Arkisto

Posts Tagged ‘Jussi Pajuoja’

Poliisille moitteet huumekoiran käytöstä kävelykadulla

3.12.2013 Kommentointi poissa käytöstä

koira nenä

 

Oulun poliisi on saanut eduskunnan apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuojalta moitteet keväällä tekemästään poikkeuksellisesta huume-etsinnästä.

Oulun poliisi etsi huhtikuussa kaupungin kävelykadulla Rotuaarilla huumausaineita huumekoiran avulla. Poliisi oli tarkastanut koiran ”merkkaamat” henkilöt huumeiden löytämiseksi.

Oikeusasiamiehelle tehtiin asiasta viisi kantelua, ja myös maakunnan sanomalehti Kaleva kirjoitti keväällä asiasta.

Oulun poliisin toimintatapa on mukaan Pajuojan mukaan kansalaisten perusoikeuksien kannalta arveluttava.

Pajuojan mukaan koiran käyttäminen voi tuottaa myös niin sanottuja vääriä positiivisia havaintoja. Koira voi esimerkiksi merkata henkilön, joka on ollut tilassa, jossa on käytetty huumeita. Haju on saattanut tarttua myös vaikka bussin penkistä, oikeusasiamiehen päätöksessä todetaan.

Poliisilla ei ole oikeutta suorittaa pakkokeinolain mukaista henkilöntarkastusta ilman rikosepäilyä, Pajuoja korostaa. Myös valvontavälineille tulee löytyä toimivaltuus laista, hän sanoo.

Oulun poliisi on vastannut pitävänsä yleisellä paikalla suoritettavaa huumekoiravalvontaa tehokkaana ja tarpeellisena keinona. Poliisin mukaan tarkastukset perustuvat kokonaisarviointiin.

Tulli, rajavartiolaitos ja vankilat voivat käyttää huumekoiraa apuna valvonnassaan ilman rikosepäilyjä. Näistä menettelyistä on kuitenkin säädetty laissa erikseen.

Poliisihallitusta on pyydetty ilmoittamaan ensi vuoden kesäkuun loppuun mennessä toimenpiteistä, joihin asiassa on ryhdytty.

 

http://www.hs.fi/kotimaa/a1386038736784?jako=9d5303d29f2fbce01f4ec22cc754197c

Pakollinen ajanvaraus poliisin lupapalveluihin ei käy!

16.8.2013 Kommentointi poissa käytöstä

eduskunnan oikeus asiamies

 

-Asiakkaiden tulee voida asioida poliisin lupapalveluissa ilman ajanvarausta, jonottamalla vuoroaan palvelupisteessä, katsoo apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja.

Oikeusasiamiehelle tulleissa kanteluissa ja kanslian tekemillä tarkastuksilla on käynyt ilmi, että kaikilla poliisiasemilla ei voi jättää passi- tai muita hakemuksia ilman sähköistä ajanvarausta.

– Sähköinen ajanvaraus helpottaa asiointia, mutta kaikki eivät kuitenkaan osaa, halua tai voi käyttää verkkopalveluja, toteaa Pajuoja. Lisäksi asiakkaille tulisi kertoa asianmukaisesti käytännöstä ja ilmoittaa, että ilman ajanvarausta tulee varautua odottamaan.

Vanhoissa puhelinjärjestelmissä ei ole mahdollista jonottaa, mikä ruuhkauttaa yhteydenottoja poliisin lupapalveluihin, apulaisoikeusasiamies toteaa.

Pahasti ruuhkautunut on esimerkiksi Helsingin poliisilaitoksen järjestelmä, jota ollaan kuitenkin parhaillaan uudistamassa. Tällöin voidaan ottaa käyttöön muun muassa jonotus- ja takaisinsoittomahdollisuus.

 

http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194832621514/artikkeli/oikeusasiamies+pakollinen+ajanvaraus+poliisin+lupapalveluihin+ei+kay.html

Ylikonstaapeli Marko Forss sai huomautuksen Twitter-viestistä

1.8.2013 Kommentointi poissa käytöstä

eduskunnan oikeus asiamies

Apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja on huomauttanut poliisin ylikonstaapelille huonosti harkitusta Twitter-viestistä, kertoo uutispalvelu Edilex. Myös ylikonstaapelin esimies on puhuttanut kyseistä virkamiestä.

