtajaa kertomaan alaikäisen pojan pidättämispäätöksestä.

Itä-Suomen poliisin mukaan yleensä alaikäinen epäilty vain kutsutaan kuulusteluun. Alaikäisen kiinniottamiseen saati pidättämiseen pitää saada tutkinnassa jotain lisäperusteita.

Poliisin mukaan on entistä yleisempää, ettei uhri uskalla nimetä tekijää, vaikka tietäisi hänet. On kuitenkin harvinaista, että tekijäksi kuvaillaan jotain sivullista.

Oikeus antoi tuomiot

Pohjois-Savon käräjäoikeus tuomitsi puukottajan eli 37-vuotiaan miehen oikeuden käytössä kuultavan uhkaamisesta, koska tämä oli uhkaillut puukotuksen uhria väkivallalla, jos uhri kertoo poliisille oikean tekijän.

Oikeus tuomitsi puukotuksen uhrin, 32-vuotiaan miehen väärästä ilmiannosta. Hänen on maksettava syyttä pidätetylle pojalle 2 000 euroa kärsimyskorvauksia.

Lisäksi 28-vuotias nainen sai tuomion avunannosta törkeään pahoinpitelyyn ja perättömästä lausumasta viranomaismenettelyssä eli kuulustelussa valehtelemisesta. Porukka sai samalla kertaa tuomioita muista rikoksista.

http://www.savonsanomat.fi/savo/alaikainen-putkassa-kaksi-yota-suotta/1890555

Korkein oikeus moittii Helsingin poliisia laittomista kotietsinnöistä

27.8.2014 Kommentointi poissa käytöstä

korkein oikeus

Korkein oikeus (KKO) on ensimmäistä kertaa linjannut poliisin tekemien kotietsintöjen laillisuutta. Kahdessa ennakkopäätöksessään KKO katsoo, että Helsingin poliisi on tehnyt kotietsintöjä ilman laissa säädettyjä edellytyksiä tai rikkonut suhteellisuusperiaatetta.

KKO kumosi alempien oikeusasteiden päätökset. Niiden mielestä poliisin kotietsinnät olivat olleet lainmukaisia.

Mahdollisuus viedä kotietsintöjen laillisuus tuomioistuimen tutkittavaksi tuli lakiin kolme vuotta sitten.

Molemmissa päätöksissä oli kyse tilanteesta, jossa poliisin pysäyttämä autoilija kieltäytyi huumausaineen pikatestistä. Pitkälti sen takia komisario – molemmissa tapauksissa sama komisario – määräsi kotietsinnän, koska poliisin tulkinnan mukaan miehiä oli syytä epäillä huumausaineen käyttörikoksesta.

Lain mukaan poliisi voi tehdä etsinnän, jos tutkittavasta rikoksesta voi seurata vähintään kuuden kuukauden vankeusrangaistus. Huumausaineen käyttörikoksen enimmäisrangaistus on juuri kuusi kuukautta.

Tammikuussa 2012 poliisi pysäytti aamuyöllä 41-vuotiaan helsinkiläismiehen auton. Mies käyttäytyi poliisin mukaan ärtyneesti, eikä sanonut syytä, miksi hän kieltäytyi huumepikatestistä.

Tämän vuoksi komisario määräsi kotietsinnän miehen kotiin. Etsintä aloitettiin kello 4.45 aamulla. Asunnossa oli miehen puoliso ja heidän 2-vuotias lapsensa. Etsinnässä ei löytynyt huumeita tai muutakaan takavarikoitavaa.

KKO:n mukaan poliisilla ei ollut syytä epäillä miestä huumausaineen käyttörikoksesta. Pelkkä huumetestistä kieltäytyminen ja ärtynyt käytös eivät riitä perusteeksi epäillä ketään huumausaineen käyttäjäksi.

Koska poliisilla ei ollut riittäviä syitä epäillä miestä rikoksesta, kotietsinnältä puuttui rikosepäilyä koskeva edellytys.

KKO:n mukaan poliisi toimi virheellisesti myös siinä, että kotietsintä tehtiin lievän rikosepäilyn perusteella keskellä yötä. Lain mukaan kotietsintää ei saa toimittaa kello 21:n ja 6:n välisenä aikana ilman erityistä syytä.

