Arkisto

Posts Tagged ‘Mikko Paatero’

Suomen poliisilla salainen jättirekisteri – et saa koskaan tietää, oletko listalla

3.10.2014 Kommentointi poissa käytöstä

sormenj

Venäjän presidentin Vladimir Putin -merkinnällä tunnetuksi tulleessa poliisin epäiltyjen rekisterissä on kymmenientuhansien ihmisten henkilötietoja, joiden epäillään syyllistyvän tai syyllistyneen rikokseen, josta saattaa seurata vankeutta.

Poliisiylijohtaja Mikko Paatero kertoo, että epäiltyjen rekisteri sisältää poliisin tiedustelu- ja tarkkailutietoja henkilöistä, joiden epäillään syyllistyvän tai syyllistyneen rikokseen, josta saattaa seurata vankeutta.

Peruste kirjaamiselle on myös silloin, kun epäillään vakavaan rikokseen myötävaikuttamista.

– Rekisteriin on merkattu kymmeniätuhansia henkilöitä, Paatero sanoo.

Kun mukaan otetaan rahanpesurikoksista epäillyt henkilöt, poliisin salaisessa rekisterissä on noin 200 000 nimeä.

– Salaiseen rekisteriin kirjatuista nimistä noin 70-80 prosenttia koskee rahanpesutapauksia. Ne eivät liity siis millään lailla näihin edellä mainittuihin rikoksiin (vakavat rikokset, joista voi seurata vankeustuomio). Ne on vain merkitty samana rekisteriin. Nämä rahanpesutapaukset löytyvät rekisteristä myös erikseen, Paatero selventää.

Epäiltyjen rekisteri nousi julkisuuteen viime vuoden huhtikuussa, kun kävi ilmi, että Vladimir Putinin nimi oli kirjattu kyseiseen rekisteriin. Hänellä raportoitiin olevan yhteyksiä venäläiseen moottoripyöräjengiin nimeltä Night Wolves. Putinin nimi on sittemmin poistettu rekisteristä, koska se oli sinne virheellisesti syötetty.

Keskusrikospoliisin hallinnoima epäiltyjen rekisteri on luokiteltu salaiseksi, eikä sinne joutuneiden henkilöiden pitäisi olla edes tietoisia joutuneensa rekisteriin. Paateron mukaan rekisterissä on todennäköisesti myös yrityksiä. Rekisteri on ollut käytössä 1990-luvun alkupuolelta lähtien.

– Se on poliisin tiedustelu- ja analyysirekisteri. Siellä olevaa tietoa ei voida suoraan käyttää missään hyväksi. Rekisterissä oleva tieto antaa aihetta pohtia, pitääkö rikostutkinta käynnistää tai vastaavaa, Paatero muotoilee.

Kuten Putin-tapaus osoitti, rekisterissä voi olla suomalaisten lisäksi myös ulkomaalaisia nimiä. Jokaisella on oikeus pyytää tietosuojavaltuutettua tarkistamaan, onko oma nimi merkattu poliisin epäiltyjen rekisteriin väärin perustein, mutta siihen se sitten jääkin.

Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnion mukaan tieto siitä, onko oma nimi listalla tai onko oma nimi poistettu listalta, ei päädy koskaan kyselyä tehneelle henkilölle. Tietosuojavaltuutettu tarkistuttaa vuosittain kymmenien suomalaisten nimiä poliisin epäiltyjen rekisteristä.

”Putin-tapauksen takia iso savotta”

Putin-tapauksen paljastuttua epäiltyjen rekisterissä tapahtui Reijo Aarnion mukaan ”iso savotta”. Rekisterin ylläpitoa tehostettiin ja valvontaa ohjeistettiin uudelleen. Sitä, kuinka paljon väärin perustein rekisteriin joutuneita henkilöitä poistettiin, Aarnio ei osaa arvioida.

Poliisin epäiltyjen rekisterin käyttöä ja valvontaa koskeva esitutkinta valmistui tänään, mutta valtakunnansyyttäjänvirastosta ei haluttu vielä ottaa kantaa rekisteristä poistettujen nimien määrään.

Julkisuudessa on kuitenkin esitetty väite, että rekisteriin olisi joutunut ainakin kymmeniä nuhteettomia suomalaisia, jotka on sittemmin poistettu rekisteristä. Valtionsyyttäjä Juha-Mikko Hämäläisen mukaan onkin epäilys, että rekisterin ohjeistus, valvonta ja koulutus eivät ole olleet asianmukaisella tasolla.

Putin-kirjaus ei hänen epäilyksen mukaan johtunut yksittäisen henkilön puutteellisesta harkinnasta, vaan kirjaamiskriteerit olivat liian väljät. Lisäksi on syytä epäillä, että rekisteriin on merkitty tietoja, joita ei voi pitää henkilötietojen käsittelyä koskevan lainsäädännön mukaisina.

Rikoksesta epäillään yhteensä seitsemää henkilöä, joista viisi on päällystöön kuuluvia poliisimiehiä. Heitä epäillään tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta.

Kaikki epäillyt ovat esitutkinnassa kiistäneet syyllistyneensä asiassa rikokseen. Asia on nyt apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalskeella syyteharkinnassa.

 

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288746394397.html

Mainokset

Mikko Paatero ei antanut KRP:n tutkia Ulvilan murha juttua

19.9.2014 Kommentointi poissa käytöstä

paatero

Ulvilan murhan tutkinnanjohtajana toiminut Juha Joutsenlahti toivoi, että tutkintavastuu siirrettäisiin Keskusrikospoliisille. Nykyiselle poliisiylijohtajalle Mikko Paaterolle se ei sopinut. 

On oikeastaan sattumaa, että Ulvilan murhajuttu tuli juuri Juha Joutsenlahden hoidettavaksi.

– Minut määrättiin jutun tutkinnan johtajaksi, koska kyseisen tutkinta ryhmän varsinainen tutkinnanjohtaja oli tuolloin muissa tehtävissä. Surma oli erittäin raaka ja poikkeuksellinen,

Joutsenlahti muisteli Alibille myöntämässään haastattelussa pari vuotta sitten.

Ulvilan murhaa käsitellään tuomio istuimessa nyt viidettä kertaa. Alibi on ollut seuraamassa Vaasan hovioikeuden istuntoa jo toistamiseen samasta asiasta, mutta mitään konkreettista uutta ei siellä ole tullut. Sama jankutus jatkuu. Syyttäjien mielestä tekijä ei voi olla kukaan muu kuin Anneli Auer. Puolustuksen mukaan raa´an henkirikoksen teki joku ulkopuolinen.

Saliin marssineet todistajat ovat toistaneet sen saman kuin ennenkin. Juttu on hyvin ristiriitainen, olipa Anneli Auer sitten syyllinen tai syytön.

Joutsenlahti halusi jutun KRP:lle

Tapahtumien kulku on kerrottu jo monta kertaa. Mutta palataanpa vuosia taaksepäin seikkaan, joka on jäänyt julkisuudessa varsin vähälle huomiolle.Kun Juha Joutsenlahti aloitti puurtamisensa Ulvilan murhajutun parissa, hänellä oli samaan aikaan hoidettavanaan muitakin aikaa vieviä juttuja. Joutsenlahdella oli tutkintavastuu muun muassa eräästä huumejutusta. Lisäksi lähialueen jengit työllistivät Porin poliisia.

