Arkisto
Pohjalaisten susijahdista kaksi kantelua oikeusasiamiehelle – toimiko poliisi oikein?
Viranomaisten toiminnasta Perhon ja Halsuan tammikuisen susijahdin yhteydessä on tehty kaksi kantelua eduskunnan oikeusasiamiehelle.
Molemmat ovat niin sanottuja hallintokanteluja. Hallintokantelulla tarkoitetaan valvontaviranomaiselle tehtyä ilmoitus epäilystä, että poliisi tai muu viranomainen on syyllistynyt virheelliseen, lainvastaiseen tai epäasianmukaiseen virkatoimeen tai laiminlyönyt virkatoimeaan.
Hollolalainen yksityishenkilö pyytää helmikuussa tekemässään kantelussa oikeusasiamiestä tutkimaan poliisin ja muiden viranomaisten toiminnan laillisuuden susijahdin aikana.
Susijahti tapahtui viikonloppuna 19.-20.1.2013, jolloin parikymmentä kokenutta metsästäjää lähti yhteistuumin laittomaan susijahtiin Halsualla ja sen naapuripitäjässä Perhossa. Paikallisten asukkaiden ja tiedotusvälineiden mukaan poliisi ja rajavartiosto tarkkailivat jahtia alusta alkaen ja lopettivat sen sunnuntai-iltana 20.1. voimakkain ottein. Sunnuntain ja alkuviikon aikana he pidättivät kuusi metsästäjää törkeästä metsästysrikoksesta epäiltyinä. Sitä ennen metsästäjät olivat surmanneet kolme sutta.
Kantelija pyytää oikeusasiamiestä tutkimaan erityisesti, miksi poliisi ei keskeyttänyt susijahtia jo ennen sen alkua. Jahdin ennaltaehkäisy olisi kantelijan mukaan ollut täysin mahdollista, koska poliisilla oli etukäteen tieto tapahtumasta. Puuttumalla asioihin heti poliisi olisi siten voinut estää kolmen suden ampumisen.
Tällä viikolla jätetty kantelu pyytää oikeusasiamiestä selvittämään, toimivatko pidätettyjä metsästäjiä kuulustelleet Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren poliisilaitoksen poliisit esitutkintalain mukaisesti.
Pidätettyjä kuulusteltiin Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren poliisilaitoksen pääpoliisiaseman tiloissa Kokkolassa. Yksi pidätetyistä metsästäjistä teki itsemurhan seuraavana viikonloppuna lauantain 26.1. ja sunnuntain 27.1. vastaisena yönä. Hänen omaistensa ja ystäviensä mielestä mies muuttui kolmen päivän pidätysajan aikana täysin ja oli kotiin palatessaan fyysisesti ja henkisesti täysin murtunut mies.
Metsästäjien ja lesken edusmiehenä julkisuudessa toiminut yksityishenkilö pyytää erityisesti tutkimaan toimivatko kuulusteluja suorittaneet poliisit esitutkintalain 24 pykälän mukaisesti. Pykälä edellyttää, että kuulusteltavaa on kohdeltava rauhallisesti ja asiallisesti. Siinä todetaan muun muassa ettei kuulustelija saa käyttää uuvuttamista, uhkausta, pakkoa taikka muita kuulusteltavan ratkaisuvapauteen, tahdonvoimaan, muistiin tai arvostelukykyyn vaikuttavia sopimattomia keinoja tai menettelytapoja.
Kantelussa pyydetään oikeusasiamiestä selvittämään, ovatko kuulustelijat syyllistyneet myös rikoslain 11 luvun 9a pykälän momenteissa 1 ja 3 mainittuihin tekoihin. Kyseisissä kidutusta käsittelevissä lainkohdissa säädetään rangaistaviksi teoiksi se, että virkamies aiheuttaa toiselle voimakasta ruumiillista tai henkistä kärsimystä saadakseen hänet tai muun henkilön tunnustamaan tai antamaan tietoja tai pelotellakseen tai pakottaakseen häntä. Myös yritys on rangaistava teko, samoin esimiesasemassa olevan virkamiehen nimenomainen tai hiljainen hyväksyntä alaisensa tekoihin.
