Arkisto

Posts Tagged ‘poliisiylijohtaja’

Mikko Paatero ei antanut KRP:n tutkia Ulvilan murha juttua

19.9.2014 Kommentointi poissa käytöstä

paatero

Ulvilan murhan tutkinnanjohtajana toiminut Juha Joutsenlahti toivoi, että tutkintavastuu siirrettäisiin Keskusrikospoliisille. Nykyiselle poliisiylijohtajalle Mikko Paaterolle se ei sopinut. 

On oikeastaan sattumaa, että Ulvilan murhajuttu tuli juuri Juha Joutsenlahden hoidettavaksi.

– Minut määrättiin jutun tutkinnan johtajaksi, koska kyseisen tutkinta ryhmän varsinainen tutkinnanjohtaja oli tuolloin muissa tehtävissä. Surma oli erittäin raaka ja poikkeuksellinen,

Joutsenlahti muisteli Alibille myöntämässään haastattelussa pari vuotta sitten.

Ulvilan murhaa käsitellään tuomio istuimessa nyt viidettä kertaa. Alibi on ollut seuraamassa Vaasan hovioikeuden istuntoa jo toistamiseen samasta asiasta, mutta mitään konkreettista uutta ei siellä ole tullut. Sama jankutus jatkuu. Syyttäjien mielestä tekijä ei voi olla kukaan muu kuin Anneli Auer. Puolustuksen mukaan raa´an henkirikoksen teki joku ulkopuolinen.

Saliin marssineet todistajat ovat toistaneet sen saman kuin ennenkin. Juttu on hyvin ristiriitainen, olipa Anneli Auer sitten syyllinen tai syytön.

Joutsenlahti halusi jutun KRP:lle

Tapahtumien kulku on kerrottu jo monta kertaa. Mutta palataanpa vuosia taaksepäin seikkaan, joka on jäänyt julkisuudessa varsin vähälle huomiolle.Kun Juha Joutsenlahti aloitti puurtamisensa Ulvilan murhajutun parissa, hänellä oli samaan aikaan hoidettavanaan muitakin aikaa vieviä juttuja. Joutsenlahdella oli tutkintavastuu muun muassa eräästä huumejutusta. Lisäksi lähialueen jengit työllistivät Porin poliisia.

Joutsenlahti koki työpaineensa liian kovaksi. Hän myös näki Ulvilan jutussa senkaltaisia haasteita, ettei paikallispoliisi niistä resurssiensa takia selviäisi.

Kun tapahtumasta oli kulunut kolme kuukautta, Joutsenlahti ehdotti jutun siirtämistä Keskusrikospoliisille.

– Katsoin, että KRP:n tutkintaryhmä hoitaa jutun kerrallaan ja pystyy keskittymään asiaan täysipainoisemmin.

Porin poliisi sopi murhajutun siirtämisestä Turun KRP:n kanssa. Asian
piti olla täysin selvä. Alibin saamien tietojen mukaan paperissa oli Keskusrikospoliisissa tuolloin vaikuttaneen Teijo Ristolan nimi.Vain allekirjoitus puuttui.
Oli vain pienestä hetkestä kiinni, ettei maailmalle lähetetty uutista UIvilan murhajutun uudesta tutkinnan johtajasta.

Teijo Ristolasta piti tulla Ulvilan murhajutun uusi tutkinnanjohtaja, mutta yllättäen tapahtui jotain hyvin poikkeuksellista.
Mikko Paatero, nykyinen poliisiylijohtaja, toimi tuolloin lääninpoliisijohtajana. Paatero määräsi, että Ulvilan murhajutun tutkintavastuu pidetään edelleen paikallispoliisilla, siis Porin poliisissa. Näin Joutsenlahti määrättiin jatkamaan sysipimeältä näyttäneen murhajutun tutkinnanjohtajana.

– Yritin saada jutun tutkintaa KRP;lle myöhemminkin mutta näihin vaatimuksiin ei suostuttu. Toimin jutun tutkijana yhtämittaisesti vuoden ja kahdeksan kuukautta. Olin ainut, joka oli jutussa mukana alusta saakka, joten tunsin jutun perinpohjaisesti, Joutsenlahti selvitti Alibille.
Elokuussa 2008 uudeksi tutkinnanjohtajaksi määrättiin rikosylikomisario Pauli Kuusiranta.


Virhe?