Joutsenlahti koki työpaineensa liian kovaksi. Hän myös näki Ulvilan jutussa senkaltaisia haasteita, ettei paikallispoliisi niistä resurssiensa takia selviäisi.

Kun tapahtumasta oli kulunut kolme kuukautta, Joutsenlahti ehdotti jutun siirtämistä Keskusrikospoliisille.

– Katsoin, että KRP:n tutkintaryhmä hoitaa jutun kerrallaan ja pystyy keskittymään asiaan täysipainoisemmin.

Porin poliisi sopi murhajutun siirtämisestä Turun KRP:n kanssa. Asian
piti olla täysin selvä. Alibin saamien tietojen mukaan paperissa oli Keskusrikospoliisissa tuolloin vaikuttaneen Teijo Ristolan nimi.Vain allekirjoitus puuttui.
Oli vain pienestä hetkestä kiinni, ettei maailmalle lähetetty uutista UIvilan murhajutun uudesta tutkinnan johtajasta.

Teijo Ristolasta piti tulla Ulvilan murhajutun uusi tutkinnanjohtaja, mutta yllättäen tapahtui jotain hyvin poikkeuksellista.
Mikko Paatero, nykyinen poliisiylijohtaja, toimi tuolloin lääninpoliisijohtajana. Paatero määräsi, että Ulvilan murhajutun tutkintavastuu pidetään edelleen paikallispoliisilla, siis Porin poliisissa. Näin Joutsenlahti määrättiin jatkamaan sysipimeältä näyttäneen murhajutun tutkinnanjohtajana.

– Yritin saada jutun tutkintaa KRP;lle myöhemminkin mutta näihin vaatimuksiin ei suostuttu. Toimin jutun tutkijana yhtämittaisesti vuoden ja kahdeksan kuukautta. Olin ainut, joka oli jutussa mukana alusta saakka, joten tunsin jutun perinpohjaisesti, Joutsenlahti selvitti Alibille.
Elokuussa 2008 uudeksi tutkinnanjohtajaksi määrättiin rikosylikomisario Pauli Kuusiranta.


Virhe?

Tapahtuiko Ulvilan kimuraisessa murhajutussa ratkaiseva tutkintaan liittyvä virhe siinä, kun vaativa, vailla ratkaisua oleva henkirikos jätettiin paikallispoliisin murehdittavaksi?
Paikallispoliisi varmaan osaa tutkia vakavia rikoksia ihan yhtä hyvin kuin
Keskusrikospoliisikin. Siitä ei ole kysymys.
– Ulvilan tapauksessa olisi kaivattu uusia silmiä ja korvia. Ne olisivat voineet avata uuden näkökulman ja mahdollisen ratkaisun. Kun murhajuttu ei ollut lähelläkään ratkaisua, juttu olisi pitänyt antaa suosiolla Keskusrikospoliisille, kokenut henkirikostutkija miettii.

 

Lähde:

ALIBI 10/2014

 

Aarnion veljeskunta

9.6.2014 Kommentointi poissa käytöstä

heroiini

Jari Aarnio A-Talkissa 2007:
”Hurjimmat väitteet, mitä ollaan kuultu, niin että Helsingin huumepoliisi johtaa huumekauppaa Helsingissä.”

 

Helsingin poliisin huumerikosyksikön päällikkö, rikosylikomisario Jari Aarnio on istunut yli puoli vuotta tutkintavankeudessa epäiltynä 15:stä eri rikoksesta. Rikosnimikkeistä vakavimmat ovat epäilyt törkeistä huumausainerikoksista ja törkeästä lahjuksen ottamisesta. Aarnion johtama Helsingin poliisin huumeyksikkö on vuosien varrella saavuttanut niin itsenäisen aseman, että sen toimia on ollut lähes mahdotonta valvoa. Kaikki tämä on tapahtunut Suomen ylimmän poliisijohdon silmien alla. Tässä ohjelmassa kerrotaan muun muassa neljästä kummallisesta huumeoperaatiosta.

AARNION VELJESKUNTA

Jari Aarnio aloitti Helsingin poliisin huumerikostutkinnassa 1981. Hän yleni nopeasti komisarioksi. 1987 hänet valittiin vuoden poliisiksi. -90-luvun taitteessa Jari Aarnio haki keskusrikospoliisiin, mutta ei sinne päässyt. Se ei kuitenkaan urakehitystä hidastanut. Vuonna1995 hänet palkittiin poliisin ansioristillä.

Punainen lanka 2000: Jari Aarnio kertoo tapauksesta, jossa Aarnio joutui kotonaan huumeliigan pommi-iskun kohteeksi ja kuinka hän esti kranaatin räjähtämisen viime hetkellä.

Kyse oli kostoiskusta, jota johti vankilan muurien sisäpuolelta Raimo Tienhaara, TeeHooksi kutsuttu huumerikollinen. TH oli laatinut niin sanotun poliisien tappolistan, jonka päällimmäiseksi oli kirjoitettu Jari Aarnion nimi. TH sai yllytyksestä murhan yritykseen 11 vuoden tuomion. 1999 Aarnio nousi Helsingin poliisin rikososaston huumeyksikön päälliköksi.

Gloria-lehti: ”Kun vähän päälle parikymppisenä tulin huumepoliisiin, ehdotin että pääsisin neljäksi kuukaudeksi lusimaan. Nähdäkseni, miten vankilan systeemit toimivat. Onneksi päälliköt olivat niin viisaita, etteivät innostuneet asiasta.”
”Rosvojen maailmassa ovat vallalla ihan eri lait, kieli ja kuviot. Ja ne minä tunnen.”

2007 alkoi Suomen oloissa poikkeuksellinen poliisien toimien tutkinta. Valtionsyyttäjä Ari-Pekka Koiviston aloittama esitutkinta koski Helsingin poliisin toimia huumerikostutkinnassa vuonna 2001. Huumepoliiseja epäiltiin siitä, että he olisivat katsoneet vinkkimiestensä rikoksia läpi sormien.

Tv-uutiset 2007: ”Rikoksista epäillyt huumepoliisit päättivät puolustautua hyökkäämällä. Kaikki kahta ulkomaankomennuksella olevaa lukuunottamatta astelivat kameran eteen. Poliisit kiistävät virheet ja uskovat, että joku tahtoo savustaa heidät pois narauttamasta isoja konnia.” Jari Aarnio: ”Me ollaan meidän toiminnalla astuttu tänne järjestäytyneen rikollisuuden toiminnan varpaille ja meidän täytyy ottaa myös se huomioon, että tää on tällainen ajojahtityyppinen toiminta, mihin me ollaan nyt jouduttu.”

Jari Aarnio Aamu-tv:ssä 2007: ”Siinä on koko syksyn jatkunut epäselvä tilanne ja meihin kohdistuneet poikkeukselliset toimet ja uskon, että se on johtanut siihen työuupumukseen, mistä ihmiset on sairauslomalla.”

Juttu kuivui kasaan tutkinnan edetessä. Jari Aarnio selvisi jupakasta kuivin jaloin.

Syksyllä 2010 Jari Aarnio siirtyi turvallisuusasiantuntijaksi teleyhtiö-Elisan yritysasiakasyksikköön. Aarnio irtisanoutui tehtävästä vajaan viiden kuukauden jälkeen. MOT:n Elisasta saaman selvityksen mukaan Aarnio lähti omasta halustaan. Hän palasi huumeyksikön johtoon.