”Kerrotunlainen kotiin aamuyöllä tehtävä etsintä loukkaa perustuslain turvaaman kotirauhan ydinaluetta, minkä vuoksi tällaista etsintää koskeva päätöksenteko edellyttää erityistä harkintaa”, KKO huomautti.

Syksyllä 2011 poliisi pysäytti kaksi kertaa 33-vuotiaan helsinkiläismiehen. Mies kieltäytyi huumetestistä, koska se on hänen mukaansa epäluotettava.

Turvallisuustarkastuksessa mieheltä löytyi huumeeksi luokiteltavaa reseptilääkettä. Mies lupasi toimittaa reseptin poliisille.

Komisario kuitenkin määräsi kotietsinnän miehen kotiin keskellä yötä. Etsinnässä löytyikin pari grammaa marihuanaa ja laiton ase.

Vajaa kuukausi myöhemmin sama mies pysäytettiin uudelleen, mutta tällöin kotietsinnässä ei löydetty mitään laitonta.

KKO:n mukaan ensimmäiselle kotietsinnälle oli sinänsä perusteet, mutta se oli kuitenkin laissa säädetyn suhteellisuusperiaatteen vastainen. Huumausaineen käyttörikoksesta tuomitaan käytännössä pikkusakot, joten kotietsintä oli täysin suhteeton epäiltyyn rikokseen nähden.

Toiselle kotietsinnälle ei KKO:n mukaan edes ollut perusteita. Miehen autossa ei ollut mitään huumeisiin viittaavaa. Epäilyn perustaksi ei riittänyt myöskään se, että mies jätti toimittamatta lupaamansa reseptin.

KKO viittaa lain lisäksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytäntöön. Sen mukaan viranomaisen on arvioitava, onko etsinnästä johtuva puuttuminen kotirauhaan järkevässä suhteessa etsinnän tavoitteisiin. Huomioon pitää ottaa muun muassa tutkittavan rikoksen vakavuus ja sen merkitys asian selvittämisen kannalta.

KKO myös painottaa, että kotietsinnän edellytysten olemassaolo arvioidaan niiden tietojen perusteella, jotka poliisilla on ennen kotietsintää. Etsintää ei siis saa tehdä sen selvittämiseksi, löytyisikö sieltä viitteitä muistakin rikoksista.

 

http://www.hs.fi/kotimaa/Korkein+oikeus+moittii+Helsingin+poliisia+laittomista+kotietsinn%C3%B6ist%C3%A4/a1409105372625

Huumepoliisit tekivät tutkintapyynnön keskusrikospoliisin iskusta

21.1.2014 1 kommentti

Käräjäoikeutta pyydetään selvittämään, oliko poliisitalossa tehdylle kotietsinnälle lailliset perusteet.

 

lakikirja

 

Helsingin huumerikosyksikkö on tehnyt tutkintapyynnön Helsingin käräjäoikeuteen huumetoimiston tiloihin tehdystä kotietsinnästä. Suomen Kuvalehden tietojen mukaan huumepoliisit pyytävät tuomioistuinta tutkimaan, oliko kotietsinnälle lainmukaiset edellytykset ja perusteet.

Keskusrikospoliisi iski huumepoliisin työtiloihin Helsingin poliisitalossa Pasilassa joulukuussa. Useita tunteja kestäneeseen operaatioon osallistui toistakymmentä aseistautunutta poliisimiestä luotiliivit päällä. Iskun yhteydessä neljä poliisia otettiin kiinni. Asiasta kertoi ensimmäisenä Iltalehti.

Kotietsintä liittyy huumepoliisin päällikön Jari Aarnion juttuun. Aarnion alaisten epäillään osallistuneen samaan törkeään huumausainerikokseen, josta Aarniota epäillään.

Helsingin käräjäoikeuden käräjätuomari Pasi Kumpula vahvistaa Suomen Kuvalehdelle, että asia on vireillä tuomioistuimessa. Tutkinnanjohtajille on lähetetty asiasta vastauspyyntö.

