Archive

Posts Tagged ‘Jorma Kalske’

Suomen poliisilla salainen jättirekisteri – et saa koskaan tietää, oletko listalla

3.10.2014 Kommentointi poissa käytöstä

sormenj

Venäjän presidentin Vladimir Putin -merkinnällä tunnetuksi tulleessa poliisin epäiltyjen rekisterissä on kymmenientuhansien ihmisten henkilötietoja, joiden epäillään syyllistyvän tai syyllistyneen rikokseen, josta saattaa seurata vankeutta.

Poliisiylijohtaja Mikko Paatero kertoo, että epäiltyjen rekisteri sisältää poliisin tiedustelu- ja tarkkailutietoja henkilöistä, joiden epäillään syyllistyvän tai syyllistyneen rikokseen, josta saattaa seurata vankeutta.

Peruste kirjaamiselle on myös silloin, kun epäillään vakavaan rikokseen myötävaikuttamista.

– Rekisteriin on merkattu kymmeniätuhansia henkilöitä, Paatero sanoo.

Kun mukaan otetaan rahanpesurikoksista epäillyt henkilöt, poliisin salaisessa rekisterissä on noin 200 000 nimeä.

– Salaiseen rekisteriin kirjatuista nimistä noin 70-80 prosenttia koskee rahanpesutapauksia. Ne eivät liity siis millään lailla näihin edellä mainittuihin rikoksiin (vakavat rikokset, joista voi seurata vankeustuomio). Ne on vain merkitty samana rekisteriin. Nämä rahanpesutapaukset löytyvät rekisteristä myös erikseen, Paatero selventää.

Epäiltyjen rekisteri nousi julkisuuteen viime vuoden huhtikuussa, kun kävi ilmi, että Vladimir Putinin nimi oli kirjattu kyseiseen rekisteriin. Hänellä raportoitiin olevan yhteyksiä venäläiseen moottoripyöräjengiin nimeltä Night Wolves. Putinin nimi on sittemmin poistettu rekisteristä, koska se oli sinne virheellisesti syötetty.

Keskusrikospoliisin hallinnoima epäiltyjen rekisteri on luokiteltu salaiseksi, eikä sinne joutuneiden henkilöiden pitäisi olla edes tietoisia joutuneensa rekisteriin. Paateron mukaan rekisterissä on todennäköisesti myös yrityksiä. Rekisteri on ollut käytössä 1990-luvun alkupuolelta lähtien.

– Se on poliisin tiedustelu- ja analyysirekisteri. Siellä olevaa tietoa ei voida suoraan käyttää missään hyväksi. Rekisterissä oleva tieto antaa aihetta pohtia, pitääkö rikostutkinta käynnistää tai vastaavaa, Paatero muotoilee.

Kuten Putin-tapaus osoitti, rekisterissä voi olla suomalaisten lisäksi myös ulkomaalaisia nimiä. Jokaisella on oikeus pyytää tietosuojavaltuutettua tarkistamaan, onko oma nimi merkattu poliisin epäiltyjen rekisteriin väärin perustein, mutta siihen se sitten jääkin.

Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnion mukaan tieto siitä, onko oma nimi listalla tai onko oma nimi poistettu listalta, ei päädy koskaan kyselyä tehneelle henkilölle. Tietosuojavaltuutettu tarkistuttaa vuosittain kymmenien suomalaisten nimiä poliisin epäiltyjen rekisteristä.

”Putin-tapauksen takia iso savotta”

Putin-tapauksen paljastuttua epäiltyjen rekisterissä tapahtui Reijo Aarnion mukaan ”iso savotta”. Rekisterin ylläpitoa tehostettiin ja valvontaa ohjeistettiin uudelleen. Sitä, kuinka paljon väärin perustein rekisteriin joutuneita henkilöitä poistettiin, Aarnio ei osaa arvioida.

Poliisin epäiltyjen rekisterin käyttöä ja valvontaa koskeva esitutkinta valmistui tänään, mutta valtakunnansyyttäjänvirastosta ei haluttu vielä ottaa kantaa rekisteristä poistettujen nimien määrään.

Julkisuudessa on kuitenkin esitetty väite, että rekisteriin olisi joutunut ainakin kymmeniä nuhteettomia suomalaisia, jotka on sittemmin poistettu rekisteristä. Valtionsyyttäjä Juha-Mikko Hämäläisen mukaan onkin epäilys, että rekisterin ohjeistus, valvonta ja koulutus eivät ole olleet asianmukaisella tasolla.