Vuonna 2011 helsinkiläinen prostituoitu yritti kertoa tarinansa poliisiylijohtaja Mikko Paaterolle. Se ei onnistunut. Prostituoitu ei päässyt Paateron pakeille. Hänellä oli tietoa muun muassa rikosylikomisario Jari Aarnion rahankäytöstä.
Sisäministeriössä ja Helsingin Sanomissa naisen tarina otettiin todesta.

Jari Aarnion ja prostituoidun tuttavuus oli alkanut kranaatti-iskun tutkinnan aikaan. Nainen on kranaatti-iskun tilaajan, Raimo Tienhaaran entinen kumppani. Hänen epäiltiin aluksi avustaneen TeeHoota vankilan ulkopuolella. Asema vaihtui tutkinnassa myöhemmin epäillystä todistajaksi.

Helsingin Sanomien mukaan Jari Aarnio auttoi prostituoitua muun muassa ammatinharjoittamisessa.

Suomen ylin syyttäjäviranomainen, Valtakunnansyyttäjänvirasto päätti alkukesästä 2013 perustaa tutkintaryhmän Jari Aarnioon liittyvien rikosepäilyjen selvittämiseksi. Jo tutkintaryhmän alkumetrejä sävytti kohu: Poliisylijohtaja Paatero pahastui, kun Valtakunnansyyttäjänvirasto oli sivuuttanut Poliisihallituksen tutkintaryhmän kasaamisessa. Syytä ei kerrottu julkisuuteen. MOT:n saamien tietojen mukaan tutkinnassa epäiltiin aluksi sitä, että prostituoidun asiakkaina olisi käynyt korkea-arvoisia poliisijohtajia. Tähän ei ole löytynyt näyttöä.

1. TYNNYRILIIGA 2011-2012
PIHLAJAMÄEN LIIGA 2010-2011

Suhdesoppa sai uuden käänteen, kun tutkintaryhmä alkoi penkoa Tynnyrijutuksi kutsuttua KRP:n ja Helsingin poliisilaitoksen yhteisoperaatiota. Siinä rikollisorganisaatio toi Suomeen hasislevyjä tynnyreissä, yli 800 kiloa. Hasislevyissä oli tunnuksena Daavidin tähti ympyrän sisällä. Organisaatio jäi kiinni. Pitkiin vankeusrangaistuksiin tuomittujen joukossa oli Raine Sievälä. Hän on Raimo Tienhaaran veli. Daavidin tähti -tynnyreitä tuotiin Suomeen Hollannista pääasiassa vuoden 2011 aikana.

Samoihin aikoihin Daavidin tähti -logolla varustettuja hasislevyjä toi Suomeen toinenkin ryhmittymä. Sen johtohahmo oli Raimo Tienhaara. Hän sai huumausainerikoksista 11:n ja puolen vuoden tuomion.
Helsingin huumeyksikön mukaan TeeHoon organisaatio, niin sanottu Pihlajamäen liiga, toi huumausaineita Virosta.

Daavidin tähti -logot yhdistävät veljesten hasisliigat toisiinsa ja onkin mahdollista, että hasislevyjen alkuperä on ollut yksi ja sama eli Hollanti. Nyt meneillään olevassa tutkinnassa myös Jari Aarnion ja United Brotherhood-jengin johtohahmon Keijo Vilhusen nimet ovat nousseet esiin.

MOT:
”Voisiko olla niin, että Aarnio on päässyt osaltaan hyötymään näistä huumausaine-eristä?”

Jukka Haavisto, tutkinnanjohtaja, kihlakunnan syyttäjä:
”No tutkinnankohde on tietysti tässäkin yhteydessä, niin kuin tietysti vakuustakavarikkokin kertoo, että selvitämme sitä, että jos huumausaineita tuodaan maahan, niin ne menevät markkinoille ja mihin ne mahdollisesti menevät.”

Hasista levitettiin Etelä-Suomeen satoja kiloja ja joku siitä kaupasta on myös hyötynyt. Keskusrikospoliisi hoiti tynnyrijutun kansainvälisen puolen eli vastasi tutkinnasta maahantuontiin asti. Suomessa tutkintavastuu huumeiden levityksestä siirtyi Helsingin huumeyksikölle. Siinä vaiheessa tapahtui jotain, jota Aarnion asianajaja Riitta Leppiniemi on kutsunut erimielisyydeksi tutkinnassa.

Jukka Haavisto:
”Ei minulla oo mitään tiedossa, mitään sellaisia, että siellä mitään, että kyse olisi mistään henkilöiden riidoista tai tällaisista.”

Leppiniemen vihjaamat erimielisyydet liittyvät julkisuudessa esillä olleeseen salaperäiseen ”Pasilan mieheen”.

MOT:
”Onko kyse Jari Aarniosta?”

Jukka Haavisto:
”…Tynnyrijutun yhteydessähän on ollu selvityksiä siitä, että kuka se henkilö siinä yhteydessä olisi. Meidän tutkinnassa taas me selvitämme tässä sitä, että mikä on Jari Aarnion osuus niihin meidän epäilemiin huumausainerikoksiin.”

MOT:
”Tässä tynnyrikeississä myös huumeiden vastaanottajalle kerrottiin etukäteen, että tiettyä lastia ei kannata ottaa vastaan. Tulee mieleen tapaus vuodelta 2001. Jostakin sitä tietoa on tähän organisaatioon tullut.”

Jukka Haavisto:
”No me tutkimme tässä yhteydessä tietysti sitä, että mikä on Jari Aarnion osuus näissä, näissä asioissa. Täällähän on tuotu, hänen avustajansa puolesta, julkisuudessa esiin, että tähän liittyy tietolähdetoimintaa.”

Tynnyrijutussa rikosorganisaatioon oli valunut tietoa, että yhtä tynnyrierää ei kannattanut ottaa vastaan. Kyse oli tynnyristä, jonka Hollannin poliisi oli tyhjentänyt hasiksesta ja pakannut täyteen hiekkaa ja tiiliskiviä. Tutkivat poliisiyksiköt tiesivät vaihdosta. Tieto levisi jostain myös rikollisille.

2. LÄNSI-SATAMAN YHTEISOPERAATIO 2001

Samanlaista tietovuotoa epäiltiin vuonna 2001, kun virolainen huumekuriiri toi autolautalla Suomeen amfetamiinia ja kokaiinia. Yhteisoperaatio oli käynnistynyt, kun KRP oli saanut Virosta vihjeen huumeiden salakuljetuksesta. KRP:ssä epäiltiin, että joku Helsingin poliisista olisi varoittanut huumeiden noutajaa Suomen päässä, koska noutaja ei paikalle saapunut. Epäilyn mukaan huumeiden noutaja olisi ollut Helsingin poliisin vinkkimies, jota näin siis suojeltiin kiinni jäämiseltä. Näyttöä tähän ei koskaan saatu.

3. MAASTOKÄTKÖ ESPOOSSA 2001

Vuosien varrella on ollut muitakin erikoisia huumejuttuja, jotka ovat herättäneet epäilyksiä vinkkimiesten suojelemisesta. Yksi tällainen tapahtui Espoon Mankkaalla, Mustavuoren ulkoilumaastossa 2001. Kyse oli tapauksesta, jossa henkilön epäiltiin pitäneen hallussaan kilon amfetamiinia. Tapaukselle saatiin piste vasta pari kuukautta sitten.