”Laki asettaa kotietsinnän kynnyksen melko alhaalle. Siihen riittää pelkästään se, että on syytä epäillä jonkun tehneen tietynlaisen rikoksen”, Kumpula sanoo.

Aarnion tapausta tutkivat Itä-Uudenmaan syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjät Jukka Haavisto ja Krista Soukola. Haavisto on asiasta vähäsanainen. ”En halua tältä osin kommentoida keskeneräistä tutkintaa.”

Käräjätuomari Kumpulan mukaan tutkinnanjohtajien pitää vastata käräjäoikeuden pyyntöön tammikuun 27. päivään mennessä. Sen jälkeen asialle määrätään käsittelypäivä, ja juttu käsitellään Helsingin käräjäoikeuden istunnossa Kumpulan johdolla.

”Tämäntyyppiset jutut ovat aika tuoreita tuomioistuimissa”, Kumpula sanoo. ”Kotietsintäasioita on ollut Helsingin käräjäoikeudessa, jossa pakkokeinoasioita on paljon, ehkä noin 20 koko sinä aikana kun laki on tällaisen toimenpiteen mahdollistanut.”

Asiaa päästään käsittelemään käräjäoikeuden istuntoon parin viikon sisällä.

Helsingin käräjäoikeus vangitsi Aarnion 15. marraskuuta epäiltynä törkeästä virka-aseman väärinkäytöstä, törkeästä lahjuksen ottamisesta ja avunannosta törkeään petokseen. Myöhemmin häntä on epäilty myös törkeistä huumausainerikoksista. Edelleen vangittuna oleva Aarnio on kiistänyt syyllistyneensä mihinkään rikokseen.

 

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/huumepoliisit-tekivat-tutkintapyynnon-krpn-iskusta-oliko-kotietsinta-laillinen/?shared=27797-02a030c9

Etsintäkuulutettu jätti oven avaamatta poliisille – ei laitonta

2.12.2013 Kommentointi poissa käytöstä

lakikirja

Etsintäkuulutettu mies ei syyllistynyt laittomuuteen, kun hän ei päästänyt poliisipartiota asuntoon. Näin katsoo apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske.

Viranomaiset soittivat maaliskuussa ovikelloa, koputtivat, ilmoittivat postiluukusta olevansa poliiseja ja kehottivat miestä avaamaan oven. Mitään ei kuitenkaan tapahtunut, ja poliisit pääsivät asuntoon lopulta huoltomiehen avaimella.

Länsi-Uudenmaan syyttäjä katsoi, että kyse oli haitanteosta virkamiehelle ja lätkäisi miehelle rangaistusmääräyksellä 14 päiväsakkoa. Mies itse kertoi olleensa nukkumassa ja kiisti kuulleensa koputuksia.

Apulaisvaltakunnansyyttäjän mielestä pelkkä oven avaamatta jättäminen ei täyttänyt haitanteon tunnusmerkistöä. Kalske on hakenut rangaistusmääräyksen purkua korkeimmasta oikeudesta.

 

http://www.mtv.fi/uutiset/rikos/artikkeli/etsintakuulutettu-jatti-oven-avaamatta-poliisille—-ei-laitonta/2424512

Kotiin tulleita poliiseja sai kuvata valvontakameralla

18.12.2012 Kommentointi poissa käytöstä

valvontakamera

Valkeakoskelaismiestä epäiltiin poliisien salakatselusta, kun poliisit tallentuivat miehen kotona olevaan valvontakameraan viime heinäkuussa.

Syyttäjän mukaan mies ei syyllistynyt asiassa rikokseen. Pirkanmaan johtavan kihlakunnansyyttäjän Jouko Nurmisen mukaan selvää on, ettei julkisella paikalla virkatehtäväänsä suorittavan poliisin kuvaaminen ole salakatseluna rangaistavaa. Tilanne ei ratkaisevasti muutu siitä, että poliisi suorittaa tehtäviä yksityisellä paikalla, kuten kotona.

– Kun poliisi  tekee virkatoimia kentällä, oli se sitten julkisella tai toisen kotirauhalla suojatussa paikassa, niin ei hän saa mitään yksityisyyden suojaa niitä toimia tehdessään. Poliisi ei silloin tee mitään sellaista intiimiä, minkä takia hänen yksityisyyttään pitäisi suojata. Poliisi tekee silloin virkatointaan, Nurminen sanoi.

