Arkisto

Posts Tagged ‘apulaisvaltakunnansyyttäjä’

Suomen poliisilla salainen jättirekisteri – et saa koskaan tietää, oletko listalla

3.10.2014 Kommentointi poissa käytöstä

sormenj

Venäjän presidentin Vladimir Putin -merkinnällä tunnetuksi tulleessa poliisin epäiltyjen rekisterissä on kymmenientuhansien ihmisten henkilötietoja, joiden epäillään syyllistyvän tai syyllistyneen rikokseen, josta saattaa seurata vankeutta.

Poliisiylijohtaja Mikko Paatero kertoo, että epäiltyjen rekisteri sisältää poliisin tiedustelu- ja tarkkailutietoja henkilöistä, joiden epäillään syyllistyvän tai syyllistyneen rikokseen, josta saattaa seurata vankeutta.

Peruste kirjaamiselle on myös silloin, kun epäillään vakavaan rikokseen myötävaikuttamista.

– Rekisteriin on merkattu kymmeniätuhansia henkilöitä, Paatero sanoo.

Kun mukaan otetaan rahanpesurikoksista epäillyt henkilöt, poliisin salaisessa rekisterissä on noin 200 000 nimeä.

– Salaiseen rekisteriin kirjatuista nimistä noin 70-80 prosenttia koskee rahanpesutapauksia. Ne eivät liity siis millään lailla näihin edellä mainittuihin rikoksiin (vakavat rikokset, joista voi seurata vankeustuomio). Ne on vain merkitty samana rekisteriin. Nämä rahanpesutapaukset löytyvät rekisteristä myös erikseen, Paatero selventää.

Epäiltyjen rekisteri nousi julkisuuteen viime vuoden huhtikuussa, kun kävi ilmi, että Vladimir Putinin nimi oli kirjattu kyseiseen rekisteriin. Hänellä raportoitiin olevan yhteyksiä venäläiseen moottoripyöräjengiin nimeltä Night Wolves. Putinin nimi on sittemmin poistettu rekisteristä, koska se oli sinne virheellisesti syötetty.

Keskusrikospoliisin hallinnoima epäiltyjen rekisteri on luokiteltu salaiseksi, eikä sinne joutuneiden henkilöiden pitäisi olla edes tietoisia joutuneensa rekisteriin. Paateron mukaan rekisterissä on todennäköisesti myös yrityksiä. Rekisteri on ollut käytössä 1990-luvun alkupuolelta lähtien.

– Se on poliisin tiedustelu- ja analyysirekisteri. Siellä olevaa tietoa ei voida suoraan käyttää missään hyväksi. Rekisterissä oleva tieto antaa aihetta pohtia, pitääkö rikostutkinta käynnistää tai vastaavaa, Paatero muotoilee.

Kuten Putin-tapaus osoitti, rekisterissä voi olla suomalaisten lisäksi myös ulkomaalaisia nimiä. Jokaisella on oikeus pyytää tietosuojavaltuutettua tarkistamaan, onko oma nimi merkattu poliisin epäiltyjen rekisteriin väärin perustein, mutta siihen se sitten jääkin.

Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnion mukaan tieto siitä, onko oma nimi listalla tai onko oma nimi poistettu listalta, ei päädy koskaan kyselyä tehneelle henkilölle. Tietosuojavaltuutettu tarkistuttaa vuosittain kymmenien suomalaisten nimiä poliisin epäiltyjen rekisteristä.

”Putin-tapauksen takia iso savotta”

Putin-tapauksen paljastuttua epäiltyjen rekisterissä tapahtui Reijo Aarnion mukaan ”iso savotta”. Rekisterin ylläpitoa tehostettiin ja valvontaa ohjeistettiin uudelleen. Sitä, kuinka paljon väärin perustein rekisteriin joutuneita henkilöitä poistettiin, Aarnio ei osaa arvioida.

Poliisin epäiltyjen rekisterin käyttöä ja valvontaa koskeva esitutkinta valmistui tänään, mutta valtakunnansyyttäjänvirastosta ei haluttu vielä ottaa kantaa rekisteristä poistettujen nimien määrään.