Helsingin huumeyksikkö halusi jutun itselleen Keskusrikospoliisilta, piti juttua auki seitsemän vuotta, eikä löytänyt näyttöä rikoksesta.

Valtakunnansyyttäjänvirasto määräsi Espoon poliisin tutkimaan jutun loppuun saakka. Käräjäoikeus tuomitsi huumausainerikollisen kolmen vuoden vankeusrangaistukseen ja Hovioikeus vahvisti tuomion maaliskuussa 2014. Tapaus on sama, josta kaksi helsinkiläispoliisia sai tuomiot tuottamuksellisesta virkarikoksesta tutkinnan laiminlyönnin takia edellisten huumepoliisitutkintojen jälkeen.

Helsingin poliisi on julkisuudessa väittänyt, ettei sillä ole tietolähdetoimintaa siinä määrin, että alamaailman tiedottajia tarvitsisi merkitä poliisin valtakunnalliseen tietolähderekisteriin.

Mikko Paatero:
”Varmasti käyttää tiedottajia. Mutta onko sellaisia, että edellytykset rekisteröintiin on ollut, koska siitä päättää sitten Helsingin laitoksen johto. Mut varmasti tietolähteitä on käytetty. Ja onko niitä riittävästi dokumentoitu, niin se selviää varmasti tässä oikeuskäsittelyssä.”

Tieto siitä, ettei Helsingin poliisi ole rekisteröinyt ensimmäistäkään tietolähdettä, järkytti viime syksynä sisäministeri Päivi Räsästä siinä määrin, että poliisiylijohtaja Paaterokin menetti hetkellisesti ministerin luottamuksen.

Riitta Leppiniemen mukaan puolustautuminen on vaikeaa, koska käytetyt tietolähteet pitäisi paljastaa.

Jari Aarnio A-Talkissa 2007:
”Me puhutaan leveesti tällä hetkellä tiedottajista. Mikä on tiedottaja? Onko se talonmies, onko se ohikulkija, onko se jonkun firman henkilöstöpäällikkö, onko se joku rikollinen vai onko se jotain siltä väliltä? Se on määrittelemättä. Se on erittäin vaarallista, että me puhutaan joistain tiedottajista.”

4. HOLLANTILAINEN TURUN SATAMASSA 2007

Tapahtumat Turun satamassa helmikuussa 2007 viittaavat myös siihen, että alamaailmasta on tietoa saatu. Normaalisti Turun satamassa salakuljettajaa olisi vastassa Tulli, Turun poliisi tai KRP:n Turun osasto. Tällä kertaa vastassa olikin Helsingin huumepoliisi, joka oli ottanut paikallispoliisiin yhteyttä vasta viime metreillä ja korostanut, ettei KRP:tä tarvitse informoida. Myös Tullin puolella tapaus herätti närkästystä.

Hollantilainen mies oli rakentanut vanhaan Volvoon valepohjan, jonka alle oli piilotettu lähes 40 kiloa hasista.

Helsingin huumepoliisi tutki juttua, mutta vain kuriiri jäi kiinni. Organisaatio jäi selvittämättä. Hollantilainen kuriiri sai kolmen vuoden ja kymmenen kuukauden tuomion. Hollantilaisen avustajana oikeudessa toimi asianajaja Riitta Leppiniemi.

MOT:
”Mihin tietolähteet on kirjattu jos ei rekisteriin?”

Juha Hakola, tiedotusjohtaja, Helsingin poliisilaitos:
”Lähtökohta on ollut se, että meillä ei ole ollut sellaista varsinaista tietolähderekisteriä ja se on yksi osa tätä käynnissä olevaa tutkintaa, joten siitä en voi sen enempää lausua.”

MOT:
”Mutta asetusten mukaan tietolähteet pitäisi kirjata johonkin. Onko ne kirjattu johonkin?”

Juha Hakola:
”Kyllä lähtökohta on se käsitykseni mukaan, että näin on tapahtunut.”

Huumausainerikoksista istuva vanki otti MOT:hen yhteyttä. Hän väitti olevansa KRP:n tietolähde ja istuvansa syyttömänä kahdeksan vuoden tuomiota. Helsingin huumepoliisi oli käräyttänyt hänet kesken ison ekstaasioperaation, jossa hän omien sanojensa mukaan toimi KRP:n lukuun.

MOT:
”Mitä ajattelit, kun kuulit ensi kerran, että Jari Aarniota epäillään vakavista rikoksista?”

KRP:n entinen tietolähde:
”No että olin oikeassa koko aikana. Ja alusta asti olin puhunu Aarniosta, Piip:sta, Piip:sta ja muutama muu huumerikostutkijasta nimenomaan sama asia… Ja kuinka he suojelevat kauppa. Suomessa on kaksoismarkkinointi, huumemarkkinointi. Sanottu näin rehellisiä alamaailma, mikä maksavat kelle, eikä vasikoi ketään… Ja toinen markkinointi, mikä ylläpitää Helsingin huumepoliisi.”

Helsingin huumepoliisi aina pidättelee niitä rehellisiä alamaailman myyjät. Ja jostain syystä oma kauppiaita ei ikinä edes ollut vankiloissa. He on kaikki siviili-ihmisiä, hienoja, ajelevat Mercedeksiä viissatasia ja Lexuksia.

MOT:
”Onko roolisi poliisin tiedottajana tullut esille oikeudenkäynneissä?”

KRP:n entinen tietolähde:
”Ei yhtään.”

MOT:
”Ei kummassakaan tapauksessa?”

KRP:n entinen tietolähde:
”Ei. Viimesenä tapaus, se menee ihan törkeeksi…. mun vaimo, mun todistaja, yritti puhua. Hän oli pelkokopissa todistamassa Helsinki käräjäoikeudessa. Se henkilö, rikostutkija, mistä me puhuttiin ilmesty paikalle. Hän sammutti mikki ja sano, et tää on salassa pidettävä tieto, sitä sä et voi puhua käräjäoikeudelle.”

Vangin tarinaa on vaikea uskoa. Saimme lopulta vahvistuksen, että mies on Suomen ensimmäinen rekisteröity alamaailman tiedottaja. Tietolähdesopimus löytyy KRP:n kassakaapista.

Törkeät huumausainerikokset ovat Aarnio-tutkintojen keskiössä. Toinen päähaara on lahjusrikokset, jotka taas liittyvät Trevoc-nimiseen viranomaisille tarkkailulaitteita valmistavaan yritykseen.

MOT:
”Millainen rooli Jari Aarniolla on ollut Trevoc-yhtiössä?”

Jukka Haavisto:
”No meillähän on selvityksen alla, tietysti julkisuudessakin ollut tietoja, että epäillään, että Keijo Vilhunen on osallistunut sinne, sinne toimintaan ja kun ollut tällainen toinen yhtiö, mikä on antanut niin kuin rahoitusta tänne yhtiöön, niin niitä asioita selvitetään, että millä tavalla Jari Aarnio on ollut mukana siinä yhtiön toiminnassa ja toisaalta, onko hänen työnantajansa tiennyt siitä asiasta ja onko hän ollu mahdollisesti esteellinen toimimaan niissä asioissa.”

