Archive

Archive for lokakuu 2010

Mies kuoli poliisiautoon Ylivieskassa

30.10.2010 Kommentointi poissa käytöstä

Poliisipartio haki ravintolasta päihtyneen miehen, joka kuoli myöhemmin poliisiautoon perjantai-illalla Ylivieskassa.

Jokilaaksojen poliisipartio sai tehtävän Himangalla sijaitsevaan ravintola Koski-Hoviin seitsemän aikaan perjantai-iltana.

Ravintolaan oli tullut vahvasti päihtynyt mies, joka oli sammunut ravintolan tiloihin. Paikalle saapunut poliisipartio löysi humalaisen miehen makaamasta ravintolan toisesta kerroksesta. Mies saatiin heräteltyä ja hänet talutettiin poliisiauton kuljetustilaan.

Humalainen mies kuljetettiin Ylivieskaan, sillä hänet oli tarkoitus viedä poliisin säilöön. Kun partio oli perillä Ylivieskassa, kuljetustilassa ollut mies oli huonossa kunnossa. Partion mukaan hänen kasvonsa olivat osittain sinertävät ja miehen pulssi oli heikko.

Poliisipartio aloitti välittömästi puhallus- ja painalluselvytyksen. Samalla paikalle tilattiin ambulanssi.

Elvytystä jatkettiin, kunnes ambulanssi saapui paikalle. Ambulanssien henkilökunnan elvytystoimista huolimatta vuonna 1951 syntynyt mieshenkilö menehtyi.

Tapahtumien johdosta poliisi käynnisti kuolemansyyn tutkinnan.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010103012609446_uu.shtml

Ruotsin poliisi ”rikollis” jahdissa

29.10.2010 Kommentointi poissa käytöstä

Poliisille huomautus venäläisen säilöönotosta

29.10.2010 Kommentointi poissa käytöstä

Apulaisoikeusasiamies on antanut Joensuun ulkomaalaispoliisille huomautuksen laittomasta säilöönotosta. Poliisi otti venäläisen miehen säilöön viime vuoden toukokuussa. Teko oli laiton, koska miehen käännytyspäätöksen käsittely oli kesken Helsingin hallinto-oikeudessa.

Venäläismies oli etsintäkuulutettu ja poliisin mukaan tarkoitus oli varmistaa, että mies saadaan poistetuksi maasta. Apulaisoikeusasiamiehen mukaan poliisi ei voi kuitenkaan ottaa ulkomaalaista ensin säilöön ja sitten vasta selvittää, onko sille edellytyksiä. Etsintäkuulutus ei myöskään käy perusteeksi säilöönotolle.

Erityisen moitittavana apulaisoikeusasiamies piti sitä, että poliisi puuttui henkilökohtaisen vapauden suojaan.

Ulkomaalaispoliisi on ryhmä, joka hoitaa ulkomaalaisten poliisiasioita. Sille kuuluvat esimerkiksi käännytykset ja turvapaikanhakijoiden kuulustelut.
YLE Pohjois-Karjala

Hallitus hyväksyi jättipaketillisen poliisilakeja

28.10.2010 Kommentointi poissa käytöstä

Esitutkinta-asiat, pakkokeinot ja poliisilainsäädäntö pannaan uuteen kuosiin isolla kokonaisuudistuksella. Hallitus hyväksyi lakiehdotukset torstaina yksimielisesti ja eduskunnalle ne annetaan heti perjantaina presidentin esittelyssä.

Lakipaketissa viranomaisten toimivaltuudet säädettäisiin nykyistä täsmällisemmin ja kattavammin, ottaen huomioon toisaalta perus- ja ihmisoikeuksien suoja ja toisaalta rikostorjunnan tarpeet.

Esityksessä ehdotetaan esimerkiksi uusia salaisia pakkokeinoja, joita voidaan käyttää salassa niiden kohteilta rikoksen selvittämiseksi.

Uusia keinoja olisivat tietojen hankkiminen telekuuntelun sijasta, henkilön tekninen seuranta, tekninen laitetarkkailu sekä suunnitelmallinen tarkkailu, peitelty tiedonhankinta, tietolähteen ohjattu käyttö ja valvottu läpilasku.

Nykyisin jo käytössä olevia salaisia pakkokeinoja ovat telekuuntelu, televalvonta, matkaviestimien sijaintitiedon hankkiminen, tekninen tarkkailu (tekninen kuuntelu, tekninen katselu ja tekninen seuranta), peitetoiminta ja valeosto.