Julkisuudessa on kuitenkin esitetty väite, että rekisteriin olisi joutunut ainakin kymmeniä nuhteettomia suomalaisia, jotka on sittemmin poistettu rekisteristä. Valtionsyyttäjä Juha-Mikko Hämäläisen mukaan onkin epäilys, että rekisterin ohjeistus, valvonta ja koulutus eivät ole olleet asianmukaisella tasolla.

Putin-kirjaus ei hänen epäilyksen mukaan johtunut yksittäisen henkilön puutteellisesta harkinnasta, vaan kirjaamiskriteerit olivat liian väljät. Lisäksi on syytä epäillä, että rekisteriin on merkitty tietoja, joita ei voi pitää henkilötietojen käsittelyä koskevan lainsäädännön mukaisina.

Rikoksesta epäillään yhteensä seitsemää henkilöä, joista viisi on päällystöön kuuluvia poliisimiehiä. Heitä epäillään tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta.

Kaikki epäillyt ovat esitutkinnassa kiistäneet syyllistyneensä asiassa rikokseen. Asia on nyt apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalskeella syyteharkinnassa.

 

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288746394397.html

Putin-vuotoon liittyvässä tutkinnassa seitsemän rikoksesta epäiltyä

3.10.2014 Kommentointi poissa käytöstä

RUSSIA-KAZAKHSTAN-BELARUS-ARMENIA-US-POLITICS

Poliisin rikoksesta epäiltyjen rekisterin (epri) käyttöä ja valvontaa koskeva esitutkinta on valmistunut ja juttu on siirretty Valtakunnansyyttäjänvirastoon syyteharkintaa varten. Syyteharkinnan asiassa tekee apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske.

Rikoksesta epäillään yhteensä seitsemää henkilöä, joista viisi on päällystöön kuuluvia poliisimiehiä. He työskentelevät keskusrikospoliisissa ja Poliisihallituksessa.

Heitä epäillään tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta. Kaikki epäillyt ovat esitutkinnassa kiistäneet syyllistyneensä asiassa rikokseen.

 

Esitutkinta alkoi huhtikuussa 2013 ja se liittyy niin sanottuun Putin-vuotoon. Silloin MTV kertoi, että Venäjän presidentin Vladimir Putinin nimi oli syötetty rekisteriin.

Esitutkinta laajeni tutkinnan aikana käsittämään myös rekisterin ylläpitoa, koulutusta, käyttöä ja valvontaa koskevia kysymyksiä. Asiassa suoritettiin loppuvaiheessa lisätutkintaa, jonka yhteydessä selvitettiin rekisterin vastuukysymykset vuoteen 2009 saakka.

Valtakunnansyyttäjäviraston tiedotteen mukaan on syytä epäillä, että rekisterin käyttöä koskeva koulutus, ohjeistus ja käytön valvonta eivät ole olleet asianmukaisella tasolla, kun otetaan huomioon rekisterin sisällön arkaluontoisuus ja sen käyttöön liittyvät merkittävät perusoikeusulottuvuudet.

Lisäksi viraston mukaan on syytä epäillä, että rekisteriin on merkitty tietoja, joita ei voida pitää henkilötietojen käsittelyä koskevan lainsäädännön mukaisina.

Esitutkinnan perusteella on myös syytä epäillä, että kyse ei ole ollut yksittäisen poliisimiehen puutteellisesta harkinnasta vaan pitkään jatkuneen ohjauksen ja valvonnan laiminlyömisen seurauksena syntyneestä rakenteellisesta virheestä.

 

http://www.hs.fi/kotimaa/a1412300348636?jako=26c4b2b63ba4e35198585b069c51ce24

Etsintäkuulutettu jätti oven avaamatta poliisille – ei laitonta

2.12.2013 Kommentointi poissa käytöstä

lakikirja

Etsintäkuulutettu mies ei syyllistynyt laittomuuteen, kun hän ei päästänyt poliisipartiota asuntoon. Näin katsoo apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske.

Viranomaiset soittivat maaliskuussa ovikelloa, koputtivat, ilmoittivat postiluukusta olevansa poliiseja ja kehottivat miestä avaamaan oven. Mitään ei kuitenkaan tapahtunut, ja poliisit pääsivät asuntoon lopulta huoltomiehen avaimella.