Tapahtuiko Ulvilan kimuraisessa murhajutussa ratkaiseva tutkintaan liittyvä virhe siinä, kun vaativa, vailla ratkaisua oleva henkirikos jätettiin paikallispoliisin murehdittavaksi?
Paikallispoliisi varmaan osaa tutkia vakavia rikoksia ihan yhtä hyvin kuin
Keskusrikospoliisikin. Siitä ei ole kysymys.
– Ulvilan tapauksessa olisi kaivattu uusia silmiä ja korvia. Ne olisivat voineet avata uuden näkökulman ja mahdollisen ratkaisun. Kun murhajuttu ei ollut lähelläkään ratkaisua, juttu olisi pitänyt antaa suosiolla Keskusrikospoliisille, kokenut henkirikostutkija miettii.

 

Lähde:

ALIBI 10/2014

 

Poliisijohto pitää kiinni lottotöistään, se on suojatyöpaikka ammattitaidottomille, tyhmille ja avuttomille poliisipoloisille!

25.5.2013 Kommentointi poissa käytöstä

lotto

 

 

Kor­keat po­lii­si­vir­ka­mie­het val­vo­vat oman työn­sä ohel­la Veik­kauk­sen ra­ha­pe­le­jä palk­kio­ta vas­taan. Ky­se on 1970-lu­vul­ta pe­räi­sin ole­vas­ta ”maan ta­vas­ta”, jo­ta ei ole sää­del­ty juu­ri mi­ten­kään.

Po­lii­si­hal­li­tus ai­koo tu­le­vai­suu­des­sa­kin va­li­ta Veik­kauk­sen lot­to­ar­von­nan ja mui­den ra­ha­pe­lien vi­ral­li­sik­si val­vo­jik­si lä­hin­nä omia työn­te­ki­jöi­tään, vaik­ka mui­ta­kin val­von­ta­mal­le­ja on ole­mas­sa.

 

Kor­keat po­lii­si­vir­ka­mie­het val­vo­vat oman työn­sä ohel­la Veik­kauk­sen ra­ha­pe­le­jä palk­kio­ta vas­taan. Ky­se on 1970-lu­vul­ta pe­räi­sin ole­vas­ta ”maan ta­vas­ta”, jo­ta ei ole sää­del­ty juu­ri mi­ten­kään.

Po­lii­si­hal­li­tus ai­koo tu­le­vai­suu­des­sa­kin va­li­ta Veik­kauk­sen lot­to­ar­von­nan ja mui­den ra­ha­pe­lien vi­ral­li­sik­si val­vo­jik­si lä­hin­nä omia työn­te­ki­jöi­tään, vaik­ka mui­ta­kin val­von­ta­mal­le­ja on ole­mas­sa.

Asia on juu­ri nyt ajan­koh­tai­nen, sil­lä po­lii­si­yli­joh­ta­ja Mikko Paatero saa lä­hi­ai­koi­na hy­väk­syt­tä­väk­seen esi­tyk­sen vi­ral­lis­ten val­vo­jien tu­le­vas­ta toi­min­ta- ja va­lin­ta­mal­lis­ta.

Vi­ral­li­set val­vo­jat ovat nii­tä va­ka­va­il­mei­siä mie­hiä ja nai­sia, jot­ka toi­vot­ta­vat hy­vää il­taa te­le­vi­sio­kat­so­jil­le en­nen lauan­tai-il­lan lot­toar­von­taa. He val­vo­vat myös mui­ta Veik­kauk­sen pe­le­jä ja voi­ton­ja­koa.

VI­RAL­LI­SET val­vo­jat ovat hoi­ta­neet teh­tä­viään yli 40 vuot­ta il­man, et­tä val­von­ta­jär­jes­tel­mäs­tä on sää­det­ty vi­ral­li­ses­ti juu­ri mi­ten­kään.

Ar­pa­jais­la­ki mää­rit­te­lee vain sen, et­tä Po­lii­si­hal­li­tus va­lit­see vi­ral­li­set val­vo­jat ja he toi­mi­vat vir­ka­vas­tuul­la. Muu­ten toi­min­ta poh­jau­tuu 1970-lu­vul­ta pe­räi­sin ole­viin ”maan ta­poi­hin”.

Vi­ral­li­si­na val­vo­ji­na ovat toi­mi­neet pää­sään­töi­ses­ti kor­keat po­lii­si­vir­ka­mie­het var­si­nais­ten palk­ka­töi­den­sä ohel­la, vaik­ka mi­kään sää­dös ei niin mää­rää.

Ny­kyi­sis­tä kym­me­nes­tä val­vo­jas­ta yli puo­let työs­ken­te­lee Po­lii­si­hal­li­tuk­ses­sa ja lo­put muual­la po­lii­si­hal­lin­nos­sa.

Teh­tä­vään ei ole jär­jes­tet­ty avoin­ta ha­kua, vaan ”hal­lin­non si­säl­lä on tie­do­tet­tu va­pau­tu­vis­ta pai­kois­ta”, ker­too Po­lii­si­hal­li­tuk­sen ar­pa­jais­hal­lin­to­pääl­lik­kö Jouni Laiho.