MOT:
”Onko teillä näyttöä siitä, että Aarnio olisi saanut rahaa Trevocilta?”

Jukka Haavisto:
”Meillä on syytä epäillä, että tällainenkin asia siellä esiin on tullut… Me selvitämme parhaillaan, että mikä, mikä Aarnion tosiasiallinen rooli on ollut näitten laitteiden hankkimisessa Helsingin poliisilaitokseen.”

Tutkinnassa on tullut ilmi, että United Brotherhood-jengin johtajan Keijo Vilhusen sisko oli perustamassa firmaa, joka rahoitti Trevocia sen alkutaipaleella.

Saimme yhteyden Trevocin edustajaan. Hänen mukaansa Trevoc on tullut huijatuksi. Yrityksessä ei tiedetty naisen yhteydestä jengipomoon. Trevoc luotti täysin Suojelupoliisin tekemiin turvallisuusselvityksiin. Niissä ei noussut pintaan yhteys vaaralliseen United Brotherhood-jengiin. Trevoc kieltää maksaneensa mitään Aarniolle. Aarnio on ollut Trevocille vain tärkeän asiakkaan eli Helsingin poliisilaitoksen edustaja.

MOT:
”Mitä kaikkea poikkeuslupia ja erityismäärärahoja olette myöntäneet Helsingin poliisilaitokselle sinä aikana, kun olette olleet poliisiylijohtaja?”

Mikko Paatero, poliisiylijohtaja:
”Ei aavistustakaan, mitä kaikkea on myönnetty. Sellaisiin tehtäviin missä heillä on erityisrooli ollut, niin sellaisia on varmasti myönnetty…. Mutta en näe siinä mitään ongelmaa.”

MOT:
”Jää sellainen vaikutelma, että vastustatte kaikkia poliisin yhteisiä järjestelmiä ja haluatte tehdä asiat omalla tavallanne?”

Juha Hakola, tiedotusjohtaja, Helsingin poliisilaitos:
”Ei.. se vaikutelma on väärä, koska kyllä tällä hetkellä tilanne on se, että kaikki ne järjestelmät ovat yhdenmukaisia, meillä on hallitusti yhteinen koulutus ollut niihin ja ihan keskusrikospoliisin ja poliisiylijohdon määrittelemillä tavoilla näitä käytetään.”

Jari Aarnio ei ole ainoa huumepoliisin pomo, jonka on epäilty astuneen lain väärälle puolelle. Viron keskusrikospoliisin ylikomisariona työskennellyt Vallo Jäärats tuomittiin 2009 suurten kokaiinierien toistuvasta hallussapidosta, laittomasta tarkkailusta ja lahjuksen ottamisesta neljän vuoden ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Jäärats tuomittiin myös siitä, että hän välitti tuttavalleen poliisin tietokannoista hankittuja tietoja.

Jari Aarnion epäillyt rikokset ovat herättäneet keskustelua myös Suomenlahden eteläpuolella.

Ivo Kolk, tiedustelupäällikkö, Viron keskusrikospoliisi:
”Mulla tuntuu näin, että, että se huumausaineiden rikostorjunta on ehkäpä kaikkein vaarallisin rikospoliisin työstä.”

MOT:
”Elikkä siinä on, on niinkun vaarana luisua väärälle puolelle.”

Ivo Kolk:
”Juuri, että siellä on erittäin paljon läheisiä kontakteja rikosten tekijöiden kanssa.”

MOT:
”Viron keskusrikospoliisin tiedostelupäällikkö Ivo Kolk kertoi haastattelussa, että huumausainerikoksia tutkivat poliisit ovat suurimmassa vaarassa livetä lain väärälle puolelle. Ja hän ehdottikin, että huumepoliiseja tulisi kierrättää, että heidän tehtävänsä olisivat määräaikaisia. Mitä mieltä tästä olette?”

Mikko Paatero:
”Kyllä mä olen samaa mieltä siitä, että jos katsotaan koko poliisin kenttää, niin varmasti se huumepoliisin työ on siellä syvimmällä. Ja sen suhteen ei varmasti mikään huono ajatus.”

MOT:
”Jos vielä puhutaan näitä, näistä Helsingin, tavallaan, erityisoikeuksista tai, tai erikoisuuksista, olette sallinut Helsingin poliisilaitokselle oman virolaisen poliisiyhdysmiehen.”

Mikko Paatero:
”Emme ole sallinut sitä, vaan se on Suomen ja Viron poliisiylijohtojen hyväksymä yhdysmies, joka on sijoitettu Helsingin poliisilaitokselle…
Ajatus on, että se hyödyttää koko Suomea. Ja nyt esimerkiksi tästä on erikseen sovittu nyt kun, kun hän täällä on. Mut et sijoituspaikaksi on määritelty ainakin toistaiseksi Helsingin poliisilaitos.”

Aikaisemmin Viron poliisiyhdysmies oli sijoitettuna keskusrikospoliisiin. Nyt Virolla ei ole virallista poliisiyhdysmiestä, vaan tallinnalainen poliisi istuu Helsingin poliisilaitoksella.

MOT:
”Mitä ajattelette siitä, että Helsingin poliisilaitos haluaa toimia itsenäisesti Viron suuntaan?”

Ivo Kolk:
”En osaa mitenkään kommentoida sitä, kun mä en tiedä, että haluaako Helsingin poliisilaitos itsenäisesti toimia Viron suuntaan. Kun jos katotaan yhteisiä rikosasioita, sitten enimmäkseen tai melkeen sataprosenttisesti ne ovat niinkun Viron keskusrikospoliisin ja Suomen keskusrikospoliisin välillä.”

MOT:
”Onko teillä tämän tallinnalaisen poliisin ansiosta pääsy Viron poliisirekistereihin?”

Juha Hakola, tiedotusjohtaja, Helsingin poliisilaitos:
”Käsitykseni mukaan meillä ei ole, mutta hän luonnollisesti poliisimiehenä pystyy hyödyntämään tarvittaessa omia rekistereitään.”

MOT:
”Onko siitä apua teidän tutkintaan?”

Jari Hakola:
”Kyllä. Siitä on erittäin paljon apua ja sitä hyödyntää myös muut poliisiyksiköt, ei vain Helsingin poliisilaitos.”

MOT:
”Käsitykseni mukaan sieltä ei tietoa paljon muille yksiköille ole jaettu.”

Mikko Paatero:
”No, se voi olla. Ja siihen me tullaan kiinnittämään kyllä huomiota tällä hetkellä.”

Jari Aarnio A-Studio: Stream 2013:
”Pitää olla siinäkin taas rehellinen, että muuttaako se meidän maassa rikollisuuden kuvaa jotenkin, että onko liivejä vai ei? Jotenkin mulla on sellainen käsitys arjen tutkinnan kautta, että se ei kovin paljon siitä muutu.”

MOT:
”Eikö teitä ole kummastuttanut Aarnion lausunnot esimerkiksi järjestäytyneestä rikollisuudesta?”

Mikko Paatero:
”No, nämä lausunnot, jotka poikkesivat KRP:n käsityksistä, niin siitä keskusteltiin sen jälkeen. Että tämmöstä kuvaa ei saisi poliisista tulla ulospäin, että toinen yksikkö kertoo toista ja toinen toista. Se keskustelu on sisäisesti käyty.”