Yksi pidätetyistä metsästäjistä kuvaili SK:n haastattelussa poliisin käyttäneen kovia kuulustelukeinoja. Itsemurhan tehneen metsästäjän ystäviä on mietityttänyt myös, toimiko poliisi oikein päästämällä selvästi järkkyneen miehen lähtemään, vai olisiko heidän pitänyt ensin pitää huolta, että hänen mielentilansa tarkistetaan asianmukaisesti.
Poliisi otti kiinni epäillyn rikoksen uhrin häntä suojellakseen
Oikeusasiamies ei nähnyt perustetta omaisuuden suojaamiselle ottamalla potentiaalinen hyväksikäytön uhri säilöön.
Kantelijan kohdalla oli nyt ollut kyse oikeudettomasta vapaudenriistosta, joka on vastoin Suomen perustuslain 7 §:ää ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen 5 artiklaa. Henkilöltä voidaan riistää hänen henkilökohtainen vapautensa vain lain nojalla ja lain määräämässä järjestyksessä kyseisen artiklan 1 kohdassa tarkemmin määritellyissä tilanteissa. Saman artiklan 5 kohdan mukaan jokaisella, jonka vapaus on riistetty artiklan määräysten vastaisesti, on täytäntöönpanokelpoinen oikeus vahingonkorvaukseen. Edelleen ihmisoikeussopimuksen 13 artiklan mukaan jokaisella, jonka tässä yleissopimuksessa tunnustettuja oikeuksia ja vapauksia on loukattu, on oltava käytettävissään tehokas oikeussuojakeino kansallisen viranomaisen edessä siinäkin tapauksessa, että oikeuksien ja vapauksien loukkauksen ovat tehneet virantoimituksessa olevat henkilöt.
Oikeusasiamies kehotti poliisilaitosta vakavasti harkitsemaan, kuinka se voisi hyvittää kantelijalle häneen kohdistetun oikeudettoman vapaudenriiston. Oikeusasiamies pyysi poliisilaitosta olemaan tässä tarkoituksessa sopivalla tavalla yhteydessä kantelijaan ja ilmoittamaan oikeusasiamiehelle toimenpiteistään 31.8.2012 mennessä.
Poliisilaitos ilmoitti pyytäneensä menettelyä kantelijalta anteeksi ja maksaneensa tälle 200 euron hyvityksen. Asia ei antanut aihetta oikeusasiamiehen jatkotoimenpiteisiin.
Oikeusasiamies esittää laittoman vapaudenriiston hyvittämistä (seloste)
Poliisi teki tahallaan väärän kotietsinnän
Poliisi teki kotietsinnän vanhaan osoitteeseen – uusi asukas järkyttyi
Hammaslahdella asuva Tapani Vuorela järkyttyi, kun poliisi teki hänen asuntoonsa kotietsinnän viikko sitten. Todellisuudessa kotietsinnän ei ollut tarkoitus kohdistua Vuorelaan vaan asunnon aiempiin asukkaisiin, jotka eivät pois muuttaessaan olleet tehneet osoitteenmuutosta.
Joensuussa Hammaslahdella asuva Tapani Vuorela järkyttyi viime viikon perjantaina, kun poliisit tulivat tekemään hänen asuntoonsa kotietsintää.
- Sanoin poliiseille, etten päästä heitä sisään, sillä kenelläkään ei mitenkään voisi olla syytä tehdä asuntooni kotietsintää. Hain henkilöllisyystodistukseni osoittaakseni, etten ole kotietsintämääräyksessä tarkoitettu henkilö, Vuorela kertoo.
Lopulta paljastui, että kyse oli väärästä osoitteesta, eikä kotietsintä koskenut lainkaan Vuorelaa. Kotietsinnän oli tarkoitus kohdistua asunnon aiempiin asukkaisiin, jotka eivät pois muuttaessaan olleet ilmoittaneet muutosta väestötietojärjestelmään.