Twitter-tili oli nettipoliisi Marko Forssin henkilökohtainen, mutta hän kertoi viesteissään poliisintyöhönsä liittyvän tarinan. Lisäksi kyseinen ylikonstaapeli on julkisuudesta tuttu hahmo, joka ei roolinsa vuoksi ”voi irrottautua virkataustastaan vapaa-aikanaankaan”.

Viesti, jonka kantelija katsoi romaneita leimaavaksi ja rasistiseksi, oli apulaisoikeusasiamiehen mielestä huonosti harkittu ja epäasiallinen.

–Kerrottiin poliisiporukalla keikkoihin liittyviä hauskoja tapauksia. Jostain syystä monissa hyvissä letkautuksissa oli mukana romani. Paras juttu oli jossa romanilta tippui pakastekana vaatteista kaupassa, poliisin ottaessa kiinni seuruetta. Yksi miehistä tokaisi kovaan ääneen: ”Kuka heitti meidän Allua pakastekanalla, kuka!?”, ylikonstaapeli kirjoitti Twitterissä.

Poliisilaitoksen lausunnossa oikeusasiamiehelle oli katsottu muun muassa, ettei viesti ollut sopusoinnussa viranomaistoiminnalta edellytettävän korostuneen asiallisuusvaatimuksen kanssa.

Apulaisoikeusasiamies antoi ratkaisunsa jo kesäkuussa, mutta se on jäänyt huomiotta. Koska asiaan oli jo puututtu poliisilaitoksella, ei apulaisoikeusasiamies katso tapauksen aiheuttavan syytä muille toimenpiteille kuin huomautukselle. Ylikonstaapeli totesi myös itse, että hän osittain ymmärsi sen, että joku voi tehdä viestistä tulkinnan romaneita leimaavana.

Forss kommentoi tviitin aiheuttamaa keskustelua Iltalehdelle marraskuussa 2012.

–Minä en saa tuosta millään rasistista. Aika ahdistavaa on, jos tämä homma on mennyt näin herkäksi, Forss sanoi IL:lle.

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/61128-ylikonstaapeli-sai-huomautuksen-twitter-viestista

Poliisi kertoi ahdisteluepäilystä liikaa, facebook julkaisuus ei ollut lupaa

24.5.2013 Kommentointi poissa käytöstä

eduskunnan oikeus asiamies

 

Lin­ja-au­tos­sa ta­pah­tu­nees­ta sek­suaa­li­ri­kos­epäi­lys­tä oli­si riit­tä­nyt po­lii­si­tie­dot­tees­sa suur­piir­tei­sem­pi ku­vaus. Bus­si oli mat­kal­la Lap­peen­ran­nas­ta Hel­sin­kiin.

Hel­sin­gin po­lii­si tie­dot­ti liian yk­si­tyis­koh­tai­ses­ti pik­ku­ty­tön ah­dis­te­lu­epäi­lys­tä vii­me ke­sä­nä. Tä­tä miel­tä on apu­lais­oi­keus­asia­mies Jussi Pajuoja tors­tai­na an­ta­mas­saan pää­tök­ses­sä.

Po­lii­si jul­kai­si vii­me ke­sä­kuus­sa tie­dot­teen, jos­sa ker­rot­tiin lin­ja-au­tos­sa ta­pah­tu­nees­ta sek­suaa­li­ri­ko­se­päi­lys­tä.

Tie­dot­teen mu­kaan Lap­peen­ran­nas­ta Hel­sin­kiin mat­kal­la ol­lee­seen lin­ja-au­toon oli nous­sut mies, jo­ka oli is­tu­nut au­tos­sa mat­kus­ta­neen 10-vuo­tiaan ty­tön vie­reen käy­tä­vän toi­sel­le puo­lel­le ja tyy­dyt­tä­nyt it­seään useaan ot­tee­seen.

Tie­dot­tee­seen oli lii­tet­ty epäil­tyä esit­tä­vä val­von­ta­ka­me­ran ku­va. Tie­do­te ja ku­va jul­kais­tiin myös Hel­sin­gin po­lii­sin Fa­ce­book-pro­fii­lis­sa, jos­ta se le­vi­si no­peas­ti so­siaa­li­ses­sa me­dias­sa.