Putin-kirjaus ei hänen epäilyksen mukaan johtunut yksittäisen henkilön puutteellisesta harkinnasta, vaan kirjaamiskriteerit olivat liian väljät. Lisäksi on syytä epäillä, että rekisteriin on merkitty tietoja, joita ei voi pitää henkilötietojen käsittelyä koskevan lainsäädännön mukaisina.

Rikoksesta epäillään yhteensä seitsemää henkilöä, joista viisi on päällystöön kuuluvia poliisimiehiä. Heitä epäillään tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta.

Kaikki epäillyt ovat esitutkinnassa kiistäneet syyllistyneensä asiassa rikokseen. Asia on nyt apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalskeella syyteharkinnassa.

 

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288746394397.html

Putin-vuotoon liittyvässä tutkinnassa seitsemän rikoksesta epäiltyä

3.10.2014 Kommentointi poissa käytöstä

RUSSIA-KAZAKHSTAN-BELARUS-ARMENIA-US-POLITICS

Poliisin rikoksesta epäiltyjen rekisterin (epri) käyttöä ja valvontaa koskeva esitutkinta on valmistunut ja juttu on siirretty Valtakunnansyyttäjänvirastoon syyteharkintaa varten. Syyteharkinnan asiassa tekee apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske.

Rikoksesta epäillään yhteensä seitsemää henkilöä, joista viisi on päällystöön kuuluvia poliisimiehiä. He työskentelevät keskusrikospoliisissa ja Poliisihallituksessa.

Heitä epäillään tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta. Kaikki epäillyt ovat esitutkinnassa kiistäneet syyllistyneensä asiassa rikokseen.

 

Esitutkinta alkoi huhtikuussa 2013 ja se liittyy niin sanottuun Putin-vuotoon. Silloin MTV kertoi, että Venäjän presidentin Vladimir Putinin nimi oli syötetty rekisteriin.

Esitutkinta laajeni tutkinnan aikana käsittämään myös rekisterin ylläpitoa, koulutusta, käyttöä ja valvontaa koskevia kysymyksiä. Asiassa suoritettiin loppuvaiheessa lisätutkintaa, jonka yhteydessä selvitettiin rekisterin vastuukysymykset vuoteen 2009 saakka.

Valtakunnansyyttäjäviraston tiedotteen mukaan on syytä epäillä, että rekisterin käyttöä koskeva koulutus, ohjeistus ja käytön valvonta eivät ole olleet asianmukaisella tasolla, kun otetaan huomioon rekisterin sisällön arkaluontoisuus ja sen käyttöön liittyvät merkittävät perusoikeusulottuvuudet.

Lisäksi viraston mukaan on syytä epäillä, että rekisteriin on merkitty tietoja, joita ei voida pitää henkilötietojen käsittelyä koskevan lainsäädännön mukaisina.

Esitutkinnan perusteella on myös syytä epäillä, että kyse ei ole ollut yksittäisen poliisimiehen puutteellisesta harkinnasta vaan pitkään jatkuneen ohjauksen ja valvonnan laiminlyömisen seurauksena syntyneestä rakenteellisesta virheestä.

 

http://www.hs.fi/kotimaa/a1412300348636?jako=26c4b2b63ba4e35198585b069c51ce24

Aarnio-jutun tutkinta viittä vaille valmis: maanantaina osin syyteharkintaan

5.9.2014 Kommentointi poissa käytöstä

aarnio jari

Raskaista rikoksista epäillyn, huumepoliisin päällikön virasta hyllytetyn Jari Aarnion rikosvyyhti on osin valmis syyteharkintaan. Raskaimpia rikosvyyhtejä, kuten petoksia ja huumausainerikoksia koskeva esitutkinta jatkuu kuitenkin yhä.

 

Aarnio-tutkinta siirtyy osin valtakunnansyyttäjän syyteharkintaan ensi viikon alussa. Esitutkintaa tekevien syyttäjien poikkeuksellisesta ratkaisusta kertova tutkinnanjohtaja Krista Soukola sanoo myös, että nyt Aarnio-tutkinnassa on saatu valmiiksi juttukokonaisuuden kannalta kaikkein pienimmät osat.