Paikalle kutsutiin tässä vaiheessa kotietsintämääräyksen allekirjoittanut rikoskomisario, jonka ohjeistuksesta kotietsintä tehtiin kaikesta huolimatta.
- Olin järkyttynyt ja ahdistunut, kun poliisit kiellosta huolimatta tunkeutuivat kotiini ja alkoivat penkoa paikkoja, Vuorela kuvaa.
Kotietsinnöistä tehdään eduskunnan oikeusasiamiehelle vuosittain noin 30-40 kantelua. Yleisimmin kanteluissa on kyse siitä, ettei kotietsinnän kohteen ole annettu olla paikalla etsinnän aikana.
Harhaiskuista eli tilanteista, joissa kotietsintä syystä tai toisesta kohdistuu väärään paikkaan, kannellaan sen sijaan erittäin harvoin.
Poliisin tekemien kotietsintöjen määrä on kasvanut viime vuosina tasaiseen tahtiin sekä Pohjois-Karjalassa että koko maassa.
Viime vuonna Pohjois-Karjalan poliisi teki yli 600 kotietsintää, joista valtaosassa perusteena oli takavarikoitavan esineen tai omaisuuden löytäminen.
- Etsittävää esinettä on voitu joko käyttää rikoksen tekemiseen tai se on viety rikoksella. Toinen yleinen syy kotietsinnälle on etsintäkuulutetun henkilön löytäminen, rikoskomisario Simo Hämäläinen Pohjois-Karjalan poliisilaitokselta selventää.
Poliisilla on pakkokeinolain mukaan oikeus tehdä kotietsintä, jos enimmäisrangaistus tutkittavasta rikoksesta on vähintään kuusi kuukautta vankeutta.
Kotietsintä on Hämäläisen mukaan poliisin tärkeä perustyökalu, jonka avulla sekä selvitetään yksittäisiä rikoksia että paljastetaan laajempia rikosvyyhtejä. Pohjois-Karjalassakin yksittäisen rikoksen tutkinnan yhteydessä määrätyt kotietsinnät ovat johtaneet suurten rikosketjujen paljastumiseen.
- Samasta paikasta voi löytyä esimerkiksi useassa eri varkausrikoksessa anastettua omaisuutta, ja huumerikostutkinnan yhteydessä tehtävässä kotietsinnässä saattaa löytyä huumeiden lisäksi myös laittomia aseita.
Apulaisoikeusasiamies moittii Helsingin poliisilaitoksen ulkomaalaispoliisia
Apulaisoikeusasiamies moittii myös Maahanmuuttovirastoa ylipitkäksi venyneestä oleskelulupakäsittelystä.
Perhesiteeseen perustuvan oleskeluluvan käsittely kesti 18 kuukautta, kun lain mukaan se olisi pitänyt ratkaista yhdeksässä kuukaudessa.
Maahanmuuttovirasto perusteli venymistä muun muassa sillä, että poliisi kuuli hakijaa ja hänen puolisoaan vasta kahdeksan kuukautta viraston pyynnön jälkeen. Ulkomaalaispoliisi perusteli kuulemisen venymistä resurssipulallaan.
Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslinin mukaan resurssipula ei kelpaa perusteeksi. Hän antoi moitteet myös Helsingin poliisilaitoksen ulkomaalaispoliisille.
Sakslin patistaa Maahanmuuttovirastoa ja ulkomaalaispoliisia kohentamaan yhteistyötään perheenyhdistämisasioiden käsittelyssä, jotta oleskelulupahakemukset saataisiin ratkaistua ajoissa.
Näin poliisi töppäsi Kouvolassa!
Kymenlaakson käräjäoikeudessa Kouvolassa käsiteltiin torstaina perhesurmaa, jossa 31-vuotiasta naista syytettiin kahden pienen lapsensa taposta. Äiti oli surmannut kaksi tytärtään tyynyllä tukehduttamalla. Toinen lapsista oli 3-vuotias, toinen vain viiden kuukauden ikäinen vauva. Jutun asiakirjat tulivat julkisiksi, mutta mitä teki Kouvolan poliisi?