Salaisia pakkokeinoja saataisiin pääsääntöisesti käyttää tiettyjen vakavien rikosten selvittämiseen ja vain, jos niillä voidaan olettaa olevan erittäin tärkeä merkitys rikoksen selvittämiselle.

Peitetoiminnan, valeoston ja asuntoon kohdistuvan teknisen kuuntelun käyttäminen edellyttäisi lisäksi, että se on välttämätöntä rikoksen selvittämiseksi.

Tuomioistuin osallistuisi peitetoiminnasta päättämiseen

Perusoikeuksiin merkittävimmin puuttuvien salaisten pakkokeinojen käyttäminen edellyttäisi tuomioistuimen päätöstä.

Poliisin olisi ennen peitetoiminnan aloittamista saatettava Helsingin käräjäoikeuden ratkaistavaksi, onko kyseessä niin suunnitelmallinen, ammattimainen tai järjestäytynyt rikollisuus, että sen tutkinnassa saadaan käyttää peitetoimintaa.

Nykyisin peitetoiminnan käyttämisestä päättää keskusrikospoliisin tai suojelupoliisin päällikkö.

Jatkossa päätöksenteko keskitettäisiin vain yhteen tuomioistuimeen, jossa kiinnitettäisiin erityistä huomiota salassapitoon ja tietoturvallisuuteen.

Tuomioistuimet päättävät jo nykyisin telekuuntelun, televalvonnan ja mm. asuntoon kohdistuvan teknisen kuuntelun käytöstä sekä matkaviestimien sijaintitiedon hankkimisesta (jatkossa nimenä tukiasematietojen hankkiminen).

Esityksen mukaan myös tekninen katselu siirtyisi tuomioistuinten päätettäväksi silloin, kun se kohdistuu muuhun kotirauhan suojaamaan paikkaan kuin asuntoon, johon teknistä katselua ei edelleenkään saisi kohdistaa.

Soluttautujalle tarkemmat valtuudet

Peitetoimintaa suorittavan poliisimiehen toimivaltuuksista säädettäisiin nykyistä tarkemmin. Lähtökohtana olisi, että peitepoliisi ei saa tehdä rikosta eikä aloitetta rikoksen tekemiseen.

Hän voisi kuitenkin erittäin rajoitetuin edellytyksin tehdä lieviä rikkomuksia sekä osallistua järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan esimerkiksi kuljettamalla henkilöitä, esineitä tai aineita joutumatta vielä sillä perusteella rangaistusvastuuseen.

Salaisia pakkokeinoja käytettäessä saadaan myös ylimääräistä tietoa, joka ei liity tutkittavana olevaan rikokseen. Tällaisen tiedon hyödyntämisestä ei nykyisin ole säännöksiä laissa.

Esityksen mukaan poliisi saisi käyttää ylimääräistä tietoa selvittääkseen tiettyjä vakavia rikoksia. Vähäistenkin rikosten osalta ylimääräisen tiedon käyttö olisi sallittu rikoksen estämiseksi, esitutkinnan suuntaamiseksi sekä syyttömyyttä tukevana selvityksenä.

Etsintävaltuutettu turvaisi salassa pidettävän aineiston

Poliisin toimittamaa etsintää koskeviin säännöksiin esitetään huomattavia muutoksia. Tarkoituksena on tiukentaa etsinnän edellytyksiä erityisesti silloin, kun etsinnän kohteena olevassa paikassa saattaa olla salassapitovelvollisuuden tai -oikeuden piiriin kuuluvaa tietoa.

Uutta olisi etsinnän jaottelu yleiseen kotietsintään, erityiseen kotietsintään ja paikanetsintään. Erityinen kotietsintä olisi kyseessä, jos etsinnän kohteeksi on syytä olettaa joutuvan salassapitovelvollisuuden tai -oikeuden piiriin kuuluvaa tietoa.

Sellaista voi olla esimerkiksi lääkärien vastaanottotiloissa, asianajotoimistoissa, toimitusten ja kustantamojen toimitiloissa ja toimittajien asunnoissa.

Erityiseen kotietsintään osallistuisi etsintävaltuutettu, joka huolehtisi siitä, ettei salassa pidettävää aineistoa takavarikoida tai jäljennetä. Etsintävaltuutettu voisi olla esimerkiksi asianajaja tai julkinen oikeusavustaja.

Laite-etsinnässä perataan tietokonetta

Uudessa etsintätyypissä eli laite-etsinnässä olisi kysymys tietokoneen, matkapuhelimen tai muun vastaavan laitteen tai tietojärjestelmän tietosisältöön kohdistettavasta etsinnästä.