Nurminen korostaa, ettei kansalaisten parissa suoritettavan virkatehtävän tarkkaileminen sinällään voi loukata virkamiehen yksityisyyttä.

Poliisit vetosivat siihen, että kuvaaminen oli tapahtunut salaa, siitä ilmoittamatta. Nurmisen mukaan kameravalvonnasta ilmoitusvelvollisuus ei koske luonnollisen henkilön yksityisiin tarkoituksiin suorittamaa kuvausta.

– Yleisesti katson, että olisi nurinkurista jos perustuslain turvaamaa yksityiselämän suojaa lain nojalla rajoittamaan joutuvat virkamiehet nauttisivat samalla sen henkilön kotirauhan suojaa, jonka yksityisyyteen he kajoavat, Nurminen kirjoittaa päätöksessään.

Asunnossa oli tallentava kameravalvonta, jonka yksi kamera oli suunnattuna asunnon takaovelle. Molemmat poliisit tulivat kuvatuiksi sisällä käydessään. Poliisimiesten käyttämällä reitillä ei tapahtuma-ajankohtana ollut kameravalvonnasta varoittavia kylttejä.

Nurminen muistutti syyttämättäjättämispäätöksessään, että kotien kameravalvonnan yleistyessä virkatointa suorittavien pitää varautua siihen, että heitä voidaan tarkkailla samalla tavoin kuin julkisella paikalla.

Mies oli asentanut kotiinsa valvontajärjestelmän murtovarkaiden ja koirien etävalvonnan vuoksi. Poliisimiehet menivät asuntoon tarkastustehtävälle.

 

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288525290049.html

 

ASIASTA AIEMMIN

https://poliisirikollisena.wordpress.com/2012/08/10/miesta-epaillaan-poliisin-salakatselusta-kun-partio-kavi-hanen-kotonaan/

 

EIT on tukkeutunut suomalaisten valituksista poliisin laittomasta toiminnasta työssään.

11.12.2012 Kommentointi poissa käytöstä

cedh_42199_26_1011_2012-09-21

Suomessa poliisilla on poikkeuksellisen laajat valtuudet kotietsintään. Poliisi päättää niistä itse, kynnys on alhainen, ja niitä tehdään paljon. Suomen on todennäköisesti pakko karsia poliisin oikeuksia, sillä Euroopan ihmisoikeus tuomioistuimen käsittelyssä on suma valituksia laittomista kotietsinnöistä.

Syyskuussa 2011 eduskunnan apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja antoi huomautuksen KRP:n rikostarkastajalle, joka oli määrännyt tehtäväksi salaisen koti etsinnän.

Poliisit olivat tarkkailleet asuntoa ja epäiltyä voidakseen tunkeutua kotiin ja penkoa paikat salaa. Toimenpiteitä ei siis tehty vahingossa, vaan vakaasti harkiten, eikä etsinnästä ilmoitettu edes jälkikäteen.

Tutkinta liittyi Liedossa vuonna 2007 tehtyyn rahankuljetusryöstöön.

Rikos oli vakava, mutta jälleen kerran oikeusasiamies muistutti poliisia, ettei se anna oikeutta rikkoa lakia. Laki ei tunne salaisia kotietsintöjä, sellaisia ei voi tehdä.

Poliisi ei jäänyt ensimmäistä kertaa kiinni kyseenalaisista etsinnöistä.

Niistä tehdään yksin eduskunnan oikeusasiamiehelle muutamia kymmeniä kanteluja joka vuosi  joka vuosi

niistä myös tulee moitteita, mutta oppi ei tahdo mennä perille, vaikka pakkokeinolaki on tältä osin selvä. Paikan haltijan, tai ”hänen talonväkeensä kuuluvan” on annettava olla etsinnän aikana paikalla. Hänellä on myös oikeus kutsua paikalle todistaja. Ellei tämä ole mahdollista, etsinnästä on viipymättä kerrottava sille, jonka luona se tehtiin.