 

Lai­ho va­lit­see it­se val­vo­jat.

”Pää­sään­töi­ses­ti va­lin­nat on teh­ty il­moit­tau­tu­mis­jär­jes­tyk­sen pe­rus­teel­la kui­ten­kin niin, et­tä mie­hiä ja nai­sia oli­si yh­tä pal­jon”, Lai­ho ker­too.

KU­KIN val­vo­ja saa kiin­teä­nä kuu­kau­si­palk­kio­na 1 431 eu­roa.

Yk­sit­täi­nen val­vo­ja te­kee ta­val­li­ses­ti vii­kon mit­tai­sen val­von­ta­vuo­ron vii­den vii­kon vä­lein. Kuu­kaut­ta koh­ti työ­tun­te­ja ker­tyy kes­ki­mää­rin kym­me­nen ja va­ral­la­olo­tun­te­ja 55.

Usein vi­ral­li­sik­si val­vo­jik­si va­li­tut hen­ki­löt ovat hoi­ta­neet teh­tä­vää sii­hen as­ti, kun­nes ovat jää­neet var­si­nai­ses­ta po­lii­si­työs­tään eläk­keel­le.

”Täl­lai­sis­ta asiois­ta ei ole sää­det­ty mis­sään. Ne ovat ol­leet oi­keu­del­li­ses­ti ihan maan ta­pa -a­sioi­ta”, Lai­ho sa­noo.

”On jou­dut­tu poh­ti­maan, täyt­tää­kö jär­jes­tel­mä ny­ky­ai­kai­sen lain­sää­dän­nön edel­ly­tyk­set avoi­muu­den ja yh­den­ver­tai­suu­den suh­teen.”

Po­lii­si­hal­li­tus vii­meis­te­lee par­hail­laan sel­vi­tys­tä vi­ral­lis­ten val­vo­jien jär­jes­tel­mäs­tä. Sii­nä mää­ri­tel­lään val­vo­jien va­lin­ta­ta­pa, teh­tä­vät, palk­kiot se­kä oi­keu­del­li­nen ja hal­lin­nol­li­nen ase­ma.

 

Joi­ta­kin muu­tok­sia on tu­los­sa.

”Tar­koi­tuk­se­na on teh­dä jär­jes­tel­mäs­tä avoin ja lä­pi­nä­ky­vä il­man uu­sien sää­dös­ten sää­tä­mis­tä”, Lai­ho ker­too.

HS:n hal­tuun­sa saa­man suun­nit­te­lu­muis­tion mu­kaan vi­ral­li­set val­vo­jat on vas­tai­suu­des­sa­kin tar­koi­tus va­li­ta en­si­si­jai­ses­ti Po­lii­si­hal­li­tuk­sen työn­te­ki­jöis­tä. Lai­ho vah­vis­taa asian.

Muis­tion mu­kaan Po­lii­si­hal­li­tus mää­rit­te­lee vi­ral­lis­ten val­vo­jien palk­kio­ta­son, mak­saa palk­kiot ja ve­lot­taa vas­taa­vat sum­mat Veik­kauk­sel­ta.

Kiin­teä kuu­kau­si­palk­kio on muut­tu­mas­sa suo­ri­tus­pe­rus­tei­sek­si palk­kiok­si.

PO­LII­SI­HAL­LI­TUS ei ole sel­vi­tyk­ses­sään ar­vioi­nut sel­lai­sia val­von­ta­mal­le­ja, jois­sa val­vo­ji­na toi­mi­si­vat muut kuin po­lii­si­hal­lin­non omat työn­te­ki­jät.

Ai­ka voi­si ol­la kyp­sä sil­le, et­tä si­sä­mi­nis­te­riö tai muu ta­ho sel­vit­täi­si, on­ko ny­kyi­sel­le jär­jes­tel­mäl­le pa­rem­pia vaih­toeh­to­ja.

”Mo­nes­sa maas­sa on siir­ryt­ty toi­sen­lai­siin jär­jes­te­lyi­hin. Muun muas­sa Nor­jas­sa val­vo­va vi­ran­omai­nen kil­pai­lut­taa mää­rä­ajoin vi­ral­li­sen val­von­nan teh­tä­vät. Va­li­tuk­si tu­lee se, jo­ka täyt­tää par­hai­ten eh­dot. En näe es­tet­tä täl­lai­sel­le jär­jes­tel­mäl­le Suo­mes­sa­kaan”, Lai­ho ker­too.