Poliisi toki lupasi toimittaa esitutkintapöytäkirjan, mutta pitkällä viiveellä. Poliisi mainitsi jopa kahden viikon tai kuukauden pituisesta toimitusajasta.
Sekoilua näytti olevan muutenkin, sillä käräjäoikeus tiedotti poliisia sähköpostitse jo aamulla, ja viestitti samalla, että materiaalin saa antaa myös ulkopuolisten, käytännössä toimittajien, käyttöön. Poliisi ei tiennyt ensin sähköpostista mitään. Paikalla olleet oikeustoimittajat ottivat yhteyttä jopa Poliisihallitukseen saadakseen julkisen materiaalin käyttöönsä. Noin kuusi tuntia kestänyt odottelu päättyi lopputulokseen, josta poliisille ei voi pisteitä antaa. Esitutkintapöytäkirjoja ei annettu, eikä osattu edes kertoa, milloin ne olisivat saatavilla.
Paikalla olleet oikeustoimittajat ryhtyvät mitä todennäköisimmin valmistelemaan Kouvolan poliisin toiminnasta kantelua eduskunnan oikeusasiamiehelle.
Itse pääasiasta voit lukea yksityiskohtaisen raportin seuraavasta Alibi-lehdestä.
Alibi-Lehti 20.4.2012
Kotietsinnöissä edelleen laittomia menettelyjä
Käräjäoikeuksien mukaan poliisi ja muut viranomaiset käyttävät edelleen laittomia menettelytapoja kotietsinnöissä. Suurin pulma liittyy siihen, että etsintä tehdään asunnon haltijan ollessa poissa kotoa. Myöskään todistajaa ei ole aina kutsuttu paikalle.
Lain mukaan asunnon haltijalle tai muulle talonväkeen kuuluvalle on annettava tilaisuus olla läsnä kotietsinnässä. Asukkaalla on myös oikeus kutsua paikalle todistaja. Tästä menettelystä saa poiketa vain, jos toimitus muuten viivästyisi.
Elokuusta lähtien kotietsinnän kohteeksi joutunut on voinut viedä etsinnän lainmukaisuuden tuomioistuimen tutkittavaksi. Oikeusasiamiehen kanslian mukaan käräjäoikeudet ovat tähän mennessä käsitelleet 15 tapausta. Näistä kuudessa oli menetelty vastoin lakia.
Laissa ei ole säädetty lainvastaisesta menettelystä minkäänlaisia korvauksia. Tämä johtuu siitä, että tuomioistuinkäsittelyn mahdollisuus lisättiin lakiin vasta eduskunnassa pika-aikataululla. Säännös oli pakko lisätä, sillä Suomi sai asiasta noin vuosi sitten kaksi langettavaa päätöstä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimesta. EIT:n mukaan kotietsinnän laillisuus pitää voida viedä tuomioistuimen arvioitavaksi ainakin jälkikäteen.
Käräjäoikeuksien toteamat pulmat ovat samoja, joihin oikeusasiamiehen kanslia on kiinnittänyt huomiota useissa päätöksissään.
Epäilty oli poliisin ystävä – poliisille moitteet
Epäilty oli poliisin ystävä – Huumerikosvihjeitä alettiin tutkia vuoden viiveellä
Pirkanmaan poliisilaitoksen huumeyksikön päällikkö osallistui läheisen ystävänsä huumerikosepäilyjen selvittämiseen Tampereella. Rikoskomisario jääväsi itsensä arvioimasta ystävästään tulleita rikosvihjeitä vasta, kun niitä oli tullut ainakin vuoden ajan.
Esitutkinnan johti toinen rikoskomisario.
Eduskunnan apulaisoikeusasiamies antoi tapauksesta moitteet, mutta huumeyksikön päällikölle ei aiheudu mitään seuraamuksia. Pirkanmaan poliisipäällikkö Aapo Nuotio lupaa, että poliisi on jatkossa tarkempi. Tutkijoiden esteellisyys pitää tunnistaa heti pienestäkin epäilyksestä.