Po­lii­si ot­ti saa­man­sa vih­jeen pe­rus­teel­la en­sin kiin­ni vää­rän, kuu­lus­te­lus­sa syyt­tö­mäk­si osoit­tau­tu­neen mie­hen.

Ku­vas­sa ol­lut mies saa­tiin kiin­ni myö­hem­min. Hän sai tä­nä ke­vää­nä syyt­teen lap­sen sek­suaa­li­ses­ta hy­väk­si­käy­tös­tä. Ta­pauk­sen oi­keu­den­käyn­ti on syk­syl­lä.

APU­LAIS­OI­KEUS­ASIA­MIE­HEN mu­kaan ku­van jul­kai­se­mi­nen oli pe­rus­tel­tua ri­kok­ses­ta epäil­lyn ta­voit­ta­mi­sek­si. Po­lii­sin mu­kaan ku­va oli vält­tä­mä­tön­tä jul­kais­ta, jot­ta epäil­ty saa­tai­siin kiin­ni.

Epäil­lys­tä ri­kok­ses­ta oli­si voi­nut kui­ten­kin pal­jas­taa vä­hem­män, Pa­ju­oja kat­soo.

Hä­nen mu­kaan­sa on ky­see­na­lais­ta, oli­ko ri­kok­sen konk­reet­ti­ses­ta te­ko­ta­vas­ta ja uh­rin iäs­tä pe­rus­tel­tua se­los­taa niin­kin yk­si­tyis­koh­tai­ses­ti.

PA­JU­OJA ke­hot­taa po­lii­sia myös tar­kis­ta­maan pe­li­sään­nöt sii­tä, mi­ten se tie­dot­taa esi­tut­kin­nois­ta so­siaa­li­ses­sa me­dias­sa. Po­lii­si­hal­li­tus on il­moit­ta­nut sel­vit­tä­vän­sä oh­jeis­tuk­sen tar­vet­ta.

Ah­dis­te­lu­tie­dot­teen Fa­ce­boo­kis­sa jul­kais­sut yli­kons­taa­pe­li Marko Forss sa­noo, et­tei ta­paus ole ai­na­kaan tois­tai­sek­si vai­kut­ta­nut po­lii­sin so­siaa­li­sen me­dian tie­do­tus­lin­jaan.

”Läh­tö­koh­ta on, et­tä jos po­lii­si tie­dot­taa jo­ta­kin, se on jul­kis­ta tie­toa. Tie­to pää­tyy me­dian kaut­ta jo­ka ta­pauk­ses­sa myös so­siaa­li­seen me­diaan.”

 

 

Ah­dis­te­lu­tie­dot­teen Fa­ce­boo­kis­sa jul­kais­sut yli­kons­taa­pe­li Marko Forss sa­noo, et­tei ta­paus ole ai­na­kaan tois­tai­sek­si vai­kut­ta­nut po­lii­sin so­siaa­li­sen me­dian tie­do­tus­lin­jaan.

”Läh­tö­koh­ta on, et­tä jos po­lii­si tie­dot­taa jo­ta­kin, se on jul­kis­ta tie­toa. Tie­to pää­tyy me­dian kaut­ta jo­ka ta­pauk­ses­sa myös so­siaa­li­seen me­diaan.”

 

HELSINGIN SANOMAT 24.5.2013

Tutkinnanjohtajan tulee päättää tiedottamisesta, ei nettipoliisin

23.5.2013 Kommentointi poissa käytöstä

eduskunnan oikeus asiamies

 

Kun poliisi tiedottaa meneillään olevasta esitutkinnasta, tulee tutkinnanjohtajan päättää tiedotuksen sisällöstä ja tavasta, katsoo apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja.

Hän otti kantaa kahteen Helsingin poliisilaitoksen tiedottamista koskeneeseen kanteluun. Poliisilaitoksen tutkinnanjohtaja oli julkaissut tiedotteen, jossa oli valvontakameran kuva seksuaalirikoksesta epäillystä henkilöstä.

Poliisilaitoksen nettipoliisi julkaisi kuvan myöhemmin Helsingin poliisin Facebook-sivuilla. Tutkinnanjohtaja ei kuitenkaan ollut valinnut Facebookia julkaisukanavaksi.