 

 

 

 

Helsingin Sanomat 25.5.2013

Poliisi tuhlasi surutta lähes 500.000 € täysin tyhjään

15.3.2013 1 kommentti
poliisi auto KYLKI 2012
Po­lii­si os­ti Ja­pa­nis­ta kak­si au­toa ja pans­sa­roi ne Du­bais­sa. Suo­meen saa­pues­saan ne oli­vat mak­sa­neet li­ki 400 000 eu­roa ja osoit­tau­tui­vat käyt­tö­kel­vot­to­mik­si.
Kes­kus­ri­kos­po­lii­si (krp) ja val­ta­kun­nan­syyt­tä­jän­vi­ras­to sel­vit­tä­vät pans­sa­roi­tu­jen ajo­neu­vo­jen han­kin­taa po­lii­sin eri­kois­yk­sik­kö Kar­hul­le. Han­ke nie­li sa­to­ja­tu­han­sia eu­ro­ja.Asiaa on sel­vi­tel­ty po­lii­si­hal­li­tuk­sen si­säi­ses­sä tar­kas­tuk­ses­sa, ja nyt se on pää­tet­ty siir­tää ul­ko­puo­lis­ten ar­vioi­ta­vak­si. Krp ja val­ta­kun­nan­syyt­tä­jän­vi­ras­to päät­tä­vät, on­ko asias­sa syy­tä aloit­taa esi­tut­kin­ta.

KAR­HUL­LE alet­tiin hank­kia en­sim­mäi­siä pans­sa­roi­tu­ja ajo­neu­vo­ja vuon­na 2009. Ja­pa­nis­ta ti­lat­tiin kak­si Toyo­ta Land Crui­ser -maas­tu­ria, jot­ka vie­tiin Ja­pa­nis­ta suo­raan Du­bai­hin pans­sa­roi­ta­vik­si. On­gel­mat al­koi­vat, kun au­tot tuo­tiin lo­pul­ta Suo­meen vuon­na 2010.

”Pit­kän vään­nön jäl­keen nii­tä ei saa­tu re­kis­te­röi­tyä”, ker­too po­lii­si­yli­joh­ta­ja Mikko Paatero. Au­tot osoit­tau­tui­vat käyt­tö­kel­vot­to­mik­si.

”Kyl­lä me kai­kin kei­noin ky­syim­me (lii­ken­teen tur­val­li­suus­vi­ras­tol­ta) Tra­fil­ta, mil­lä kei­noil­la ne au­tot saa­tai­siin sii­hen kun­toon, et­tä ne voi­tai­siin kat­sas­taa, mut­ta ei sii­hen löy­ty­nyt kei­no­ja.”

Po­lii­si­hal­li­tuk­sen oman sel­vi­tyk­sen mu­kaan au­tot oli­vat jo alun pe­rin sel­lai­sia, et­tei­vät ne täyt­tä­neet EU-kri­tee­re­jä. Au­to­jen pans­sa­roin­ti ai­heut­ti myös toi­sen on­gel­man: kun au­toon li­sä­tään 2 000 ki­loa pans­sa­ri­le­vyä, au­ton alus­ta ei vält­tä­mät­tä kes­tä. Myös­kään jar­ru­ja ei ole suun­ni­tel­tu sel­lai­sil­le pai­noil­le.

Po­lii­si­hal­li­tuk­sen ar­vion mu­kaan hank­kee­seen up­po­si 362 000 eu­roa. Po­lii­si­au­to­jen han­kin­nas­ta vas­taa po­lii­sin tek­niik­ka­kes­kus.

Po­lii­si ti­la­si au­tot suo­ma­lai­sel­ta, tur­val­li­suus­lait­tei­siin eri­kois­tu­neel­ta yh­tiöl­tä.

Po­lii­si­hal­li­tuk­sen kä­si­tyk­sen mu­kaan yh­tiö toi­mi täy­sin oi­kein ja toi­mit­ti au­tot ti­lauk­sen mu­kai­ses­ti.

Po­lii­si ei ole teh­nyt au­tois­ta rek­la­maa­tio­ta yh­tiöl­le.

PO­LII­SI­YLI­JOH­TA­JA Paa­te­ro ha­luaa nyt sel­vit­tää, on­ko kaik­kia sään­nök­siä nou­da­tet­tu.

”Jos sem­moi­nen au­to on vas­taa­no­tet­tu, jo­ta ei voi käyt­tää Suo­mes­sa, niin jon­kin­lai­nen vir­heel­li­nen pää­tös jos­sain vai­hees­sa on teh­ty.”

Jäl­ki­pu­hei­den vält­tä­mi­sek­si po­lii­si­hal­li­tus ha­lu­si siir­tää asian ul­ko­puo­lis­ten ar­vioi­ta­vak­si. Val­ta­kun­nan­syyt­tä­jän­vi­ras­to ar­vioi asian hank­kee­seen osal­lis­tu­nei­den po­lii­sien osal­ta. Si­vii­lien vas­tuu­ta tut­kii krp.