MOT:
”Niin, Aarniohan katsoi, että näillä niin sanotuilla liivijengeillä ei ole juuri vaikutusta turvallisuustilanteeseen Suomessa. Oletteko samaa mieltä?”

Mikko Paatero:
”En ole samaa mieltä.”

Esitimme haastattelupyynnön myös Jari Aarnion asianajajalle Riitta Leppiniemelle. Leppiniemi kieltäytyi vetoamalla syyttäjän asettamaan ilmaisukieltoon.

MOT:
”Aarnio on asianajajansa välityksellä kiistänyt rikokset, mutta ei ole halunnut tarkemmin kommentoida niitä.”

Jukka Haavisto, tutkinnanjohtaja, kihlakunnan syyttäjä:
”No se on heidän valitsema näkökulma, ja se on heidän oikeutensa ottaa näin siihen kantaa. Eihän kenelläkään tietysti oo mitään velvollisuutta lausua asioista julkisuudessa.”

MOT:
”Aarnion tontilta on kaivettu kymmenien tuhansien eurojen rahakätkö. Miltä se vaikuttaa kokeneesta poliisimiehestä?”

Jari Hakola, tiedotusjohtaja, Helsingin poliisilaitos:
”On aivan selvää, että eihän tällainen tämmöinen on erittäin ikävää ja nyt tutkinta varmaan tuo tullessaan vastauksia moniin avoimiin kysymyksiin.”

Helsingin käräjäoikeus on määrännyt Aarnion omaisuutta takavarikkoon lähes kahden miljoonan euron arvosta. Rakennustyömaan tontilta löytynyt rahakätkö sai käräjäoikeuden myöntämään jutun tutkinnalle lisää aikaa. Uusi määräaika syytteen nostamiselle on 31. heinäkuuta.

 

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/06/09/aarnion-veljeskunta-kasikirjoitus

LISÄÄ AIHEESTA

Kolme Jari Aarnion alaista pidätetty virkarikoksista

5.2.2014 Kommentointi poissa käytöstä

Kakola-25988

Poliisi on pidättänyt kolme Helsingin huumepoliisin päällikön Jari Aarnion alaista epäiltynä virkarikoksista. Tutkinnanjohtaja Jukka Haavisto kertoo, että kyse on alaisista, jotka ovat olleet epäiltynä aiemminkin. Miehet pidätettiin, koska heidän kohdallaan on tullut esiin uusia asioita. Epäilyt eivät kuitenkaan liity Aarnion juttuun nyt liitettyyn tietovuotoepäilyyn.

Aiemmin päivällä paljastui, että Helsingin huumepoliisin päällikköä Jari Aarniota epäillään nyt myös tietovuodosta. Epäilyt liittyvät poliisin salaiseen tiedustelurekisteriin, jota kutsutaan epäiltyjen rekisteriksi (epri). Rekisteristä on kohuttu viime keväästä lähtien niin kutsutun Putin-vuodon jälkeen.

Vuotoepäilyjä on tutkittu tähän asti valtionsyyttäjä Juha-Mikko Hämäläisen johdolla. Nyt tutkinnanjohto siirtyy syyttäjille, jotka johtavat Aarnioon kohdistuvien rikosepäilyjen tutkintaa.

”Aarnion tutkinnassa ilmi tulleiden seikkojen takia on harkittu, että on parempi siirtää asia Aarnion jutun tutkinnan yhteyteen. On syytä epäillä, että jutuilla on yhteys keskenään”, kertoo valtionsyyttäjä Juha-Mikko Hämäläinen valtakunnansyyttäjänvirastosta.

Hämäläinen ei halua kertoa siirron syistä tarkemmin.

Myöskään vuotojutun uusi tutkinnanjohtaja, syyttäjä Jukka Haavisto ei halua avata asiaa tarkemmin.

”En voi tässä vaiheessa ottaa kantaa siihen, minkälaista selvitystä asiasta on. Jutun tutkijoina jatkaa rikostutkijoita Länsi-Uudenmaan poliisista”, Haavisto sanoo.

Haavisto ei myöskään paljasta, onko jutussa muita epäiltyjä.

Aarniota epäillään useista törkeistä rikoksista ja hän on ollut vangittuna marraskuusta lähtien. Hän on kiistänyt jyrkästi syyllistyneensä rikoksiin.

Putin-vuotokohu alkoi viime vuoden huhtikuussa, kun MTV:n 45 minuuttia -ohjelmassa kerrottiin, että keskusrikospoliisi oli kirjannut Venäjän presidentin Vladimir Putinin nimen epäiltyjen rekisteriin.

Nimi oli kirjattu rekisteriin, koska Putin oli palkinnut venäläisen Night Wolves -moottoripyöjengin jäsenen mitalilla. Poliisiylijohtaja Mikko Paatero sanoi uutisen julkaisun jälkeen, että Putin-kirjaus oli selkeästi virheellinen.

Myöhemmin Suomen Kuvalehti kertoi, että myös entisen formulakuljettajan Mika Salon nimi oli kirjattu epäiltyjen rekisteriin.

Kohun seurauksena alkoi kaksi erillistä tutkintaa. Toisessa haarassa on tutkittu sitä, kuka tai ketkä mahdollisesti vuosivat salaisia tietoja rekisteristä MTV:lle ja Suomen Kuvalehdelle. Toisessa haarassa on tutkittu sitä, onko epäiltyjen rekisteriin päätynyt virheellisiä kirjauksia ja onko rekisteriä valvottu asianmukaisesti.

Rekisterin laillisuuteen liittyvä tutkinta on loppusuoralla. Hämäläinen kertoo, että tapausta tutkitaan tällä hetkellä virkavelvollisuuden rikkomisena.

”Esitutkinnan mukaan on syytä epäillä, että rekisteriin on merkitty henkilöitä sellaisilla perusteilla, jotka eivät täytä laissa säädettyjä edellytyksiä. Tutkinta keskittyy siihen, ovatko jotkut henkilöt laiminlyöneet tehtäviä, jotka liittyvät epäiltyjen rekisterin valvontaan, ohjeistukseen ja koulutukseen”, Hämäläinen kertoo.

Hämäläisen mukaan huono ohjeistus ja valvonta ovat johtaneet siihen, että kirjausten rima on laskenut vuosien mittaan.

”Ei ole näyttöä siitä, että tietoja olisi käytetty väärin tai että joku olisi yrittänyt hyötyä virheellisistä kirjauksista. Laista tulee kuitenkin aika tiukat rajat, minkälaisia tietoja saa rekisteröidä”, hän lisää.

Epäiltyjä oli alun perin kymmenkunta. Jos syyttäjä tekee esitetyt päätökset tutkinnan rajoittamisesta, jäljelle jää neljä epäiltyä, jotka työskentelevät esimiestehtävissä keskusrikospoliisissa ja Poliisihallituksessa.

 

Jari Aarniota epäillään useista rikoksista

Helsingin huumepoliisin päällikköä Jari Aarniota epäillään törkeistä huumausainerikoksista, törkeästä lahjuksen ottamisesta, avunannosta törkeään petokseen, törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä ja virkavelvollisuuden rikkomisesta.

Keskiviikkona kävi ilmi, että häntä epäillään myös salaisten tietojen vuotamisesta medialle.