Helsingin poliisilaitokselle moitteita asiamiestapaamisista
Apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja on ojentanut Pasilan poliisivankilaa tutkintavankien asiamiestapaamisten järjestelystä.
Pajuojan mukaan Helsingin poliisilaitoksen järjestely, jonka mukaan esitutkintaa hoitava poliisimies päättää ja järjestää kaikki tutkintavankien ja ulkomaalaislain perusteella säilytettävien asiamiestapaamiset, on lainvastainen.
”Poliisivankilan henkilökunnalla ei ole asiassa ratkaisuvaltaa”, Pajuoja toteaa.
Lain mukaan tutkintavangin säilyttämisen ja häntä koskevan päätöksenteon tulee olla erillään rikoksen tutkinnasta.
Poliisilaitos perusteli tapaamisjärjestelyä tutkinnan turvaamisella ja sillä, että tutkintavangin saattaminen tapaamisiin poliisivankilan tilojen ulkopuolelle pitäisi vartijoita poissa sieltä missä heidän pitäisi olla.
Poliisihallituksen mielestä Helsingin poliisilaitoksen menettely ei ole ollut ristiriidassa poliisin säilyttämien henkilöiden kohtelusta annetun lain kanssa.
Apulaisoikeusasiamies pyysi Helsingin poliisilaitosta ilmoittamaan 31.3.2012 mennessä, mihin toimenpiteisiin päätöksen johdosta on ryhdytty.
http://www.hs.fi/kotimaa/Helsingin+poliisilaitokselle+moitteita+asiamiestapaamisista/a1305552369787
Vessavalvonnasta muistutus poliisille
Apulaisoikeusasiamies ilmoitti päätöksessään, että poliisin säilytystilat loukkaavat yksityisyyttä.
Poliisin säilytystilat loukkaavat yksityisyyttä, kun putkassa olevan wc-käyntejä voidaan tarkkailla valvontakameroilla. Tarkkailija voi olla eri sukupuolta kuin tarkkailtava, ja samassa tilassa voi olla myös muita, sanoo apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja päätöksessään, joka on saatettu poliisikunnan tietoon.
Putkavalvonnasta oli tehty kantelu. Siinä sanottiin sen loukkaavan ihmisten yksityisyyttä.
Putkalaki sallii sekä pidätettyjen että päihtyneiden teknisen valvonnan, mutta käytännössä vain päihtyneitä valvotaan jatkuvasti. Pajuoja katsoo, että heidänkään yksityisyyttään ei saa tarpeettomasti loukata.
Valvonnan ei tarvitse olla jatkuvaa, ja yksityisyyden suojaa voidaan parantaa esimerkiksi ottamalla se huomioon tilojen suunnittelussa.
IS
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/vessavalvonnasta-muistutus-poliisille/art-1288428704083.html
Poliisille useita moitteita kotietsinnöistä
Poliisilaitoksille moitteita virheistä kotietsinnöissä
Kotietsinnän laillisuuden voi saattaa käräjäoikeuden arvioitavaksi
Apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja on ratkaissut kymmenen kantelua, joissa hän arvostelee eri poliisilaitosten menettelyä kotietsinnöissä. Kritiikki kohdistuu useimmiten siihen, että poliisi ei ollut antanut asunnon haltijalle mahdollisuutta olla läsnä kotietsinnässä, vaikka tämä onkin lain lähtökohta.
Myös kiinniotetulle on lähtökohtaisesti tarjottava mahdollisuutta olla läsnä kotietsinnässä. Useissa tapauksissa poliisi oli kuitenkin vienyt kiinniotetun epäillyn pois kotoaan ennen kotietsintää. Pajuoja toteaa myös, ettei poliisikoiran käyttäminen ole peruste kieltää asunnon haltijan läsnäolo.