Po­lii­sin au­to­tal­lis­sa pö­lyt­ty­neet au­tot on nyt lah­joi­tet­tu ul­ko­mi­nis­te­riöl­le. Ne ovat käy­tös­sä jos­sain päin maail­maa, mut­ta ul­ko­mi­nis­te­riö ei ha­lua ker­toa, mis­sä ne ovat.

”Pit­kän vään­nön jäl­keen nii­tä ei saa­tu re­kis­te­röi­tyä”, ker­too po­lii­si­yli­joh­ta­ja Mikko Paatero. Au­tot osoit­tau­tui­vat käyt­tö­kel­vot­to­mik­si.”Kyl­lä me kai­kin kei­noin ky­syim­me (lii­ken­teen tur­val­li­suus­vi­ras­tol­ta) Tra­fil­ta, mil­lä kei­noil­la ne au­tot saa­tai­siin sii­hen kun­toon, et­tä ne voi­tai­siin kat­sas­taa, mut­ta ei sii­hen löy­ty­nyt kei­no­ja.”

Po­lii­si­hal­li­tuk­sen oman sel­vi­tyk­sen mu­kaan au­tot oli­vat jo alun pe­rin sel­lai­sia, et­tei­vät ne täyt­tä­neet EU-kri­tee­re­jä. Au­to­jen pans­sa­roin­ti ai­heut­ti myös toi­sen on­gel­man: kun au­toon li­sä­tään 2 000 ki­loa pans­sa­ri­le­vyä, au­ton alus­ta ei vält­tä­mät­tä kes­tä. Myös­kään jar­ru­ja ei ole suun­ni­tel­tu sel­lai­sil­le pai­noil­le.

Po­lii­si­hal­li­tuk­sen ar­vion mu­kaan hank­kee­seen up­po­si 362 000 eu­roa. Po­lii­si­au­to­jen han­kin­nas­ta vas­taa po­lii­sin tek­niik­ka­kes­kus.

Po­lii­si ti­la­si au­tot suo­ma­lai­sel­ta, tur­val­li­suus­lait­tei­siin eri­kois­tu­neel­ta yh­tiöl­tä.

Po­lii­si­hal­li­tuk­sen kä­si­tyk­sen mu­kaan yh­tiö toi­mi täy­sin oi­kein ja toi­mit­ti au­tot ti­lauk­sen mu­kai­ses­ti.

Po­lii­si ei ole teh­nyt au­tois­ta rek­la­maa­tio­ta yh­tiöl­le.

PO­LII­SI­YLI­JOH­TA­JA Paa­te­ro ha­luaa nyt sel­vit­tää, on­ko kaik­kia sään­nök­siä nou­da­tet­tu.

”Jos sem­moi­nen au­to on vas­taa­no­tet­tu, jo­ta ei voi käyt­tää Suo­mes­sa, niin jon­kin­lai­nen vir­heel­li­nen pää­tös jos­sain vai­hees­sa on teh­ty.”

Jäl­ki­pu­hei­den vält­tä­mi­sek­si po­lii­si­hal­li­tus ha­lu­si siir­tää asian ul­ko­puo­lis­ten ar­vioi­ta­vak­si. Val­ta­kun­nan­syyt­tä­jän­vi­ras­to ar­vioi asian hank­kee­seen osal­lis­tu­nei­den po­lii­sien osal­ta. Si­vii­lien vas­tuu­ta tut­kii krp.

Po­lii­sin au­to­tal­lis­sa pö­lyt­ty­neet au­tot on nyt lah­joi­tet­tu ul­ko­mi­nis­te­riöl­le. Ne ovat käy­tös­sä jos­sain päin maail­maa, mut­ta ul­ko­mi­nis­te­riö ei ha­lua ker­toa, mis­sä ne ovat.

http://www.hs.fi/paivanlehti/15032013/kotimaa/Poliisi+panssaroi+autonsa+pilalle/a1363243785927

Uusi selvittely poliisien epäillystä tietourkinnasta

20.2.2013 Kommentointi poissa käytöstä

poliisi_www

Lisää poliiseja joutuu selvittämään poliisirekisterien käyttöään.

Lisää poliiseja joutuu selvittämään poliisirekisterien käyttöään. Kyse on Anneli Aueria sekä kansanedustaja Antti Kaikkosta (kesk) koskevista tietokyselyistä.

Valtakunnansyyttäjänvirasto selvittää, onko tietohauissa syytä epäillä rikosta. Selvittely koskee vajaata sataa poliisia ja muuta virkamiestä.