Länsi-Uudenmaan syyttäjä katsoi, että kyse oli haitanteosta virkamiehelle ja lätkäisi miehelle rangaistusmääräyksellä 14 päiväsakkoa. Mies itse kertoi olleensa nukkumassa ja kiisti kuulleensa koputuksia.

Apulaisvaltakunnansyyttäjän mielestä pelkkä oven avaamatta jättäminen ei täyttänyt haitanteon tunnusmerkistöä. Kalske on hakenut rangaistusmääräyksen purkua korkeimmasta oikeudesta.

 

http://www.mtv.fi/uutiset/rikos/artikkeli/etsintakuulutettu-jatti-oven-avaamatta-poliisille—-ei-laitonta/2424512

Finnairin Vehviläinen haukkuu poliisin ja syyttäjän

10.9.2012 1 kommentti

 


Finnairin toimitusjohtaja Mika Vehviläinen haukkuu poliisin toimintatavan häntä koskeneessa esitutkinnassa. Helsingin poliisilaitokselle osoitetussa esitutkintaa koskevassa loppulausumassaan Vehviläinen kritisoi poliisin toimintaa erittäin voimakkaasti.

 

Asia käy ilmi poliisin julkaisemasta esitutkinta-aineistosta, jonka osana on myös Vehviläisen asianajajineen laatima loppulausunto.

Vehviläisen mukaan poliisi on tarpeettomasti kommentoinut esitutkinnan edistymistä julkisuudessa aiheuttaen hänelle ja Finnairille haittaa.

– Käsitykseni mukaan poliisilla ei ole ollut mitään perusteltua syytä aloittaa asiassa esitutkintaa. Vielä vähemmän poliisilla on ollut syytä suorittaa tätä esitutkintaa kommentoimalla sitä toistuvasti julkisesti. Myöskään syyttäjällä ei ole ollut mitään perusteltua syytä kommentoida esitutkintaa julkisesti sen ollessa vielä kesken ennen jutun syyteharkintaan siirtymistä, Vehviläinen kirjoittaa Helsingin poliisille asianajajansa välityksellä.

Vehviläinen pitää näitä viranomaisten karkeina virheinä. Kirjoittamansa mukaan Vehviläinen ei ole voinut välttyä ajatukselta, että haitan aiheuttaminen hänelle ja Finnairille on ollut viranomaisten tarkoituskin.

– Vaikuttaa siltä, että tämä esitutkinta onkin käynnistetty vain julkisen paineen vuoksi, Vehviläinen toteaa.

 

”Poliisilla negatiivinen ennakkoasenne”

Tutkinnanjohtaja Ilkka Koskimäki Helsingin poliisista luonnehti julkisuudessa aiemmin tänä keväänä Vehviläisen asuntokauppoja Ilmarisen kanssa ”kummallisiksi ja poikkeuksellisiksi”. Vehviläisen mukaan Koskimäen lausuma on virheellinen, ja kertoo poliisin selkeästä negatiivisesta ennakkoasenteesta häntä kohtaan.

– Esitutkinnan tehtävänä ei ole selvittää jonkin tapahtuman ”kummallisuutta tai poikkeuksellisuutta” siksikään, että nämä arviot ovat voimakkaasti henkilökohtaiseen arvomaailmaan linkittyviä eikä niillä siksi ole mitään arvoa tai merkitystä arvioitaessa tapahtumien rikoslain mukaisuutta tai vastaisuutta, Vehviläisen loppulausumassa kirjoitetaan.

 

Asunnon myyminen kannattamatonta

Vehviläinen on kertonut, että asunnon myyminen Ilmariselle oli hänelle taloudellisesti kannattamatonta. Vehviläinen olisi voinut myymisen sijaan omistaa asuntonsa itse, muuttaa Finnairin hänelle hankkimaan työsuhdeasuntoon ja laittaa oman asuntonsa vuokralle. Näin Vehviläinen olisi voinut saada asunnostaan vuokratuloa ja nauttia asunnon arvonnoususta.