 

Tietyt kotietsinnät ovat laittomia

 

Lakimuutos pakon edessä

Lakia muutettiin viime vuonna hätäisesti lisäämällä kansalaiselle oikeus viedä kotietsinnän laillisuus käräjäoikeuden tutkittavaksi, 30 vuorokauden kuluessa etsinnästä. Myönnytys tehtiin pakon edessä. Eduskunnan käsittelyssä oli pakkokeino , esitutkinta  ja poliisilain muuttamisesta esitys, joka ei olisi parantanut oikeusturvaa.

Kesken käsittelyn EIT antoi Suomelle kaksi tuomiota laittomista kotietsinnöistä, ja sen pakottamana lakiin lisättiin jälkikäteinen mahdollisuus selvittää lainmukaisuus. Uudistus jäi pahasti vajaaksi, laittomista kotietsinnöistä ei säädetty  korvausta.

Säädöstä korvausten maksamisesta ei ehditty valmistelemaan, puolusteli tuolloinen oikeusministeri Tuija Brax keväällä 2011.

Apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja totesi syyskuussa kovasanaisessa lausunnossaan, ettei tämä muutos ole antanut riittävää oikeussuojaa kotietsinnöissä, ja lisää EIT tuomioita voi olla tulossa.

Oikeusasiamiehen kanslia oli käynyt läpi tapaukset, joissa etsinnän laittomuus oli viety käräjille, Ilmeni, ettei uudistus ollut muuttanut juuri mitään.

Tutkitusta 22 jutusta käräjäoikeus oli todennut lakia rikotun 8 tapauksessa, tavallisimmin siten ettei asukas saanut olla paikalla. Kukaan ei kuitenkaan ollut saanut korvauksia, sillä käräjäoikeudet eivät olleet suostuneet käsittelemään korvausvaatimuksia.

Ainakin yhdestä päätöksestä oli valitettu hovioikeuteen, joka äskettäin katsoi, ettei vahingonkorvausta voitu käsitellä tässä samassa yhteydessä.

Pakkokeinoilla aiheutettujen vahinkojen korvaaminen on kaikkiaan puutteellisesti säädelty, toteaa esittelijäneuvos Juha Haapamäki eduskunnan oikeusasiamiehen kansliasta.

Euroopan ihmisoikeussopimus säätää 13 artiklassaan, että jokaisella on oltava tehokkaat oikeussuojakeinot myös silloin, kun perusoikeuksia rikkoo viranomainen.

EIT:n vakiintunut linja on, että jos valtio loukkaa kansalaisen oikeuksia, sen on maksettava siitä hyvitys. Pelkkä virheen toteaminen ei riitä.

Siksi saattaa olla, ettei viime vuoden lakimuutos pelasta Suomea tuomioilta myös sen jälkeen tehdyistä kotietsinnöistä.

Myös oikeudenkäyntikulujen maksaja on säätämättä. Useimmat kansalaiset eivät lähde käräjille ilman avustajaa. Nykykäytännöllä he joutuvat maksamaan avustajan palkkion itse, vaikka vika olisi viranomaisessa.

 

EIT:ssä muhii jytky

EIT:n käsittelyssä on tällä hetkellä Suomen kotietsinnöistä ainakin kahdeksan valitusta, joista on pyydetty

valtion vastaus. Ne ovat näin ylittäneet kynnyksen, johon yli 95 prosenttia EIT:lle jätetyistä kanteluista kompastuu. Kynnyksen ylittäneistä tapauksista keskimäärin 5/6 johtaa valtion tuomitsemiseen.

On siis mahdollista, että vuoden parin sisällä Suomi saa Strasbourgista sellaisen nipun tuomioita, että kotietsintäsäädökset on pakko panna uusiksi.

Kaikissa tapauksissa yhtenä valitus perusteena on, ettei kansalaisella ollut missään vaiheessa mahdollisuus vedota tuomioistuimeen. Etsinnät ovat tapahtuneet ennen viimevuotista laki  muutosta, mutta lakiuudistuksen vajavaisuuden vuoksi on mahdollista, ettei valitusten virta Strasbourgiin edes hidastu.

Valitusten mukaan kotietsinnöissä on hutiloitu muutoinkin. Kahdessa tapauksessa asianosaista oli estetty olemasta paikalla, ja etsintöjen perusteetkin ovat olleet osin heikot.