Nelosen uutiset pyysi viime vuonna Aueria ja Kaikkosta kysymään, kuinka moni virkamies oli vuonna 2011 käsitellyt heidän tietojaan.

Aiempi poliiseja koskeva tietourkintaselvitys koski edesmenneen hiihtäjän Mika Myllylän tietoja. Yli sataa poliisia epäillään Myllylän tietojen kaivelusta.

”Uteliaisuus ei enää kelpaa selitykseksi”

Poliisiylijohtaja Mikko Paateron mukaan tietohaut ovat nyt seurannassa. Uteliaisuus ei enää kelpaa syyksi tietojen kaiveluun sillä tietohauista on nyt puhuttu runsaasti.

Paatero muistuttaa, ettei rajanveto virkatehtäviin kuuluvan tai kuulumattoman tietohaun välillä ole aina helppoa. Paaterosta on selvää, että poliisi voi tehdä vain virkatehtäviin liittyviä tietohakuja. Joskus voi kuitenkin olla perusteita hakea tietoja myös muista kuin omista jutuista.

– Tutkintaakaan ei pidä liikaa haitata sillä, ettei jotain rekisteriä voi katsoa, mutta sille täytyy olla peruste.

Paateron mukaan poliisijohto arvioi myöhemmin, onko tietohakujen ohjeistusta syytä tarkistaa.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013022016699821_uu.shtml

Sisäministeri haluaa syynätä poliisin sisäisen kurinpidon

4.12.2012 Kommentointi poissa käytöstä

päivi räsänen iso OMA

Sisäministeri Päivi Räsänen huolestui HS:n selvityksen tuloksista. ”Kuulostaa tosi ongelmalliselta.”

Sisäministeri Päivi Räsänen (kd) pitää huolestuttavina ja ongelmallisina HS:n selvityksen tuloksia poliisin sisäisistä kurinpitorangaistuksista.

Selvityksessä kävi ilmi, että puolisoaan pahoinpidelleet poliisit ovat yleensä voineet pitää virkansa, kun taas vähäinenkin omaisuusrikostuomio on tuonut lainvalvojalle helposti potkut.

”Kuulostaa tosi ongelmalliselta. En voi ottaa kantaa yksittäistapauksiin, mutta tämä asia on ilman muuta selvitettävä sisäministeriössä”, ministeri Räsänen sanoo.

Hän pitää huolestuttavana, että puolisonsa pahoinpitelystä rangaistut poliisit ovat voineet jatkaa muiden ihmisten perheväkivaltatapausten käsittelyä.

”Nämä tiedot antavat aiheen selvittää, ovatko käytännöt tasapuolisia ja oikeudenmukaisia. Ministeriö voi tarpeen vaatiessa puuttua epäkohtiin antamalla ohjeistuksen”, Räsänen kertoo.

Sisäministerin mukaan vastuu kurinpitorangaistuksista kuuluu viime kädessä ministeriön alaisille virastoille ja poliisiyksiköille.

Poliisiylijohtaja Mikko Paatero ei ole varsinaisesti yllättynyt selvityksen tuloksista.

”Tiedossa on ollut, että on erilaisia käytäntöjä. Mutta kyllä tahallisten rikosten lievä käsittely jonkinlainen yllätys on”, hän sanoo.

Paateron mukaan poliisien tekemien tahallisten rikosten tulisi johtaa vakavaan harkintaan siitä, voiko poliisi jatkaa virassaan. Hänestä esimerkiksi tahallinen pahoinpitely on ”ainakin yhtä vakava kuin omaisuusrikos”.

”Mutta jokainen poliisiyksikkö ratkaisee asiat itse niistä lähtökohdista, mitkä he katsovat oikeaksi. Poliisihallitus ei voi antaa määräyksiä siitä, mikä on seuraamus tietyistä rikoksista”, Paatero toteaa.

Hän huomauttaa myös virkamiesten oikeusturvan edellyttävän, että jos punnitaan kahta seuraamusta, asia pitää ratkaista virkamiehen eduksi.

Poliisihallituksessa on Paateron mukaan jo päätetty, että kurinpitorangaistusten yhdenmukaisuus käydään läpi vuoden 2014 alussa toteutuvan poliisihallinnon rakenneuudistuksen yhteydessä.

Hänen mukaansa poliisilaitosten linja nojaa pitkälti virkamieslautakunnan ja korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) ratkaisukäytäntöön. Virkamieslautakunta käsittelee kurinpitorangaistuksista tehdyt valitukset.

Paatero toivoo, että määräaikaista virasta erottamista käytettäisiin kurinpitokeinona nykyistä useammin. Sitä on voitu käyttää vuodesta 2006 lähtien seuraamuksena tapauksissa, joissa varoitus katsotaan liian lieväksi ja erottaminen liian ankaraksi.