– Törkeisiin petoksiin ja huumausainerikoksiin eli isoimmissa juttukokonaisuuksissa esitutkinnan tekijät antavat vielä aikaa uusille loppulausunnoille aina syyskuun 15. päivään saakka. Tämän jälkeen on arvion aika. On pohdittava, antavatko uudet loppulausunnot aihetta lisätutkintaan, kertoo Soukola.

Syyskuun puolivälin jälkeen koko esitutkinnan on määrä olla valmis. Aarnio-kokonaisuus siirtyy näin valtakunnansyyttäjä Jorma Kalskeen johtaman tutkintaryhmän syyteharkintaan.

Aarniota epäillään kaikkiaan liki 30 rikoksesta, mm. huume-, lahjus- ja virkarikoksista.

Yksi erikoinen yksityiskohta järeiden epäilyjen joukossa liittyy ns. Putin-vuotoon. Tutkinnanjohtaja, kihlakunnansyyttäjä Krista Soukola sanoo, että Aarniota ei kuitenkaan epäillä Venäjän presidentti Vladimir Putinin nimen merkitsemisestä poliisin epäiltyjen EPRI-rekisteriin.

– Sen sijaan olemme selvittäneet sitä, mistä Putinin nimen poliisirekisterimerkintä vuosi julkisuuteen. Soukola sanoo, että tämä vuoto medialle on ollut osanen Itä-Uudenmaan syyttäjänviraston Aarnio-tutkintaa.

 

http://yle.fi/uutiset/aarnio-jutun_tutkinta_viitta_vaille_valmis_maanantaina_osin_syyteharkintaan/7455708

Etsintäkuulutettu jätti oven avaamatta poliisille – ei laitonta

2.12.2013 Kommentointi poissa käytöstä

lakikirja

Etsintäkuulutettu mies ei syyllistynyt laittomuuteen, kun hän ei päästänyt poliisipartiota asuntoon. Näin katsoo apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske.

Viranomaiset soittivat maaliskuussa ovikelloa, koputtivat, ilmoittivat postiluukusta olevansa poliiseja ja kehottivat miestä avaamaan oven. Mitään ei kuitenkaan tapahtunut, ja poliisit pääsivät asuntoon lopulta huoltomiehen avaimella.

Länsi-Uudenmaan syyttäjä katsoi, että kyse oli haitanteosta virkamiehelle ja lätkäisi miehelle rangaistusmääräyksellä 14 päiväsakkoa. Mies itse kertoi olleensa nukkumassa ja kiisti kuulleensa koputuksia.

Apulaisvaltakunnansyyttäjän mielestä pelkkä oven avaamatta jättäminen ei täyttänyt haitanteon tunnusmerkistöä. Kalske on hakenut rangaistusmääräyksen purkua korkeimmasta oikeudesta.

 

http://www.mtv.fi/uutiset/rikos/artikkeli/etsintakuulutettu-jatti-oven-avaamatta-poliisille—-ei-laitonta/2424512

Miksi Mikko Paatero ei tehnyt rikosilmoitusta Helsingin poliiseista?

22.11.2013 Kommentointi poissa käytöstä

paatero

Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske sanoo, että jos Helsingin poliisilaitoksen toiminnassa oli havaittavissa puutteita, niin Paatero olisi voinut tehdä asiasta rikosilmoituksen.

”Jos poliisihallinnossa esimiestaso havaitsee, että on puutteita tai jopa lainvastaisuuksia, niin heillä on toimimisvelvollisuus”, Kalske sanoo. Paatero ei kuitenkaan tietoisesti halunnut toimia näin.

Sisäasiainministeri Päivi Räsänen totesi torstaina, että hän ei aikaisemmin tiennyt, että Helsingin poliisilla ei olisi rekisteröityjä lähteitä. ”Oikeusvaltiossa ei voi olla valvomatonta poliisitoimintaa”, Räsänen totesi.

”Tosiasia on kuitenkin se, että vuosien 2007-2008 jälkeen aika vähän henkilöitä on halunnut rekisteröityä”, sanoo poliisimies Helsingin poliisilaitokselta.

Joulukuussa 2007 aloitettiin tutkinta Helsingin huumepoliiseista, joiden epäiltiin syyllistyneen vinkkimiestensä toiminnan katsomiseen sormiensa läpi. Juttu kuivui kasaan.

Laillisuusvalvontatarkastus edellisen kerran vuosi sitten

Mikko Paatero on todennut julkisuudessa, että Helsingin poliisilaitoksen toiminta on ollut säännösten mukaista. Myös Helsingin poliisilaitoksen komentaja Jukka Riikonen puolusti tiistaina laitoksensa toimintaa poikkeuksellisen voimakkaasti.