Laite-etsintä voitaisiin tehdä myös etäetsintänä eli käyttämättä etsinnän kohteena olevan henkilön hallussa olevaa laitetta.

Vakuustakavarikko olisi jatkossa ainoa turvaamiskeino esimerkiksi tuomittujen sakkojen tai hyvityksen maksamiseksi.

Hukkaamiskielto poistettaisiin laista, mikä ei kuitenkaan merkitsisi turvaamisessa käytettävien keinojen supistumista.

Myös rikoksen uhrille saataisiin ilman hänen suostumustaankin tehdä henkilönkatsastus esimerkiksi DNA-tunnisteen määrittämiseksi, jos tutkimuksella on erittäin tärkeä merkitys vakavan rikoksen selvittämiselle.

Poliisin ja syyttäjän yhteistyötä tiivistettäisiin

Poliisi ja syyttäjä velvoitettaisiin nykyistä tiiviimpään yhteistyöhön. Syyttäjän olisi tarvittavassa määrin osallistuttava esitutkintaan varmistaakseen, että asia selvitetään riittävästi.

Syyttäjän asema poliisin tekemäksi epäiltyjen rikosten tutkinnassa muuttuisi jonkin verran nykyisestä. Syyttäjä toimisi näissä tapauksissa tutkinnanjohtajana yleensä vain jos epäillään, että rikos on tehty virkatehtävän suorittamisen yhteydessä.

Kuulusteltavan, erityisesti rikoksen uhrin, asemaa parannettaisiin korostamalla hienotunteisuusnäkökohtien huomioon ottamista ja asianosaisen tukemista.

Rikoksesta epäillylle ja rikoksen uhrille olisi kirjallisesti ilmoitettava oikeudesta käyttää valitsemaansa avustajaa esitutkinnassa. Esitutkintaviranomaisen olisi myös huolehdittava siitä, että oikeus käyttää avustajaa toteutuu käytännössä.

Lakiin otettaisiin säännökset rikoksesta epäillyn oikeudesta olla myötävaikuttamatta sen rikoksen selvittämiseen, josta häntä epäillään.

Alle 18-vuotiaalle rikoksen uhrille tai rikoksesta epäillylle tuomioistuimen olisi määrättävä esitutkintaa ja sitä seuraavaa oikeudenkäyntiä varten edunvalvoja valtion varoin, jollei huoltaja tai muu laillinen edustaja voi puolueettomasti valvoa lapsen etua asiassa.

Kyseessä voisi olla esimerkiksi tilanne, jossa huoltajaa epäillään lapseen kohdistuneesta rikoksesta.

 

http://www.verkkouutiset.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=41101:hallitus-hyvaeksyi-jaettipaketillisen-poliisilakeja&catid=2:kotimaa&Itemid=4

 

Poliisin uudet salaiset pakkokeinot

28.10.2010 Kommentointi poissa käytöstä

Tulevan pakkokeinolain myötä poliisi saa käyttöönsä melkoisen joukon salaisia pakkokeinoja. Osa niistä on käytössä jo nyt, mutta jatkossa näitä tuttujakin pakkokeinoja säädellään tarkemmin. Verkkouutiset julkaisee nyt listan salaisista pakkokeinoista selityksineen.

Telekuuntelu – teleosoitteeseen tai telepäätelaitteeseen vastaanotettavan tai siitä lähetetyn viestin kuuntelu, tallentaminen ja muu käsittely viestin sisällön ja siihen liittyvien tunnistamistietojen selvittämiseksi.

Tietojen hankkiminen telekuuntelun sijasta – jos on todennäköistä, että viestiä ja siihen liittyviä tunnistamistietoja ei ole enää saatavissa telekuuntelulla, esitutkintaviranomaiselle voidaan antaa lupa takavarikoida tai jäljentää ne teleyrityksen hallusta.

Televalvonta – viestin tunnistamistietojen hankkiminen sekä teleosoitteen tai telepäätelaitteen sijaintitiedon hankkiminen tai sen käytön tilapäinen estäminen.

Tukiasematietojen hankkiminen – tiedon hankkiminen tietyn tukiaseman kautta telejärjestelmään kirjautuneista tai kirjautuvista telepäätelaitteista ja teleosoitteista. Nykylaissa tätä kutsutaan matkaviestimien sijaintitiedon hankkimiseksi.

Suunnitelmallinen tarkkailu – rikoksesta epäiltyyn kohdistuva muu kuin lyhytaikainen havaintojen tekeminen tiedonhankintatarkoituksessa.