Poliisi voi tehdä kotietsinnän, vaikka asunnon haltija ei ole paikalla. Tällöin poliisin tulisi dokumentoida kotietsintä huolellisesti, esimerkiksi kuvaamalla. Etsinnästä tulee myös tällaisissa tapauksissa ilmoittaa viipymättä, esimerkiksi jättämällä asuntoon ilmoitus.
Yhdessä tapauksessa Pajuoja arvostelee poliisia siitä, ettei etsinnällä aiheutettua sotkua ollut siivottu. Toisessa tapauksessa kotietsinnälle autossa ei ollut ollut laillisia edellytyksiä eikä siitä ollut tehty pöytäkirjaa.
Pajuoja on aiemminkin arvostellut poliisia samantyyppisistä asioista, mm. oikeusasiamiehen uusimmassa, vuoden 2010 kertomuksessa.
AOA Pajuojan päätökset kokonaisuudessaan:
dnro 4073/4/09, Helsingin poliisilaitos,
dnro 4194/4/09, Helsingin poliisilaitos,
dnro 100/4/10, Helsingin poliisilaitos,
dnro 1065/4/10, Keski-Suomen poliisilaitos,
dnro1230/4/10, Lapin poliisilaitos,
dnro1288/4/10, Oulun poliisilaitos,
dnro1658/4/10, Lapin poliisilaitos,
dnro 3586/4/10, Pirkanmaan poliisilaitos,
dnro 3644/4/10, Varsinais-Suomen poliislaitos ja
dnro 4332/4/10, Länsi-Uudenmaan poliisilaitos
Kotietsinnän voi viedä käräjäoikeuteen
Elokuun alusta voimaan tulleen pakkokeinolain muutoksen myötä kotietsinnän laillisuuden on voinut saattaa käräjäoikeuden arvioitavaksi. Se, jonka luona kotietsintä on tehty, voi vaatia käräjäoikeutta tutkimaan, oliko kotietsinnälle edellytyksiä ja menetel-tiinkö siinä lainmukaisesti.
Nyt ratkaistuissa kanteluissa esiin tulleille kysymyksille on siis säädetty nimenomaiseksi oikeusturvakeinoksi mahdollisuus saattaa kotietsintä tuomioistuimen arvioitavaksi.
Lainmuutos johtui Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen helmikuussa 2011 antamista ratkaisuista, joissa katsottiin, ettei kotietsintää koskeva lainsäädäntömme sisältänyt riittäviä oikeusturvakeinoja.
Lainmuutos koskee vain kotietsintöjä, jotka on toimitettu lainmuutoksen tultua voimaan. Asia on saatettava tuomioistuimen käsiteltäväksi 30 päivän kuluessa siitä, kun vaatimuksen esittäjä sai tiedon kotietsinnästä.
Poliisin tulee tiedottaa valitusmahdollisuudesta
Apulaisoikeusasiamies Pajuojan mielestä ei riitä, että valitusmahdollisuudesta on säädetty. Viranomaisten on aktiivisesti huolehdittava, että pakkokeinojen kohteiksi joutuvien oikeusturva toteutuu myös käytännössä.
Hän katsookin, että poliisin tulisi ilmoittaa kotietsinnän kohteelle mahdollisuudesta saattaa etsinnän laillisuus käräjäoikeuden arvioitavaksi. Tämän voisi tehdä helposti lomakkeella jo kotietsinnän aikana tai viimeistään, kun siitä ilmoitetaan jälkikäteen.
Pajuojan mukaan ilmoitusvelvollisuuden käyttöönotto voitaisiin ensi vaiheessa toteuttaa esitutkintaviranomaisten sisäisellä ohjeistuksella. Asiasta tulisi kuitenkin jatkossa säätää lailla.
Apulaisoikeusasiamies Pajuoja on pyytänyt mm. oikeusministeriötä ja Poliisihallitusta ilmoittamaan toimenpiteistään 15.1.2012 mennessä.
http://www.oikeusasiamies.fi/Resource.phx/pubman/templates/2.htx?id=766
Poliisirikollisena 