Aarnio on ollut vangittuna marraskuusta lähtien ja hänet on pidätetty virasta.

Aarnio on kiistänyt jyrkästi syyllistyneensä rikoksiin.

 

http://www.hs.fi/kotimaa/Kolme+Jari+Aarnion+alaista+pid%C3%A4tetty+virkarikoksista/a1391569506688

Karsea totuus rikoksista – Poliisi piilottelee tahallaan tätä tilastoa.

3.2.2014 Kommentointi poissa käytöstä

poliisi leijona
A-studion poliisilta saama tilasto antaa karun kuvan siitä, miten poliisi ratkoo niin sanottuja pimeitä juttuja.

Poliisi julkistaa säännöllisesti rikosten selvittämisestä tilastoja, jotka antavat liian aurinkoisen kuvan rikostutkinnan tasosta Suomessa. On olemassa myös tilasto, josta poliisi ei kerro oma-aloitteisesti julkisuudessa mitään. Luvut ovat karua luettavaa.

Niin sanottuja pimeitä juttuja, joissa tekijää ei valmiiksi tiedetä, oli viime vuonna hiukan alle 200 000 ja niistä selvisi alle viidesosa. Juttumäärä on laskenut 2000-luvun alkupuolelta, jolloin mentiin vielä reippaasti yli 200 000 rikoksen.

Tilastot osoittavat, että yli puolet raiskauksista jää selvittämättä, jos tekijä on epäselvä. Pahoinpitelyistä jää selvittämättä lähes kaksi kolmesta. Omaisuusrikoksista suuri osa on pimeitä, ja niistä lähes yhdeksän kymmenestä jää selvittämättä.

Suurista kaupungeista hurjin tilanne on Helsingissä, jossa kaikista pimeistä rikoksista selviää vain yksi kymmenestä. Omaisuusrikoksissa selvitysprosentti oli viime vuonna vain kahdeksan.

Poliisiylijohtaja kiistää piilottelun

Poliisiylijohtaja Mikko Paatero kiistää, että poliisi piilottelisi tahallaan pimeiden rikosten selvitystilastoja.

– On yleinen tapaa julkaista kokonaisselvitysprosentit, Paatero sanoo.

Poliisia on viime aikoina saneerattu, ja säästöjä pitäisi kertyä ainakin 25 miljoonaa euroa. Vuodenvaihteessa liikkuva poliisi lakkautettiin ja poliisilaitosten määrä pudotettiin 24:stä 11:een.

Käytännössä massarikokset ovat tyypillisesti sellainen rikoslaji, jonka tutkintaan säästön ensimmäisenä osuvat.

Paatero on huolestunut massarikosten kuten varkauksien tämänhetkisestä tutkinnan tasosta.

– Varmasti meidän johtoryhmässä tullaan tätä vakavasti pohtimaan.

Pimeiden juttujen selvitystilastot kiinnostavat poliisia, ja Paateron mukaan ne antavat todellisen kuvan rikostutkinnan tasosta. A-studion yhteydenoton jälkeen Poliisihallituksessa mietitään myös tämän tilaston julkaisemista kaikkien nähtäville.

Viime vuonna poliisin tietoon 850 000 rikosta

Poliisin jo nykyään kertomista luvuista selviää, että viime vuonna poliisi sai tietoonsa kaikkiaan 850 000 rikosta. Se selvitti niistä lähes 80 prosenttia. Selvitysprosentti on pyörinyt 70:n paremmalla puolella koko 2000-luvun.

Omaisuusrikokset ovat kuitenkin hankalia. Niitä on paljon ja niistä selviää yleensä vain reilu kolmasosa.

Henkirikosten selvittäminen on edelleen Suomessa korkealla tasolla.

Myös pahoinpitelyistä selviää lähes kahdeksan kymmenestä, kun tekijä ei ole epäselvä.

http://yle.fi/uutiset/tata_tilastoa_poliisi_ei_halua_nayttaa__tuntematon_rosvo_jaa_vain_harvoin_kiinni/7062625

Skandaaleilla oli vaikutusta – usko poliisiin horjuu

27.12.2013 Kommentointi poissa käytöstä

poliisi leijona

Noin 40 prosenttia MTV Uutisten teettämään nettipaneelitutkimukseen vastanneista ei luota poliisiin enää entiseen tapaan. Noin joka kymmenennen luottamus poliisiin on horjunut paljon.

Tutkimuksessa kysyttiin, miten poliisin viime kuukausina saama kielteinen julkisuus on vaikuttanut vastaajien luottamukseen poliisiin. Poliisia on ravistellun viime aikoina muun muassa tietovuototapaus ja Helsingin huumepoliisin päällikön rikosepäily.

60 prosentin luottamukseen kohut eivät olleet vaikuttaneet juurikaan tai ei lainkaan.

Noin 40 prosenttia MTV Uutisten teettämään nettipaneelitutkimukseen vastanneista ei luota poliisiin enää entiseen tapaan. Noin joka kymmenennen luottamus poliisiin on horjunut paljon.

Tutkimuksessa kysyttiin, miten poliisin viime kuukausina saama kielteinen julkisuus on vaikuttanut vastaajien luottamukseen poliisiin. Poliisia on ravistellun viime aikoina muun muassa tietovuototapaus ja Helsingin huumepoliisin päällikön rikosepäily.

60 prosentin luottamukseen kohut eivät olleet vaikuttaneet juurikaan tai ei lainkaan.

 

Poliisiylijohtaja Mikko Paatero ei ylläty tutkimuksen tuloksista. Paatero uskoo kuitenkin, että luottamus ei pitkällä aikavälillä heikenny.

– Uskon, että kansa tietää kyllä pitkässä juoksussa ja näkee yksittäisten asioiden yli. Siinä mielessä olen varsin luottavainen, mutta tietenkin poliisin täytyy itse ottaa vastaan nöyrästi tämmöiset tulokset ja tehdä kaikkensa, että se luottamus palaisi, Mikko Paatero kommentoi MTV Uutisille.

Miesten ja naisten välillä ei ollut kyselyssä suurta eroa. Miehistä hieman useampi, 13 prosenttia, koki että kohuilla oli ollut suuri vaikutus heidän luottamukseensa poliisiin. Naisilla vastaava prosenttiluku oli kahdeksan.

Vastaavasti nuoremmat luottavat poliisiin enemmän kuin vanhemmat ihmiset. Eniten poliisin luottamus oli kärsinyt 35-44-vuotiaiden keskuudessa ja vähiten 18-24-vuotiaiden keskuudessa. Luottamus poliisiin koki suuremman kolauksen vähemmän koulutettujen ihmisten keskuudessa kuin korkeasti koulutettujen joukossa.

Itä-Suomessa ja Oulun läänissä luottamus poliisin on horjunut hieman enemmän kuin Etelä-Suomessa.

Selviytyykö poliisi tehtävistään?

Verkkopaneelitutkimuksen vastaajilta kysyttiin myös, vaikuttavatko poliisin kohdalla julki tulleet tapaukset poliisin kykyyn suoriutua tehtävistään. Vastaajien mielipiteet olivat linjassa poliisin kohdistuvan luottamuksen kanssa.