Peitelty tiedonhankinta – tiettyyn henkilöön kohdistuva lyhytkestoisessa vuorovaikutuksessa tapahtuva tiedonhankinta, jossa poliisimiehen tehtävän salaamiseksi käytetään vääriä, harhauttavia tai peiteltyjä tietoja.

Tekninen kuuntelu – rikoksesta epäillyn sellaisen keskustelun tai viestin, joka ei ole ulkopuolisten tietoon tarkoitettu ja johon keskusteluun kuuntelija ei osallistu, kuuntelu, tallentaminen ja käsittely viestin sisällön tai sen osapuolten tai epäillyn toiminnan selvittämiseksi.

Asuntokuuntelu – Teknisen kuuntelun kohdistaminen vakituiseen asumiseen käytettävään tilaan, jossa rikoksesta epäilty todennäköisesti oleskelee.

Tekninen katselu – rikoksesta epäillyn, tilan tai paikan tarkkailu tai tallentaminen salaa kameralla tai muulla sellaisella paikkaan sijoitetulla teknisellä laitteella, menetelmällä tai ohjelmistolla.

Tekninen seuranta – esineen, aineen tai omaisuuden liikkumisen seuranta siihen erikseen sijoitettavalla tai siinä jo olevalla radiolähettimellä tai muulla teknisellä laitteella, menetelmällä tai ohjelmistolla. Henkilön tekninen seuranta on kyseessä, jos tarkoituksena on seurata rikoksesta epäillyn liikkumista.

Tekninen laitetarkkailu – tietokoneen tai muun vastaavan teknisen laitteen tai sen ohjelmiston muu kuin yksinomaan aistinvarainen tarkkailu, tallentaminen tai muu käsittely rikoksen selvittämiselle merkityksellisen seikan tutkimiseksi.

Teleosoitteen tai telepäätelaitteen yksilöintitietojen hankkiminen – esitutkintaviranomainen saa hankkia yksilöintitiedot teknisen laitteen avulla.

Laitteen, menetelmän tai ohjelmiston asentaminen ja poisottaminen – oikeus sijoittaa tekniseen tarkkailuun käytettävä laite, menetelmä tai ohjelmisto esimerkiksi tietojärjestelmään. Tietojärjestelmän suojaus voidaan tällöin purkaa tai ohittaa.

Peitetoiminta – tiettyyn henkilöön tai tämän toimintaan kohdistuva suunnitelmallinen tiedonhankinta käyttämällä soluttautumista, jossa tiedonhankinnan edellyttämän luottamuksen hankkimiseksi tai tiedonhankinnan paljastumisen estämiseksi käytetään vääriä, harhauttavia tai peiteltyjä tietoja tai rekisterimerkintöjä tai valmistetaan tai käytetään vääriä asiakirjoja.

Valeosto – poliisin tekemä esineen, aineen, omaisuuden tai palvelun ostotarjous tai osto, jonka tavoitteena on saada poliisin haltuun tai löytää todiste rikosasiassa, rikoksella saatu hyöty tai esine, aine tai omaisuus, joka on rikoksella joltakulta viety tai jonka tuomioistuin voi julistaa menetetyksi tai jonka avulla voidaan muuten saada selvitystä rikosasiassa.

Tietolähdetoiminta – muu kuin satunnainen luottamuksellinen, rikoksen selvittämiselle merkityksellisten tietojen vastaanottaminen poliisin ja muun esitutkintaviranomaisen ulkopuoliselta henkilöltä.

Tietolähteen ohjattu käyttö – Poliisin taholta tullut pyyntö, jonka perusteella tähän tarkoitukseen hyväksytty, henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan sopiva rekisteröity ja tiedonhankintaan suostunut tietolähde hankkii tietoja.

Valvottu läpilasku – esitutkintaviranomainen ei puutu esineen, aineen tai omaisuuden kuljetukseen tai muuhun toimitukseen tai siirtää puuttumista siihen, jos tämä on tarpeen tekeillä olevaan rikokseen osallisten henkilöiden tunnistamiseksi tai tekeillä olevaa rikosta vakavamman rikoksen tai laajemman rikoskokonaisuuden selvittämiseksi.

 

Verkkouutiset 28.10.2010

Poliisi mokasi – uhri putkaan

19.10.2010 Kommentointi poissa käytöstä

Ryöstöliiga sai liki vuorokauden etumatkan, kun sieppauksen uhriksi joutunut mies heitettiin putkaan.

 

Iltalehden tietojen mukaan päivystävä komisario päätteli miehen keksineen koko tarinan ja määräsi hänet haettavaksi kotoaan törkeästä kavalluksesta epäiltynä.

