Arkisto
Poliisi puolusti toimiaan lauantain mielenosoituksessa
Sisäministeri Kari Rajamäki (sd) ja Helsingin poliisijohto puolustivat sunnuntaina poliisin voimakasta puuttumista lauantai-illan Smash Asem -mielenosoitukseen Helsingissä. Sen sijaan eduskunnan lakivaliokunnan puheenjohtaja Tuija Brax (vihr) ja vasemmistonuoret toivovat tutkimusta virkavallan toimista.
Poliisi otti kiinni 136 ihmistä, joista yli sata joutui viettämään yön Kisahallin putkassa tai Pasilan poliisivankilassa. Jotkut heistä olivat ulkomaalaisia.
Sunnuntai-iltaan mennessä poliisi oli pidättänyt noin 20 kiinniotettua ja vapauttanut lähes sata. Poliisi tutkii yhä sekä pidätettyjen että kuulustelujen jälkeen vapautettujen toimia. Heitä epäillään muun muassa mellakoinnista ja virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta.
Jotkut vanhemmat yrittivät selvittää poliisilta sunnuntaina, onko heidän lapsensa poliisin tiloissa. Ärtymystä herätti se, ettei poliisi kertonut asiaa heille, jos kyse oli täysi-ikäisestä.
Myös helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu ja kansanedustajan avustaja Paavo Arhinmäki (vas) vietti yön putkassa rähinöinnistä epäiltynä.
Samoin kansanedustaja Ilkka Taipale (sd) joutui poliisin kanssa tekemisiin lauantai-iltana. Silminnäkijöiden mukaan kaksi poliisia kävi hakemassa virkavallalle jotain sanoneen Taipaleen poliisilinjan taakse Vanhan ylioppilastalon tuntumassa lauantai-iltana.
”Ihmiset alkoivat huutaa poliisille, että nyt te veitte kansanedustajankin”, silminnäkijä kertoi. Hänen mukaansa Taipale päästettiin vapaaksi pian tämän jälkeen.
Taipale itse kiisti väitteen. Kansanedustaja tosin kertoi, että eräs poliisi oli sanonut voivansa pidättää hänet.
Viisi ihmistä loukkaantui lievästi lauantai-illan rähinöissä. Lisäksi joillakin oli lieviä nirhaumia käsissään. Poliisit eivät saaneet mainittavia vammoja.
Helsingin poliisikomentaja Jukka Riikonen tyrmäsi arvostelun poliisitoimien ylimitoituksesta.
”Lauantai-illan toiminta sujui suunnitelmien mukaan, ja toiminta mitoitettiin olosuhteisiin. Mielenosoittajien tavaroista löytyi esimerkiksi metallipamppuja”, Riikonen sanoi.
Poliisi sulki mielenosoituksen Kiasman aukiolle, koska kulkue arvioitiin väkivaltaiseksi. Internetsivuilla oli mainittu Smash Asemin haluavan ”tuoda edes hieman sekasortoa myös Helsingin kaduille”.
Sisäministeri Rajamäki luonnehti sunnuntai-iltaisessa tiedotteessaan Helsingin poliisin toimia ammattitaitoisiksi.
Käyttikö poliisi liikaa voimaa lauantain mielenosoituksessa?
Veera Pitkänen Mielenosoitusta seurannut opiskelija, joka jäi poliisin saartorenkaan sisäpuolelle
– ”Poliisin voimankäyttö ja arsenaali olivat liioiteltuja siihen nähden, paljonko siellä oli mielenosoittajia. Lähestyin jossain vaiheessa poliisia täysin ystävällisesti, koska halusin pyytää ohjeita, miten tulee toimia. Poliisi sanoi hyvin aggressiivisesti ja vauhkosti, että ’Peräänny, peräänny’.” Marko Kilpeläinen Mielenosoitusta seurannut opiskelija, joka jäi poliisin saartorenkaan sisäpuolelle
– ”Poliiseja oli hemmetisti paikalla, mutta he eivät käyttäneet ylimääräistä väkivaltaa. Niiden toiminta oli enemmänkin psykologista. Se oli poliisille työvoitto. Kieltämättä poliisin toiminta oli ylimitoitettua, jos miettii, miten vähän siellä oli mielenosoittajia.” Ilkka-
Christian Björklund Helsingin apulaiskaupunginjohtaja
– ”Siinä oli käsittääkseni suuri rähinöinnin vaara, jonka poliisi esti tehokkaasti. Lauantaipäivänä oli rauhanomaisia mielenosoituksia, ja ne sallittiin. Illalla oli rähinöinnin vaara, joten se estettiin tehokkaasti.” Terttu Utriainen Lapin yliopiston rikosoikeuden professori
– ”Suomessa ollaan tavattoman varovaisia suuren Asem-kokouksen vuoksi. Täällä ei ole totuttu suurten kaupunkien suuriin mielenosoituksiin. Minulle syntyi kuva, että poliisi halusi kokeilla, miten tuollainen operaatio toteutetaan. Se oli ikään kuin harjoitusoperaatio.” Mikko Salasuo Nuorisotutkimusverkoston tutkija
– ”Poliisin toiminta oli periaatteessa ihan hillittyä, mutta siihen liittyi ennalta suunniteltuja elementtejä ja paikan päällä ronskihkot otteet. Ne herättävät kysymyksen, onko tällainen voimankäyttö tarpeellista.” Tuija Brax Eduskunnan lakivaliokunnan puheenjohtaja (vihr)
– ”Vaikuttihan se aika suureelliselta. Kaikkien kannalta olisi parasta, jos joku tekisi selvityksen, mihin tietoihin ja arvioihin poliisin toiminta perustui. Poliisi saattoi olla oikeassakin, mutta se pitää selvittää. Olisi aika onnetonta, jos Suomeen tulisi meille vieras poliisi vastaan mellakoitsijat -kulttuuri.”