Yhdessä tapauksessa ei ilmennyt mitään rikosta, eikä ollut aihetta esitutkintaan. Etsinnän syyksi oli ilmoitettu epäily huumausainerikoksesta, mutta epäilylle ei löytynyt katetta.

Toisessa tapauksessa poliisit tunkeutuivat yöllä asuntoon, ja väittivät siellä vieraana olleen miehen ajaneen aiemmin illalla autoa humalassa. Etsinnän aikana poliisi suostui soittamaan vieraan isälle, joka kertoi aja neensa itse kyseistä autoa   jonka hän myös omisti.

Eräässä tapauksessa ulkona oleva asukas tarjosi poliisille avainta asuntoonsa, jossa olevaa miestä poliisi epäili taposta,  jostain syystä avain ei kelvannut, vaan asuntoon mentiin niin sanotusti raamit kaulassa.

Ainakin kuudessa tapauksessa ei joko ole ollut lainkaan rikosta, tai asia on ollut niin vähäinen, että syyttäjä on päättänyt jättää esitutkinnan sikseen.

 

ALIBI LEHTI 12/2012

Suomalaiset POLIISIPELLET taas vauhdissa!

16.10.2012 Kommentointi poissa käytöstä

Ulvilan murhatutkinnan aineisto kateissa – tai ei ehkä sittenkään

Kahdella komisariolla on eri näkemys siitä, onko Ulvilan murhatutkintaan liittyvää aineistoa kateissa.

Kyse on ryhmätunnistuksen aineistosta, jossa Anneli Auer osoitti rivistä miehen, joka vaikutti hänen miehensä murhaajalta.

Tapauksen entisen tutkinnanjohtajan Juha Joutsenlahden mukaan ryhmätunnistukseen liittyvä aineisto on joutunut kadoksiin.

– Näin minulle on ilmoitettu, ettei videota tai pöytäkirjaa löydy, sanoo Joutsenlahti Ylen uutisten verkkosivujen mukaan.

Rikoskomisario Erik Salonsaaren mukaan taas ainakaan video ei ole kateissa.

– Voin sanoa vain, että videotallenne ryhmätunnistustilanteesta on tallessa. (Sitä koskevasta) pöytäkirjasta en osaa sanoa, kertoo Salonsaari.

Salonsaari tarkentaa, että hän ei tiedä kovin paljoa Ulvilan surman tutkintaan liittyvistä asioista, koska ei ollut tutkinnassa mukana alusta lähtien.

Tunnistus johti virkarikosepäilyyn

Anneli Auer osoitti tunnistustilanteessa rivistä porilaismiehen, joka sittemmin todettiin syyttömäksi. Mies ehti viettää viikon epäiltynä poliisivankilassa.

Käräjäoikeus katsoi sittemmin Auerin syylliseksi miehensä murhaan, mutta hovioikeus vapautti hänet. Tapaus on menossa korkeimman oikeuden käsittelyyn.

Joutsenlahtea epäillään virkarikoksesta juuri tunnistustilanteen vuoksi. Epäilyn mukaan Joutsenlahti määräsi lähettämään murhasta epäilemänsä miehen kuvan Auerille ennen tunnistustilaisuutta.

Veriteko tapahtui vuonna 2006, ja porilaismies oli epäiltynä vuonna 2007.

Juha Joutsenlahti siirrettiin pois murhajutun tutkinnanjohtajan tehtävästä vuonna 2008. Hän kertoo koko tapauksen ja myös kadonneeksi väittämänsä materiaalin siirtyneen silloin muille.

Erik Salonsaari puolestaan johti vuonna 2011 seksuaalirikostutkintaa, jossa epäiltyinä olivat Anneli Auer ja hänen miesystävänsä Jens Kukka. Käräjäoikeus tuomitsi heidät vankeuteen, ja molemmat ovat valittaneet hovioikeuteen.

Joutsenlahtea ei tavoitettu haastattelua varten.

Kyseisistä poliisipelleistä aiemmin:

https://poliisirikollisena.wordpress.com/2012/10/16/ulvilan-surma-tutkinta-aineistoa-kadonnut-mystisesti/