Säälittävä mediatempun yritys suomen poliisilta!

7.9.2012 1 kommentti

Poliisiylijohtaja Mikko Paateron ylinopeuden rikesakko on poliisin säälittävin mediatemppu yritys kautta aikain.

Poliisihallitus yritti ”kiillottaa” suomen poliisin rikolliseksi tiedettyä julkisivua, kun poliisiylijohtaja sai sakon (koko operaatio oli järjestetty etukäteen).  Vuonna 2006 poliisiylijohtaja Mikko Paateroa ei ensiksi sakotettu, sillä hyvät veljet olivat silloinkin liikkeellä. Tätä nyt yritettiin korjata, pieleen se meni taaskin.

Suomen poliisia ei lain noudattaminen ole koskaan kiinnostanut.

Paljonkohan poliisihallitus maksoi tästä mielikuvamarkkinointia suorittavalle konsultille?

Varmasti enemmän kuin Paateron sakko (80.00 €) tuotti.

Entä sitten tuotto?   Riippuu siitä miten ajatellaan, luotettavuus poliisiin laski 100%, kun taas  usko suomalaisten poliisien rikollisuuteen nousi 150%

Poliisi on suomen suurin ”laillistettu” rikollisjärjestö, jolla on omat ”liivitkin”.

PR

Poliisiylijohtaja jäi kiinni ylinopeudesta.

7.9.2012 Kommentointi poissa käytöstä

Poliisiylijohtaja Mikko Paatero sai rikesakon ylinopeudesta, kertoo Ilta-Sanomat. Paatero vahvistaa sakon lehdelle. Tapaus sattui alkukesästä Luumäellä.

Paatero selittää ylinopeutta sillä, että hän ei huomannut rajoituksen muuttumista. ”Olin menossa tilaisuuteen, josta saatoin olla vähän myöhässä. Mutta tämä ei johtunut kiireestä”, Paatero sanoi IS:lle.

Paatero kertoi myös katuvansa rikettään.

Edellisen kerran Paatero kärähti ylinopeudesta 2006. Tuolloin hän toimi Länsi-Suomen lääninpoliisijohtajana. Paatero ajoi 78 kilometriä tunnissa työmaa-alueella, jossa rajoitus oli 30 kilometriä tunnissa.

Asiasta syntyi julkinen äläkkä, koska poliisipartio ei aluksi sakottanut rikkeestä.

Paatero: Poliisin ylimpään johtoon kohdistuva kritiikki asiatonta

24.8.2012 Kommentointi poissa käytöstä

– Poliisihallitus ei ole paisunut yhtään mihinkään, sanoo poliisiylijohtaja Mikko Paatero. Vasemmisto on arvostellut kovin sanoin poliisin ylintä johtoa. 

Vasemmisto arvostelee kovin sanoin poliisin ylintä johtoa. Ylen Aamu-tv:ssä vieraillut liikenneministeri Merja Kyllönen (vas.) katsoo, että nyt on säästettävä poliisijohdosta, ja myös SDP:n pää-äänenkannattaja sanomalehti Demari arvostelee poliisihallitusta. Poliisiylijohtaja Mikko Paatero tyrmää Demarin kritiikin.

– Minusta se on täysin asiatonta. Poliisihallitus ei ole paisunut yhtään mihinkään. Poliisiylijohdon tehtävät ja sen henkilöstö ovat jonkin verran vähentyneet. Hankeryhmä esittää radikaaleinta muutosta nimenomaan poliisihallituksen henkilöstömäärään ja rakenteisiin kuin mihinkään muuhun poliisin osa-alueeseen ja yksikköön.

Paaterossa myös Kyllösen kommentit herättävät ”yllättäviä ja hämmästyneitä ajatuksia”.

– Näyttää siltä, että ministeri ei ole hankeryhmän raporttia lukenut.

Kyllönen vastustaa liikkuvan poliisin leikkauksia. Liikenneministerin mukaan liikkuva poliisi on liikenneministeriön tärkein yhteistyökumppani muun muassa liikenneturvallisuustyössä ja liikenteen harmaan talouden eli tavaraliikennelain valvonnassa.

– Se mitä ministeri Kyllönen epäilee, että poliisin liikennevalvonnan taso laskisi, se ei tietenkään sitä tee. Kukaan ei siihen pyri, ja hallitus on edellyttänyt, että poliisin toiminnan taso pysyy ennallaan. Siihen olen tietenkin sitoutunut.

SDP:n kansanedustaja ja poliisiasiainneuvottelukunnan puheenjohtaja Mika Kari on valmis tarvittaessa käymään tarkalla kammalla läpi poliisihallituksen.