36 prosenttia kyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että tapaukset ovat vaikuttaneet poliisin kykyyn suoriutua tehtävistään. Lähes 60 prosenttia oli sitä mieltä, ettei tapauksilla ole ollut juurikaan vaikutusta tai ei lainkaan vaikutusta.

Miehet ovat kyselyn mukaan hieman epäluuloisempia kuin naiset. Noin 40 prosenttia miehistä oli sitä mieltä, että tapauksilla on ollut vaikutusta siihen, miten poliisi suoriutuu tehtävistään.

Itä-Suomen läänissä oltiin kaikkein epäluuloisimpia. 45 prosentin mielestä esiin tulleilla tapauksilla on ollut vaikutusta siihen, miten poliisi kykenee suoriutumaan tehtävistään.

MTV Uutisten teettämä tutkimus tehtiin  19.12.–27.12. välisenä aikana verkkopaneelissa. Siihen vastasi 1705 henkilöä. Virhemarginaali on suurimmillaan 3% suuntaansa. Tutkimuksen toteutti Think If Laboratories Oy.

http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/skandaaleilla-oli-vaikutusta—usko-poliisiin-horjuu/2466772

Miksi Mikko Paatero ei tehnyt rikosilmoitusta Helsingin poliiseista?

22.11.2013 Kommentointi poissa käytöstä

paatero

Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske sanoo, että jos Helsingin poliisilaitoksen toiminnassa oli havaittavissa puutteita, niin Paatero olisi voinut tehdä asiasta rikosilmoituksen.

”Jos poliisihallinnossa esimiestaso havaitsee, että on puutteita tai jopa lainvastaisuuksia, niin heillä on toimimisvelvollisuus”, Kalske sanoo. Paatero ei kuitenkaan tietoisesti halunnut toimia näin.

Sisäasiainministeri Päivi Räsänen totesi torstaina, että hän ei aikaisemmin tiennyt, että Helsingin poliisilla ei olisi rekisteröityjä lähteitä. ”Oikeusvaltiossa ei voi olla valvomatonta poliisitoimintaa”, Räsänen totesi.

”Tosiasia on kuitenkin se, että vuosien 2007-2008 jälkeen aika vähän henkilöitä on halunnut rekisteröityä”, sanoo poliisimies Helsingin poliisilaitokselta.

Joulukuussa 2007 aloitettiin tutkinta Helsingin huumepoliiseista, joiden epäiltiin syyllistyneen vinkkimiestensä toiminnan katsomiseen sormiensa läpi. Juttu kuivui kasaan.

Laillisuusvalvontatarkastus edellisen kerran vuosi sitten

Mikko Paatero on todennut julkisuudessa, että Helsingin poliisilaitoksen toiminta on ollut säännösten mukaista. Myös Helsingin poliisilaitoksen komentaja Jukka Riikonen puolusti tiistaina laitoksensa toimintaa poikkeuksellisen voimakkaasti.

”Huumerikosyksikön valvonta on ollut poliisilaitoksen johdon käsissä ja ohjeiden mukaista, eikä sen perusteella ole ollut huomauttamista yksikön toiminnasta”, Riikonen lausui.

Poliisihallituksen suorittama laillisuusvalvontatarkastus tehtiin edellisen kerran vuosi sitten lokakuussa eikä huomauttamista löytynyt.

Heti seuraavana päivänä Riikosen lausunnon jälkeen Päivi Räsänen sanoi, että Helsingin poliisilaitoksella ei olisi toimittu tietolähteiden käytössä kaikkien lakien mukaisesti, valvonta mukaan lukien. Räsänen asetti näin vastakkain Poliisihallituksen tarkastuksen ja julkisuudessa esitetyt tiedot.

Poliisikomentaja Jukka Riikonen joutui korjaamaan asiaa jälleen. Torstaina hän totesi tiedotteessaan, että ”sisäministeri Päivi Räsäsen viittaus saamiinsa tietoihin siitä, että Helsingin poliisilaitoksella ei olisi menetelty tietolähdetoiminnassa oikein, on poliisilaitoksen johdolle vieras”.

Riikonen pitikin vain hyvänä asiana Räsäsen tekemää tutkintapyyntöä valtakunnansyyttäjänvirastoon.

”Ensimmäistä kertaa asia tutkitaan tältäkin osin perusteellisesti, eikä vain erilaisiin irrallisiin väittämiin tai loanheittoon perustuen”, Riikonen totesi.

Myös Poliisihallitus julkaisi perjantaina tiedotteen, jossa se oikoi julkisuudessa olleita vääriä tietoja. Poliisihallitus on informoinut sisäasiainministeriötä viime vuonna siitä, että vain muutamassa poliisiyksikössä on ohjeen mukaista tietolähdetoimintaa.

 

”Tästä ei voi tehdä iäisyyskysymystä”

Jorma Kalskeen mukaan esitutkinnan aloittamisesta ei ole mitään varmaa tietoa. Meneillään on vasta selvittelyvaihe. Epäilyistä, kuultavien määrästä tai mahdollisista rikosnimikkeistä hän ei halua puhua.

”Esitutkinta käynnistetään, jos on syytä epäillään rikos tapahtuneeksi. Nyt tätä asiaa vasta selvitellään. Meidän täytyy ensin selvityttää koko problematiikka, mitä säännökset pitävät sisällään, ja minkälainen tietolähdekenttä säännösten valossa on ja mitä piirteitä siihen liittyy. Vasta sitten tulee eteen kysymys siitä, onko viranomaistoiminnassa tapahtunut sellaisia laiminlyöntejä tai rikkeitä, joihin on syytä liittää rikosepäily virkatoimissa”, Kalske kertoo.

Hänen mukaansa rikosnimikkeistä on toistaiseksi mahdotonta edes keskustella, koska asiaa vasta selvitellään. Myöhemmin katsotaan, onko virkarikosepäilyihin aihetta.

”Mutta kyllä tässä täytyy verrattain ripeästi edetä. Ei tällaista asiaa voi kovin kauaa pitää auki. Ainakin on saatava selvyys minne suuntaan tässä pitää mennä. Onko esimerkiksi aihetta syytä epäillä -tutkintaan. Yritämme viikon, kahden sisällä jotain selvyyttä tähän saada. Ei tästä iäisyyskysymystä voi tehdä.”

”Nyt alkaa pähkäily”

Ministeri Päivi Räsäsen jättämä tutkintapyyntö on tällä hetkellä Kalskeen pöydällä.

”Nyt katsotaan mitä sille ruvetaan tekemään. Se tuli meille eilen torstaina. Nyt alamme pähkäillä, mitä sen kanssa aletaan tehdä.”

Tutkintapyynnössä kysytään, onko poliisin tietolähteiden käytössä ja tietolähdetoiminnassa menetelty lain mukaisesti.

”Ministeri pyytää valtakunnansyyttäjänvirastoa arvioimaan ja tarvittaessa selvittämään, onko poliisissa menetelty tietolähteiden käytössä tai sitten tietolähdetoiminnassa poliisilain ja annettujen asetusten ja Poliisihallituksen määräysten mukaisesti. Pyydetään myös, että tähän liittyvän toiminnan valvonta otettaisiin tarkastelussa huomioon”, Kalske siteeraa Räsäsen tutkintapyyntöä.

 

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/uusi-kaanne-poliisijupakassa-miksi-mikko-paatero-ei-tehnyt-rikosilmoitusta-helsingin-poliiseista