Finnairin lakiasiainjohtaja Sami Sarelius vahvisti asian poliisikuulusteluissa. Poliisi esitti Sareliukselle kuulusteluissa kuitenkin tarkentavia kysymyksiä. Poliisi esimerkiksi pohti, kummassa muodossa Vehviläisen varallisuus tuottaisi paremmin: omistusasuntona, josta saa vuokratuloa, vai 1,8 miljoonan euron käteisvaroina, jotka Vehviläinen voisi sijoittaa muualle, kenties tuottavammin.

Vehviläisen mukaan tämä kertoi poliisin vahvasta ennakkoasenteesta häntä kohtaan.

Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske teki tänään syyttämättäjättämispäätöksen Vehviläistä koskevassa asuntokauppajutussa. Vehviläinen myi vuosi sitten tammikuussa asuntonsa eläkeyhtiö Ilmariselle 1,8 miljoonalla eurolla. Ilmarinen vuokrasi asunnon edelleen Finnairille Vehviläisen työsuhdeasunnoksi. Samaan aikaan Finnair ja Ilmarinen sopivat Ilmarisen tulemisesta mukaan Finnairin perustamaan Nordic Global Air Linesiin. Poliisi epäili, että Vehviläinen suosi Ilmarista asiassa asuntojärjestelyjen vuoksi.

Ketään vastaan ei nosteta tapauksen johdosta syytettä.

 

http://www.mtv3.fi/uutiset/rikos.shtml/2012/09/1613661/finnairin-vehvilainen-haukkuu-poliisin-ja-syyttajan

 

 

 

Poliisien nukkuminen työaikana putkassa, syyteharkintaan?

14.4.2012 Kommentointi poissa käytöstä

Poliisien nukkuminen työaikana putkassa saattaa sittenkin johtaa poliisit syytettyinä oikeuteen virkavelvollisuuden rikkomisesta.

Paikallissyyttäjä päätti jo viime vuoden lopulla jättää poliisit syyttämättä, mutta valtakunnansyyttäjänvirasto on ottanut asian omasta aloitteestaan uudelleen harkintaan.

– Määräyksestäni asiassa on jo suoritettu uutta lisätutkintaa ja uusia kuulusteluja, sanoo Valtakunnansyyttäjänviraston syyteasianyksikön päällikkö, valtionsyyttäjä Jukka Rappe.

Asian selvittely on kuitenkin VKSV:ssä kesken, eikä lopullista päätöstä syytteen
nostamisesta valvontakameroiden kaapeleita katkoneita poliiseita vastaan tai uutta ylemmän tasonpäätöstä syyttämättä jättämisestä ole vielä toistaiseksi
tehty.

-Asia on pöydälläni ja sen ratkaisuun menee vielä viikkoja, sanoo puolestaan
valtionsyyttäjä Leena Metsäpelto Valtakunnansyyttäjänvirastosta.

Asian lopullinen ratkaisukuuluu apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kaiskeen
tehtäviin. Valtionsyyttäjä Rappen mukaan asian uudessa harkinnassa pohditaan sitä, että oliko Suonenjoen poliisiaseman putkan käytävän valvontakameran johtojen katkominen sellainen virkavelvollisuuden vastainen toiminta, “joka ei ole vähäinen’ kuten laki sanoo.

Nyt uutta tutkintaa on suorittanut Valtakunnan syyttäjänvirastoon sijoitettu

rikoskomisario, eikä enää naapuripiirin poliisilaitos. Suonenjoella poliisit käyttivät poliisivankilan tyhjiä sellejä nukkumapaikkana työaikanaan ja yrittivät salata nämä töissä nukkumisensa katkomalla virtajohdot putkan käytävänvalvontakamerasta.

Aiempina vuosina tätä pitkään jatkunutta töissä nukkumista oli salattu myös
heittämällä pyyhe putka käytävän kameran linssin päälle.

ILTALEHTI 14.4.2012

Valtakunnansyyttäjä tutkii Supon toimet

8.9.2011 Kommentointi poissa käytöstä

Sisäministeriö haluaa valtakunnansyyttäjänviraston tutkivan onko suojelupoliisi kohdellut kenttävalvontayksikön päällikköä Paavo Seliniä lainmukaisesti.