Pajuoja korostaa, että esitutkinnasta annettu asetus määrittää varsin tiukasti ne poliisilaitoksen viranhaltijat, joilla on oikeus antaa esitutkinnasta tietoja julkisuuteen. Asetuksen lähtökohta on, että nämä määritellään kussakin tapauksessa erikseen.

– Vierastan ajatusta, että kuka tahansa poliisin viranhaltija voi laatia julkisuuteen tarkoitetusta tiedotteesta oman version ja valita sille julkaisukanavan, toteaa Pajuoja.

Toisessa, samaan asiaan liittyvässä kantelussa arvosteltiin sitä, että poliisin tiedotteen kuvan perusteella otettiin kiinni väärä henkilö.

Pajuoja katsoi, että kuvan julkaisemiselle oli perusteet epäillyn henkilön tavoittamiseksi. Sen sijaan tutkinnanjohtajan tiedotteessa kerrottiin tarpeettoman laajasti rikoksen tekotavasta ja olosuhteista.

Tästä syystä väärä henkilö oli vaarassa leimautua yksityiskohtaisesti kuvatun rikoksen tekijäksi.

Laillisuusvalvoja: Pakkokeinolaki yhä puutteellinen

28.9.2012 Kommentointi poissa käytöstä

Kotietsintää koskevan pakkokeinolain muutos ei ole riittävä, sanoo apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja. Hiljattain uusittu laki ei Pajuojan mielestä suojaa asunnon haltijaa kotietsinnässä tarvittavan tehokkaasti.

Muutoksen jälkeen henkilöllä, jonka luona on tehty kotietsintä, on ollut oikeus vaatia käräjäoikeutta tutkimaan kotietsinnän edellytykset. Lisäksi oikeutta voi vaatia selvittämään, toimittiinko kotietsinnässä lain mukaan.

Usein lainvastaisesti tehdyissä kotietsinnöissä on ollut kyse siitä, ettei asunnon haltijan oikeutta olla läsnä tai kutsua todistaja ollut kunnioitettu. Pajuojan oman seurannan mukaan käräjäoikeudet ovat vain todenneet virheen, eikä esimerkiksi vahingonkorvausvaatimuksia ole tutkittu.

Suomi on aiemmin saanut moitteita Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta, jonka mielestä valtion vahingonkorvausjärjestelmässä on puutteita.

http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194769343671/artikkeli/laillisuusvalvoja+pakkokeinolaki+yha+puutteellinen.html

Poliisi tahtoo olla tuomari.

14.8.2012 Kommentointi poissa käytöstä

Julkisuudessa jäi huomaamatta poliisijohtaja Robin Lardotin tavoite hänen esittäessään sosiaaliturvan poistamista ”järjestäytyneeseen rikollisuuteen sekaantuneilta”.

Poliisijohtaja Robin Lardot on puheenjohtaja työryhmässä, joka valmistelee strategiaa järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan tehostamiseksi.

Hän sai välittömästi tukea poliisiylijohtaja Mikko Paaterolta ja sisäministeri Päivi Räsäseltä.

Lardotin esitys ei siten ollut yksityisajattelua, vaan koko poliisin ylijohdon tavoite.

Kaikki muut olivat ehdotuksesta hämmästyneitä:

”Sosiaalipoliittisten oikeuksien rajoittaminen rikollisen toiminnan perusteella olisi monin tavoin arveluttavaa. Oikeuden tuomion tehostaminen sosiaalipoliittisilla lisärangaistuksilla tekisi paluun rikoksen poluilta kaidalle tielle entistä vaikeammaksi”, kritisoi Helsingin Sanomien pääkirjoitus 1.8.

Se, että vuosien vankilatuomion päälle tuomittaisiin vaikkapa kolmen vuoden jakso, jolloin vankilasta vapautuneella ei olisi oikeutta sosiaaliturvaan, olisi tietenkin mahdotonta ja kriminaalipoliittisesti absurdia.

Ei poliisijohto sitä tavoittele.