Jättivarkauden tutkinta ei IL:n tietojen mukaan päässyt kunnolla käyntiin, joten liiga pääsi iskemään vielä uudelleen seuraavana iltana. Ensimmäinen uhri joutui virumaan putkassa tiettävästi siihen saakka, kun poliisi sai tiedon Espoon iskusta ja ymmärsi, että häkissä oli täysin väärä mies.

Tilanne on Helsingin poliisille hyvin kiusallinen.

Helsingin rikospoliisin talousrikosyksikön johtaja, rikostarkastaja Ilkka Koskimäki, miksi asianomistaja pantiin putkaan.

– Se ei ole meillekään selvinnyt. On kuitenkin sovittu, että me tiedotamme ulospäin vain esitutkinnasta.

Helsingin apulaispoliisipäällikkö Lasse Aapio, mokasiko poliisi?

– Tässä vaiheessa esitutkintaa on vaikea sanoa, kuka on tehnyt mitäkin missäkin roolissa. Tämä selvinnee tutkinnan edetessä.

Helsingin poliisin päivystävä komisario Tom Packalén, miksi panit uhrin putkaan?

– Nämä ovat tutkinnan juttuja, enkä voi ottaa mitään kantaa, jos sellaista on tapahtunut.

 

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010101912543466_uu.shtml

Poliisin 10 virhettä – Näin haulikkomies huijasi poliisia

16.10.2010 Kommentointi poissa käytöstä

Viikkojen ajan paennut ammuskelija on ehkä saanut sissikoulutuksen.

VIRHEARVIOITA Poliisi myöntää, että haulikkomiestä aliarvioitiin.

 

Komisario Harri-Pekka Pohjolainen myöntää, että poliisi teki virheitä yrittäessään ottaa kiinni Sonkajärven ammuskelijaa.

Komisario arvioi, että vierasmaalainen pakenija oli joko koulutettu sissi tai itseoppinut jäljittäjien harhauttaja.

Pohjolaisen mukaan poliisi aliarvioi aluksi pakenijan. Jahtiin käytettiin ensialkuun tavanmukaista miehitystä, jolloin karkuri sai etumatkaa. Pakenijan taitoja poliisi pitää täysin poikkeuksellisina ja pakomatkaa historiallisena tapauksena.

– Olimme koko ajan 4-6 tuntia jäljessä. Mies oli taitava eksyttämään koiria, ja hänellä olivat hyvät selviytymistaidot maastossa.

 

 

Poliisin 10 virhettä

1. Poliisi kuvitteli nappaavansa karkurin kuin minkä tahansa keskivertopakenijan. Jos pakotaipaleen alkuun olisi satsattu resursseja, mies olisi jäänyt kiinni paljon aiemmin.

2. Meni aikansa, ennen kuin virkavalta ymmärsi, että pakenija harhauttaa tietoisesti poliisikoiria juoksemalla ristiin, kulkemalla takaisin päin ja kahlaamalla vedessä.

3. Pakenija oli kovakuntoisempi kuin poliisit. Kun hihnassa pidettävä poliisikoira oli jäljillä, mies jätti poliisit juoksemalla.

4. Poliisi yllättyi, miten taitavasti mies osasi maastoutua siten, että helikopterit ja lämpökamerat eivät havainneet häntä. Helikopterista ei ollutkaan apua, vaikka mies oli lähes kopterin alapuolella.

5. Viranomaisille tuli yllätyksenä, miten nuorella miehellä oli kyky huoltaa itsensä metsässä.

6. Myös henkistä kestävyyttä aliarvioitiin. Mies ei näyttänyt tuntevan ikävää paetessaan yksin useita päiviä ja öitä.

7. Pakomatkan alussa poliisi tiedotti liian vähän yleisöä. Näköhavainnoista huolimatta ihmiset eivät tienneet, kuka pihoissa liikkunut muukalainen oli.

8. Kun poliisimiehityksiä vaihdettiin, aktiivinen etsintä katkesi ja pakenija sai lisää etumatkaa.

9. Mies liikkui määrätietoisesti junaradan ja valtatien suuntaisesti. Miksi poliisi ajoi karkuria takaa eikä asettanut partioita reitin etupuolelle? Sijoitusvirhe.

10. Kun karkuri eteni poliisin Pohjois-Savon kihlakunnasta Kainuun kihlakunnan puolelle, johtosuhteet eivät toimineet. Komento olisi pitänyt säilyttää siellä, mistä etsintä alkoi koko prosessin ajan.