– Minulla ei ole mitään sitä vastaan. Poliisin ylin johto kuitenkin tarvitaan, ja sen toimintaedellytykset pitää turvata, Paatero sanoo.

http://yle.fi/uutiset/paatero_poliisin_ylimpaan_johtoon_kohdistuva_kritiikki_asiatonta/6269814

Viisi turhaa poliisi-iskua samaan asuntoon

23.7.2012 Kommentointi poissa käytöstä
Etsintäkuulutettua miestä on haettu jo vuosien ajan väärästä osoitteesta, kertoo Ilta-Sanomat. 
  

Lahtelaisen avioparin kotoa on haettu etsintäkuulutettua miestä turhaan jo reilun neljän vuoden ajan, Ilta-Sanomat kertoo.

Virkavallan etsimä mies ei ole kuitenkaan asunut kyseisessä osoitteessa seitsemään vuoteen. Pariskunta teki poliisiylijohtajalle ja oikeuskanslerille kantelun turhista poliisi-iskuista ja etsinnöistä, koska he kokivat asian kiusanteoksi.

Oikeuskanslerin viraston ratkaisun mukaan poliisit ovat käyneet asunnolla, koska tieto siitä, että etsitty mies ei enää asu asunnossa ei ollut kulkeutunut Päijät-Hämeen poliisilaitoksen sisällä. Poliisin mukaan vika on ollut poliisilaitoksen omassa tietojärjestelmässä, sillä Väestötietojärjestelmään on merkattuna oikein, ettei mies ole asunut osoitteessa vuosikausiin.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012072315873446_uu.shtml

Poliisin tietoon tulleiden rikosten määrä kääntyi laskuun

29.5.2012 Kommentointi poissa käytöstä

Poliisin tietoon tulleiden rikosten määrä kääntyi laskuun. Viime vuoden tammi-huhtikuuhun verrattuna määrä oli lähes kahdeksan prosenttia pienempi.

Kaiken kaikkiaan rikoksia poliisin tietoon tuli vuoden 2012 tammi-huhtikuun aikana 268 618 kappaletta. Tämä tarkoittaa, että jokaisena tammi-huhtikuun päivänä poliisin tietoon tuli keskimäärin 2220 rikosta. Joka tunti poliisin tietoon tulee 92 rikosta.

Väkivaltarikollisuuden määrä on edelleen korkealla tasolla, vaikka se kuluvan vuoden tammi-huhtikuussa onkin laskenut edellisen vuoden huippulukemista. Pahoinpitelyrikoksia tuli poliisin tietoon tammi-huhtikuussa yhteensä 11 605. Määrä laski runsaat 10 prosenttia.

Omaisuusrikoksia poliisin tietoon tuli tammi-huhtikuussa kuusi prosenttia edellisvuoden tammi-huhtikuuta vähemmän. Automurtojen määrä väheni yli viidenneksen ja moottorikulkuneuvojen käyttövarkauksien määrä 15 prosenttia.

– Erityisen myönteistä on ulkomaalaisten tekemien murtojen ja törkeiden varkauksien vähentyminen. Ulkomaalaisten tekemien rikosten torjuntaan onkin panostettu muun muassa tekemällä tiivistä yhteistyötä Tullin, Rajavartiolaitoksen ja syyttäjien kanssa,  poliisiylijohtaja Mikko Paatero sanoo.

Lakimuutos lisäsi pahoinpitelyilmoituksia

Viime vuodelle leimallista oli poliisin tietoon tulleen väkivaltarikollisuuden ennennäkemättömän suuri kasvu. Kasvu selittyi lähes kokonaan vuoden alussa voimaan tulleesta lakimuutoksesta, jonka johdosta perhe- ja lähisuhteessa tapahtuneet, alle 18-vuotiaaseen sekä työtehtäväänsä hoitavaan kohdistuneet lievät pahoinpitelyt muuttuivat virallisen syytteen alaisiksi.

Muutos kasvatti poliisin tietoon tulleen väkivallan määrää yli 20 prosenttia vuonna 2011. Kuluvan vuoden tammi-huhtikuuta edellisvuoteen verrattuna määrä on kymmenyksen pienempi.

Poliisi kykeni selvittämään tammi-huhtikuussa 2012 runsaat 85 prosenttia kaikista tietoon tulleista rikoksista. Edellisvuoteen verrattuna luvussa on parannusta noin kaksi prosenttiyksikköä.
Henkeen ja terveyteen kohdistuneista rikoksista sekä pahoinpitelyrikoksista selvitettiin yli 90 prosenttia ja omaisuusrikoksista lähes puolet.

 

http://www.ksml.fi/uutiset/kotimaa/ulkomaalaisten-tekemien-murtojen-maara-vaheni/1199919