Poliisi haluaa laillistaa nykykäytännön, jossa se itse määrittelee, kuka edustaa järjestäytynyttä rikollisuutta, ja kohdistaa tähän hallinnollisia pakkokeinoja. Se haluaa myös laajentaa pakkokeinojen valikoimaa siten, että se voisi vaatia esimerkiksi Kelaa katkaisemaan työttömyyskorvauksen henkilöltä, jonka poliisi väittää kuuluvan järjestäytyneeseen rikollisryhmään ilman, että henkilöä olisi tuomittu – juuri tämä on vaatimuksen ydin.

Poliisin tuoreimman arvion mukaan Suomessa olisi 84 järjestäytynyttä rikollisryhmää (Keskisuomalainen 12.8.2012). Niistä puolet on moottoripyöräkerhoja. Näin sanoo poliisi, mutta tuomioistuimessa näistä noin 40 kerhosta vain yhden (1) on todettu toimineen järjestäytyneenä rikollisryhmänä. Kyseessä on Cannonball MC:n Turun osasto ja Turun hovioikeuden tuomio vuonna 2009. Suurinta osaa kerhojen jäsenistä ei tiettävästi ole tuomittu mistään.

Hallinto-oikeuksissa on käsitelty kymmeniä tapauksia, joissa poliisi on peruuttanut rikkeettömiltä kansalaisilta järjestyksenvalvojan oikeudet tai aseluvat väittäen näiden kuuluvan ”rikollisiin moottoripyöräjengeihin”.

Järjestyksenvalvojakortin menettäminen tarkoittaa ammatin menettämistä. Päätöksissä ei usein ole edes selvitystä jäsenyydestä, ja ne osuvat myös täysin sivullisiin.

Tammikuussa Helsingin hallinto-oikeus ratkaisi jutun, jossa poliisi oli peruuttanut aseluvat nuhteettomalta kaupungin virkamieheltä. Ensin poliisi väitti hänen olleen menossa tappelemaan Bandidos MC:n juhliin. Se ei ollut totta, ja oikeudessa poliisi muutti perustelun väittäen miehellä olevan ”yhteyksiä” henkilöihin, jotka ”kuuluvat Keskusrikospoliisissa järjestäytyneiksi rikollisryhmiksi luokiteltuihin ryhmiin”.

Tosiasiassa miehellä ei ollut mitään tekemistä Bandidosin kanssa, hän vain oli kulkenut Helsingin Sörnäisissä samana iltana kun Bandidosin sikäläisellä kerhotalolla oli juhlat. Hallinto-oikeus kumosi poliisin päätöksen.

Eduskunnan oikeusasiamies on toistuvasti ja kovin sanoin moittinut poliisia laittomista toimista, kuten pakottamisesta valokuvattavaksi siksi, että joku on, tai poliisi väittää hänen olevan, jonkun kerhon jäsen.

”Poliisin toiminnan on aina perustuttava lakiin, jonka edessä kaikki ovat samanarvoisia. Esimerkiksi jonkun henkilön mahdollinen kuuluminen moottoripyöräjengiin tai liikkuminen tällaisen henkilön seurassa ei poista näitä vaatimuksia eikä sinällään anna poliisille lisävaltuuksia”, huomautti apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja toukokuussa 2011.

Kuukausi sitten Kaakkois-Suomen rajavartiosto sai moitteet samanlaisesta tapauksesta. Rajavartiosto oli toiminut KRP:n pyynnöstä.

Poliisin ja syyttäjien väitteet järjestäytyneestä rikollisuudesta kaatuvat tuomioistuimissa näytön puutteeseen, ja eduskunnan oikeusasiamies moittii.

Tämän vuoksi poliisijohto haluaisi lakiin poliisille valtuudet määritellä, kuka on rikollinen. Oikeusvaltiossa tämä kuitenkin on tuomioistuinten tehtävä.

http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194761571093/artikkeli/puheenaihe

Perusteettomia vapaudenriistoja, hyvitykseen kehotetaan

5.6.2012 Kommentointi poissa käytöstä

Apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja arvostelee kahdessa päätöksessään Helsingin ja Varsinais-Suomen poliisilaitoksia perusteettomista vapaudenriistoista ja esittää niiden hyvittämistä ihmisoikeussopimuksen nojalla.

Helsingissä oli kyse poliisilain perusteella säilöön otetusta ja Turussa rikosepäilyn johdosta pidätetystä henkilöstä. Helsingin tapauksessa Pajuoja arvostelee erityisesti sitä, että aamuyöllä kiinniotettu henkilö oli päästetty vapaaksi vasta myöhään seuraavana iltapäivänä.