Kiasman aukion saarto yllätti anarkistit
Turhautunut mielenosoittaja yritti provosoida ketjussa seisoneita mellakkapoliiseja Kiasman aukiolla lauantaina. ”Mitä pitää tehdä, että vedätte turpaan?”
Pelätty tapahtuma alkoi rauhallisesti Kiasman edessä varttia vaille kuusi. Paikalla oli ehkä sata anarkistia sekä sankka joukko katsojia ja toimittajia.
Mielenosoituksen piti tukea Kiinan pienviljelijöitä ja hikipajojen työläisiä tuomalla ”hieman sekasortoa myös Helsingin kaduille”.
Väkijoukko alkoi tiivistyä kuuden aikaan.
”Postin eteen”, nuori mies komensi muutaman kymmenen anarkistin joukon liikkeelle Kiasman nurmikolta. Vaikea sanoa, oliko hän joku tärkeäkin kapinapäällikkö.
Samaan aikaan vieressä naureskeltiin poliiseille, jotka takavarikoivat nuorelta naiselta parikymmentä onkivapaa. Vastaan alkoi kävellä naamioituneita ihmisiä.
Piiritykseen havahduttiin yhtäkkiä. Kello 18.10 Mannerheimintielle oli karauttanut viisi linja-autoa, ja Kalliosta päin mustillamaijoilla saapuneet mellakkapoliisit järjestäytyivät ketjuksi väkijoukon ympärille.
Sitten kuulutettiin, ettei mielenosoituksen sallita lähtevän liikkeelle kohti Pasilaa.
Poliisi ei halunnut päästää väkivaltaiseksi arvioimaansa kulkuetta liikkeelle.
”Läpi!”, kattilaa hakkaava irokeesipäinen mies komensi, ja kymmenien anarkistien ryhmä ryntäsi kohti Postitalon kulmaa. Toisiaan vöistä kiinni pitäneet poliisit saivat kuitenkin rivinsä pitämään.
Mielenosoituksen hurjin vaihe oli ohi ennen seitsemää.
Poliisi tiedotti tilanteesta kovaäänisillä, mutta viesteistä ei saanut kunnolla selvää. Poliisi käski joukon hajaantua, mutta aluksi ketään ei päästetty ulos.
Poliisit pitävät operaatiota todennäköisesti napakymppinä. Kolmen tunnin piiritys yllätti ja lamaannutti mahdolliset rähisijät.
Jotkut purkivat turhautumistaan heittelemällä kaljapulloja. Sen sijaan kiviä lenteli lähinnä poliisin tiedotteessa.
”Miksi sinulla on tuo pesäpallomaila”, Helsingin Sanomien toimittaja kysyi.
”Jotta mä voin vetää sillä turpaan sellaisia tyyppejä kuin sinä”, mies vastasi.
Poliisi ei ”taktisista syistä” kerro, paljonko mellakkapoliiseja oli paikalla.
Kiasman ja Postitalon välissä oli enimmillään kolme peräkkäistä riviä, joissa jokaisessa oli 30 kilvin ja kypärin varustettua miestä. Mannerheimin patsaan edessä ketjussa poliiseja oli noin 60 ja Postitalon kulmalla 100. Ketjussa oli siis kaikkiaan noin 200 miestä.
Poliiseja oli kaikkiaan useita satoja, eli moninkertainen määrä anarkisteihin verrattuna.
Apulaispoliisipäällikkö Jari Liukku ja poliisipäällikkö Jukka Riikonen pahoittelivat sunnuntaiaamuna, ettei mielenosoituksen järjestäjiin saatu keskusteluyhteyttä.
Keskusteluyhteys puuttuu myös yleisemmällä tasolla. Kiasmalla otti yhteen kaksi kulttuuria, joilla ei ole minkäänlaista halua ymmärtää toistensa ajattelutapoja.
Helsingin Sanomat 11.9.2006
Poliisivirkailija urkki 220 henkilön tiedot
Kiinnostus muiden ihmisten asioihin sai poliisilaitoksen toimistovirkailijan urkkimaan luvatta tietoja väestörekisteristä.
Kokenutta, jo eläkepäiviä lähestyvää Viitasaaren palvelutoimiston työntekijää odottaa syyte henkilörekisteririkoksesta ja virkavelvollisuuden rikkomisesta.
Nainen on myöntänyt esitutkinnassa ilmenneet 220 turhaa tietojen hakua. Väestörekisteritietojen tutkimiseen hänellä on lain mukaan oikeus vain kun asiakas hakee esimerkiksi passia tai lupaa aseeseen. Rekisteristä paljastuu myös asiakkaan kannalta mahdollisia arkaluontoisiakin yksityiskohtia.
Hakujen kohteet olivat satunnaisia, osin naisen tuttuja, osin myös yleisesti tunnetumpia henkilöitä. Asianomistajat ovat vaatineet esitutkinnassa korvauksia yhteensä 135000 euroa.
Poliisirikollisena 