”Huumerikosyksikön valvonta on ollut poliisilaitoksen johdon käsissä ja ohjeiden mukaista, eikä sen perusteella ole ollut huomauttamista yksikön toiminnasta”, Riikonen lausui.

Poliisihallituksen suorittama laillisuusvalvontatarkastus tehtiin edellisen kerran vuosi sitten lokakuussa eikä huomauttamista löytynyt.

Heti seuraavana päivänä Riikosen lausunnon jälkeen Päivi Räsänen sanoi, että Helsingin poliisilaitoksella ei olisi toimittu tietolähteiden käytössä kaikkien lakien mukaisesti, valvonta mukaan lukien. Räsänen asetti näin vastakkain Poliisihallituksen tarkastuksen ja julkisuudessa esitetyt tiedot.

Poliisikomentaja Jukka Riikonen joutui korjaamaan asiaa jälleen. Torstaina hän totesi tiedotteessaan, että ”sisäministeri Päivi Räsäsen viittaus saamiinsa tietoihin siitä, että Helsingin poliisilaitoksella ei olisi menetelty tietolähdetoiminnassa oikein, on poliisilaitoksen johdolle vieras”.

Riikonen pitikin vain hyvänä asiana Räsäsen tekemää tutkintapyyntöä valtakunnansyyttäjänvirastoon.

”Ensimmäistä kertaa asia tutkitaan tältäkin osin perusteellisesti, eikä vain erilaisiin irrallisiin väittämiin tai loanheittoon perustuen”, Riikonen totesi.

Myös Poliisihallitus julkaisi perjantaina tiedotteen, jossa se oikoi julkisuudessa olleita vääriä tietoja. Poliisihallitus on informoinut sisäasiainministeriötä viime vuonna siitä, että vain muutamassa poliisiyksikössä on ohjeen mukaista tietolähdetoimintaa.

 

”Tästä ei voi tehdä iäisyyskysymystä”

Jorma Kalskeen mukaan esitutkinnan aloittamisesta ei ole mitään varmaa tietoa. Meneillään on vasta selvittelyvaihe. Epäilyistä, kuultavien määrästä tai mahdollisista rikosnimikkeistä hän ei halua puhua.

”Esitutkinta käynnistetään, jos on syytä epäillään rikos tapahtuneeksi. Nyt tätä asiaa vasta selvitellään. Meidän täytyy ensin selvityttää koko problematiikka, mitä säännökset pitävät sisällään, ja minkälainen tietolähdekenttä säännösten valossa on ja mitä piirteitä siihen liittyy. Vasta sitten tulee eteen kysymys siitä, onko viranomaistoiminnassa tapahtunut sellaisia laiminlyöntejä tai rikkeitä, joihin on syytä liittää rikosepäily virkatoimissa”, Kalske kertoo.

Hänen mukaansa rikosnimikkeistä on toistaiseksi mahdotonta edes keskustella, koska asiaa vasta selvitellään. Myöhemmin katsotaan, onko virkarikosepäilyihin aihetta.

”Mutta kyllä tässä täytyy verrattain ripeästi edetä. Ei tällaista asiaa voi kovin kauaa pitää auki. Ainakin on saatava selvyys minne suuntaan tässä pitää mennä. Onko esimerkiksi aihetta syytä epäillä -tutkintaan. Yritämme viikon, kahden sisällä jotain selvyyttä tähän saada. Ei tästä iäisyyskysymystä voi tehdä.”

”Nyt alkaa pähkäily”

Ministeri Päivi Räsäsen jättämä tutkintapyyntö on tällä hetkellä Kalskeen pöydällä.

”Nyt katsotaan mitä sille ruvetaan tekemään. Se tuli meille eilen torstaina. Nyt alamme pähkäillä, mitä sen kanssa aletaan tehdä.”

Tutkintapyynnössä kysytään, onko poliisin tietolähteiden käytössä ja tietolähdetoiminnassa menetelty lain mukaisesti.

”Ministeri pyytää valtakunnansyyttäjänvirastoa arvioimaan ja tarvittaessa selvittämään, onko poliisissa menetelty tietolähteiden käytössä tai sitten tietolähdetoiminnassa poliisilain ja annettujen asetusten ja Poliisihallituksen määräysten mukaisesti. Pyydetään myös, että tähän liittyvän toiminnan valvonta otettaisiin tarkastelussa huomioon”, Kalske siteeraa Räsäsen tutkintapyyntöä.