Poliisien antamissa selvityksissä ei esitetty seikkoja, joiden nojalla näin pitkä säilössäpito olisi ollut perusteltua. Laillisia perusteita ei myöskään ollut henkilön alkoholijuoman hävittämiselle.

Turun tapauksessa henkilöä epäiltiin huoltoasemalle tehdystä murtovarkaudesta, kun hänen dna:taan oli löydetty noin puolitoista vuotta jälkeenpäin tyhjästä juomatölkistä, joka oli otettu talteen huoltoaseman pihalta tekopäivänä. Anastetuksi oli kuitenkin ilmoitettu vain kaksi sikarilaatikkoa, ei siis lainkaan juomia.

Pajuoja arvostelee rikosepäilyn perusteita ja myös sitä, että tutkinnanjohtaja etsintäkuulutti henkilön määräten hänet pidätettäväksi, vaikka hänen ei ollut esitetty olleen vaikeasti tavoitettava tai karttavan esitutkintaa. Epäilty oli pidätettynä vajaan vuorokauden.

Pajuoja toteaa, että jos vapaudenriistolle ei ole hyväksyttäviä perusteita, se on vastoin Suomen perustuslakia ja Euroopan ihmisoikeussopimusta. Ihmisoikeussopimuksen mukaan jokaisella, jonka vapaus on riistetty sen vastaisesti, on oikeus vahingonkorvaukseen.

Apulaisoikeusasiamies Pajuoja kehottaakin Helsingin ja Varsinais-Suomen poliisilaitoksia harkitsemaan, voisivatko ne ihmisoikeussopimuksen nojalla hyvittää kantelijan vapaudenriiston. Helsingin tapauksessa hän esittää myös perusteetta hävitetyn alkoholijuoman korvaamista.

Pajuoja pyysi poliisilaitoksia 14. syyskuuta mennessä ilmoittamaan toimenpiteistä, joihin ne ovat ryhtyneet.

 

http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194746206059/artikkeli/poliisille+moitteita+perusteettomia+vapaudenriistoja+hyvitykseen+kehotetaan.html

Vessavalvonnasta muistutus poliisille

16.11.2011 Kommentointi poissa käytöstä

 

Apulaisoikeusasiamies ilmoitti päätöksessään, että poliisin säilytystilat loukkaavat yksityisyyttä.
Poliisin säilytystilat loukkaavat yksityisyyttä, kun putkassa olevan wc-käyntejä voidaan tarkkailla valvontakameroilla. Tarkkailija voi olla eri sukupuolta kuin tarkkailtava, ja samassa tilassa voi olla myös muita, sanoo apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja päätöksessään, joka on saatettu poliisikunnan tietoon.

Putkavalvonnasta oli tehty kantelu. Siinä sanottiin sen loukkaavan ihmisten yksityisyyttä.

Putkalaki sallii sekä pidätettyjen että päihtyneiden teknisen valvonnan, mutta käytännössä vain päihtyneitä valvotaan jatkuvasti. Pajuoja katsoo, että heidänkään yksityisyyttään ei saa tarpeettomasti loukata.

Valvonnan ei tarvitse olla jatkuvaa, ja yksityisyyden suojaa voidaan parantaa esimerkiksi ottamalla se huomioon tilojen suunnittelussa.
IS

 

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/vessavalvonnasta-muistutus-poliisille/art-1288428704083.html

Poliisille useita moitteita kotietsinnöistä

15.9.2011 Kommentointi poissa käytöstä

Poliisilaitoksille moitteita virheistä kotietsinnöissä

Kotietsinnän laillisuuden voi saattaa käräjäoikeuden arvioitavaksi

Apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja on ratkaissut kymmenen kantelua, joissa hän arvostelee eri poliisilaitosten menettelyä kotietsinnöissä. Kritiikki kohdistuu useimmiten siihen, että poliisi ei ollut antanut asunnon haltijalle mahdollisuutta olla läsnä kotietsinnässä, vaikka tämä onkin lain lähtökohta.
Myös kiinniotetulle on lähtökohtaisesti tarjottava mahdollisuutta olla läsnä kotietsinnässä. Useissa tapauksissa poliisi oli kuitenkin vienyt kiinniotetun epäillyn pois kotoaan ennen kotietsintää. Pajuoja toteaa myös, ettei poliisikoiran käyttäminen ole peruste kieltää asunnon haltijan läsnäolo.