Asia käy ilmi Suomen Kuvalehden haltuunsa saamasta sisäasiainministeriön ratkaisusta, joka perustuu Selinin tekemään kanteluun poliisiylijohtaja Mikko Paateron ja Supon menettelystä häntä koskevassa asiassa.

Seliniltä vietiin Supon johdon päätöksellä kulkulupa työpaikalleen, suljettiin työsähköposti sekä yhteydet poliisin tietojärjestelmään.

Tämä tapahtui sen jälkeen, kun Nelosen uutiset julkaisi syyskuussa 2010 nauhan, jossa Supon silloinen päällikkö Seppo Nevala vuonna 2005 haukkui puhelimessa Paavo Selinin tämän Nato-lausunnoista.

Supossa epäiltiin, että Selin oli vuotanut nauhoituksen julkisuuteen.

Selin epäili kantelussaan, että kyseessä on mahdollinen yhteistoimintalain rikkominen. Häntä ei kuultu missään vaiheessa häneen kohdistettujen poikkeuksellisten toimenpiteiden ja menettelyiden osalta.

Ministeriö totesi, että sen arvion mukaan ”Seliniin kohdistettuja toimenpiteitä ei voitane pitää siinä mielessä olennaisina, että niillä olisi ollut pysyvästi tarkoitus muuttaa Selinin työtä ja tehtäviä.”

Koska Paavo Selin oli kuitenkin nostanut esille poliisirikosasian, ministeriö lähettää asian valtakunnansyyttäjänviraston arvioitavaksi.

jatkoa…

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/valtakunnansyyttaja-tutkii-supon-toimet

Talousrikosten pitkät tutkinta-ajat ongelmallisia

7.7.2011 Kommentointi poissa käytöstä

Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalskeen mukaan talousrikosten pitkät käsittelyajat ovat ongelmallisia oikeusturvan kannalta. Nykyisellään rikosten tutkinta kestää lähes vuoden. Lisäresursseja tarvitaankin, sillä tutkintaa odottaa tällä hetkellä yli 2 000 juttua.

Talousrikosten tutkinnassa on pitkä viive. YLE TV1:n Päivän kasvo -ohjelmassa vieraillut apulaisvaltakunnansyyttäjä, varatuomari Jorma Kalske lyö pöytään karuja lukuja.

– Tällä hetkellä poliisilla on yli 2 000 juttua odottamassa tutkintaa. Vuosittain talousrikostapauksia tulee tutkintaan noin 1 600. Vuoroaan odottavien tapausten tutkinta-aika on keskimäärin 300 vuorokautta ja niiden odotus saattaa kestää kaksi vuotta. Eli kyllä tässä viivettä syntyy, Kalske luettelee.

Kalskeen mukaan rikosten käsittelyä on mahdollista nopeuttaa ja jopa reaaliaikainen tutkinta on mahdollinen. Uuden hallituksen ohjelmassa on voimakas satsaus talousrikostutkintaan. Kalske kuitenkin muistuttaa, että tutkijoiden lisäksi muitakin resursseja on lisättävä.

– Olemme laskeneet, että kolmea uutta tutkijaa kohden tarvitaan yksi syyttäjä. Kahta uutta syyttäjää kohden tulisi taas olla yksi uusi tuomari, Kalske sanoo.

Resursseille olisikin tarvetta, sillä Kalskeen mukaan pitkät käsittelyajat ovat ongelmallisia oikeusturvan kannalta.

– Myöhään annetusta oikeudesta sanotaan usein, ettei se enää ole oikeutta.

Kalske valotti ohjelmassa myös edelleen ratkaisuaan odottavien vaalirahatutkintojen aikataulua. Esimerkiksi säätiöihin kohdistuvissa asioissa syyteharkinta ja osittain tutkintakin ovat vielä auki. Kalskeen mukaan syyttäjän ratkaisu saapunee loppukesästä tai alkusyksystä ja sitten katsotaan, johtavatko ne oikeudenkäyntiin. Sen sijaan niissä jutuissa, joissa on jo nostettu syytteet, oikeudenkäyntien odotetaan alkavan marraskuussa, Kalske toteaa.

http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2011/07/kalske_talousrikosten_pitkat_tutkinta-ajat_ongelmallisia_2710984.html