 

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/uusi-kaanne-poliisijupakassa-miksi-mikko-paatero-ei-tehnyt-rikosilmoitusta-helsingin-poliiseista

Finnairin Vehviläinen haukkuu poliisin ja syyttäjän

10.9.2012 1 kommentti

 


Finnairin toimitusjohtaja Mika Vehviläinen haukkuu poliisin toimintatavan häntä koskeneessa esitutkinnassa. Helsingin poliisilaitokselle osoitetussa esitutkintaa koskevassa loppulausumassaan Vehviläinen kritisoi poliisin toimintaa erittäin voimakkaasti.

 

Asia käy ilmi poliisin julkaisemasta esitutkinta-aineistosta, jonka osana on myös Vehviläisen asianajajineen laatima loppulausunto.

Vehviläisen mukaan poliisi on tarpeettomasti kommentoinut esitutkinnan edistymistä julkisuudessa aiheuttaen hänelle ja Finnairille haittaa.

– Käsitykseni mukaan poliisilla ei ole ollut mitään perusteltua syytä aloittaa asiassa esitutkintaa. Vielä vähemmän poliisilla on ollut syytä suorittaa tätä esitutkintaa kommentoimalla sitä toistuvasti julkisesti. Myöskään syyttäjällä ei ole ollut mitään perusteltua syytä kommentoida esitutkintaa julkisesti sen ollessa vielä kesken ennen jutun syyteharkintaan siirtymistä, Vehviläinen kirjoittaa Helsingin poliisille asianajajansa välityksellä.

Vehviläinen pitää näitä viranomaisten karkeina virheinä. Kirjoittamansa mukaan Vehviläinen ei ole voinut välttyä ajatukselta, että haitan aiheuttaminen hänelle ja Finnairille on ollut viranomaisten tarkoituskin.

– Vaikuttaa siltä, että tämä esitutkinta onkin käynnistetty vain julkisen paineen vuoksi, Vehviläinen toteaa.

 

”Poliisilla negatiivinen ennakkoasenne”

Tutkinnanjohtaja Ilkka Koskimäki Helsingin poliisista luonnehti julkisuudessa aiemmin tänä keväänä Vehviläisen asuntokauppoja Ilmarisen kanssa ”kummallisiksi ja poikkeuksellisiksi”. Vehviläisen mukaan Koskimäen lausuma on virheellinen, ja kertoo poliisin selkeästä negatiivisesta ennakkoasenteesta häntä kohtaan.

– Esitutkinnan tehtävänä ei ole selvittää jonkin tapahtuman ”kummallisuutta tai poikkeuksellisuutta” siksikään, että nämä arviot ovat voimakkaasti henkilökohtaiseen arvomaailmaan linkittyviä eikä niillä siksi ole mitään arvoa tai merkitystä arvioitaessa tapahtumien rikoslain mukaisuutta tai vastaisuutta, Vehviläisen loppulausumassa kirjoitetaan.

 

Asunnon myyminen kannattamatonta

Vehviläinen on kertonut, että asunnon myyminen Ilmariselle oli hänelle taloudellisesti kannattamatonta. Vehviläinen olisi voinut myymisen sijaan omistaa asuntonsa itse, muuttaa Finnairin hänelle hankkimaan työsuhdeasuntoon ja laittaa oman asuntonsa vuokralle. Näin Vehviläinen olisi voinut saada asunnostaan vuokratuloa ja nauttia asunnon arvonnoususta.

Finnairin lakiasiainjohtaja Sami Sarelius vahvisti asian poliisikuulusteluissa. Poliisi esitti Sareliukselle kuulusteluissa kuitenkin tarkentavia kysymyksiä. Poliisi esimerkiksi pohti, kummassa muodossa Vehviläisen varallisuus tuottaisi paremmin: omistusasuntona, josta saa vuokratuloa, vai 1,8 miljoonan euron käteisvaroina, jotka Vehviläinen voisi sijoittaa muualle, kenties tuottavammin.

Vehviläisen mukaan tämä kertoi poliisin vahvasta ennakkoasenteesta häntä kohtaan.

Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske teki tänään syyttämättäjättämispäätöksen Vehviläistä koskevassa asuntokauppajutussa. Vehviläinen myi vuosi sitten tammikuussa asuntonsa eläkeyhtiö Ilmariselle 1,8 miljoonalla eurolla. Ilmarinen vuokrasi asunnon edelleen Finnairille Vehviläisen työsuhdeasunnoksi. Samaan aikaan Finnair ja Ilmarinen sopivat Ilmarisen tulemisesta mukaan Finnairin perustamaan Nordic Global Air Linesiin. Poliisi epäili, että Vehviläinen suosi Ilmarista asiassa asuntojärjestelyjen vuoksi.

Ketään vastaan ei nosteta tapauksen johdosta syytettä.

 

http://www.mtv3.fi/uutiset/rikos.shtml/2012/09/1613661/finnairin-vehvilainen-haukkuu-poliisin-ja-syyttajan

 

 

 

Ulvilan murhan poliisitutkinta surkeaa

27.5.2011 Kommentointi poissa käytöstä

Jukka Lahden murhan tutkinnassa rikospaikalla tehdyt virheet ovat hyvin poikkeuksellisia. Syyttäjien toimintaa Valtakunnansyyttäjänvirastosta käsin johtavan apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalskeen mukaan poliisitutkinta henkirikosjutuissa on yleensä korkealaatuista.

– Syyttäjät ovat yleensä olleet tyytyväisiä poliisin esitutkintatyöhön henkirikosasioiden selvittelyn yhteydessä. On erikoista, jos tällaista kritiikkiä on yleisemminkin esitetty, ja nyt vielä erityisesti syyttäjän suulla. Onhan se poikkeuksellista.

Ulvila-jutun yksityiskohtiin Kalske ei ole tutustunut. Hän on kuitenkin seurannut poliisitutkintaan kohdistettua kritiikkiä.

Jutun syyttäjä Jarmo Valkaman mukaan syyttäjän työ olisi helpottunut, mikäli rikospaikkatutkinta olisi suoritettu tarkemmin. Maallikosta virheet kuulostavat alkeellisilta.

– Otetaan esimerkiksi nämä Auerin jalassa olevat isot veritipat. Kenen ne ovat? Toinen asia, mikä minun mielestäni on jäänyt pahasti auki, on tämä pihalla olevan roskiksen tyhjääminen. Tai naapuririvitalon roskiksen katsominen, koska johonkinhan ne tavarat on laitettu? Valkama totesi jutun loppulausuntopäivänä MTV3 Uutisille viitaten kadoksissa olevaan murhavälineeseen.

Kannellaanko peitetoiminnasta?

Oma lukunsa on poliisin peitetoiminta, josta jutun osapuolet eivät saa kertoa julkisuuteen. Uhrien omaisten asianajaja Seppo Kauppila kertoo kuitenkin yllättyneensä nyt esitutkinnan puutteista myös niiltä osin.

– Katson, että peitetoiminnasta saadulla tiedolla oli oma merkityksensä tämän jutun tutkintaan, Kauppila muotoilee. Poliisin käsityksen mukaan peitetoiminnalla ei saatu syyttömyyttä tai syyllisyyttä tukevaa tietoa.

Vielä ei ole selvää, aikovatko asianomistajat tai Anneli Auer kannella poliisin toiminnasta jutussa.

Poliisiylijohtaja: Kyse yksittäistapauksesta

Poliisiylijohtaja Mikko Paatero ei virheitä suostu kommentoimaan. Hän sanoo MTV3 Uutisille, että kyse on yksittäistapauksesta. Henkirikosten tutkinta ei ole helppoa, ja poliisi on takuulla tehnyt parhaansa. Suurelta osin henkirikokset on Suomessa pystytty selvittämään. Paateron mielestä kyse ei ole siitä, että poliisitutkinnassa olisi esimerkiksi alueellisia eroja.

– Kyllä kaikista tapauksista pitää ottaa oppia ja katsoa, miten se (virhe) on tapahtunut. Mutta tämä tapaus on mennyt, eikä se sitä muuksi muuta.

MTV3:n uutiset ei tavoittanut jutun entistä tutkinnanjohtajaa Juha Joutsenlahtea juttua varten. Rikoskomisario Joutsenlahti johti tutkintaa ensimmäisten vuosien aikana.

http://www.mtv3.fi/uutiset/rikos.shtml/2011/05/1336113/kalske-pitaa-ulvila-jutun-tutkintavirheita-poikkeuksellisina