Poliisi voi tehdä kotietsinnän, vaikka asunnon haltija ei ole paikalla. Tällöin poliisin tulisi dokumentoida kotietsintä huolellisesti, esimerkiksi kuvaamalla. Etsinnästä tulee myös tällaisissa tapauksissa ilmoittaa viipymättä, esimerkiksi jättämällä asuntoon ilmoitus.

Yhdessä tapauksessa Pajuoja arvostelee poliisia siitä, ettei etsinnällä aiheutettua sotkua ollut siivottu. Toisessa tapauksessa kotietsinnälle autossa ei ollut ollut laillisia edellytyksiä eikä siitä ollut tehty pöytäkirjaa.

Pajuoja on aiemminkin arvostellut poliisia samantyyppisistä asioista, mm. oikeusasiamiehen uusimmassa, vuoden 2010 kertomuksessa.

AOA Pajuojan päätökset kokonaisuudessaan:
dnro 4073/4/09, Helsingin poliisilaitos,
dnro 4194/4/09, Helsingin poliisilaitos,
dnro 100/4/10, Helsingin poliisilaitos,
dnro 1065/4/10, Keski-Suomen poliisilaitos,
dnro1230/4/10, Lapin poliisilaitos,
dnro1288/4/10, Oulun poliisilaitos,
dnro1658/4/10, Lapin poliisilaitos,
dnro 3586/4/10, Pirkanmaan poliisilaitos,
dnro 3644/4/10, Varsinais-Suomen poliislaitos ja
dnro 4332/4/10, Länsi-Uudenmaan poliisilaitos

Kotietsinnän voi viedä käräjäoikeuteen
Elokuun alusta voimaan tulleen pakkokeinolain muutoksen myötä kotietsinnän laillisuuden on voinut saattaa käräjäoikeuden arvioitavaksi. Se, jonka luona kotietsintä on tehty, voi vaatia käräjäoikeutta tutkimaan, oliko kotietsinnälle edellytyksiä ja menetel-tiinkö siinä lainmukaisesti.

Nyt ratkaistuissa kanteluissa esiin tulleille kysymyksille on siis säädetty nimenomaiseksi oikeusturvakeinoksi mahdollisuus saattaa kotietsintä tuomioistuimen arvioitavaksi.

Lainmuutos johtui Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen helmikuussa 2011 antamista ratkaisuista, joissa katsottiin, ettei kotietsintää koskeva lainsäädäntömme sisältänyt riittäviä oikeusturvakeinoja.

Lainmuutos koskee vain kotietsintöjä, jotka on toimitettu lainmuutoksen tultua voimaan. Asia on saatettava tuomioistuimen käsiteltäväksi 30 päivän kuluessa siitä, kun vaatimuksen esittäjä sai tiedon kotietsinnästä.

Poliisin tulee tiedottaa valitusmahdollisuudesta

Apulaisoikeusasiamies Pajuojan mielestä ei riitä, että valitusmahdollisuudesta on säädetty. Viranomaisten on aktiivisesti huolehdittava, että pakkokeinojen kohteiksi joutuvien oikeusturva toteutuu myös käytännössä.

Hän katsookin, että poliisin tulisi ilmoittaa kotietsinnän kohteelle mahdollisuudesta saattaa etsinnän laillisuus käräjäoikeuden arvioitavaksi. Tämän voisi tehdä helposti lomakkeella jo kotietsinnän aikana tai viimeistään, kun siitä ilmoitetaan jälkikäteen.

Pajuojan mukaan ilmoitusvelvollisuuden käyttöönotto voitaisiin ensi vaiheessa toteuttaa esitutkintaviranomaisten sisäisellä ohjeistuksella. Asiasta tulisi kuitenkin jatkossa säätää lailla.

Apulaisoikeusasiamies Pajuoja on pyytänyt mm. oikeusministeriötä ja Poliisihallitusta ilmoittamaan toimenpiteistään 15.1.2012 mennessä.

http://www.oikeusasiamies.fi/Resource.phx/pubman/templates/2.htx?id=766