Etusivu > MUUT POLIISI ASIAT > Konstaapelilla voi olla jopa seitsemän pomoa

Konstaapelilla voi olla jopa seitsemän pomoa

22.8.2012

Paikallispoliisia ei pelasteta Liikkuvan poliisin lakkautuksella, sanoo poliisihallinnon aiempia uudistuksia tutkiva komisario Heikki Mansikka-aho. Mansikka-ahon mukaan uudessa uudistuksessakaan ei haluta puuttua jäykkiin rakenteisiin, jotka vaikeuttavat poliisien työtä.

Poliisihallinnon uudistuksista Tampereen yliopistolle lisensiaatin työtä tekevä komisario Heikki Mansikka-aho Pohjois-Savon poliisilaitokselta kyseenalaistaa meneillään olevan Pora III -poliisihallinnon uudistuksen hyödyt.

Jos yhdessä poliisilaitoksessa on seitsemän apulaispoliisipäällikköä, niin harvan organisaation talous kestää niin vahvaa johtoa.

– Komisario Heikki Mansikka-aho

 

Mansikka-ahon mukaan aikaisemmissa rakenneuudistuksissa Pora I:ssä ja Pora II:ssa on tehty hallinnosta liian jäykkä, eikä tulossa olevassa uudistuksessa korjata aiempia virheitä.

–  Aiempien uudistusten resurssituhlauksia, taloudellista ja toiminnallista epäonnistumista ei tietyiltä osin ole huomioitu Pora III:ssa. Nyt edelleen halutaan säilyttää PORA I:n myötä paikallispoliisissa käyttöönotettu esikunta, jäykkä organisaatio, joka on peräisin 1940-luvun niin sanottujen vanhojen kaupunkien poliisilaitoksista, sanoo Mansikka-aho.

Henkilöstö kokee rakenteen byrokraattiseksi

Pora I:n myötä luotu organisaatio on tuonut Mansikka-ahon tutkimuksen mukaan käytännön poliisin työhön ongelmia.

– Toisen linjan töitä ei saa tehdä ja se on kestämätön tilanne etenkin pienillä poliisiasemilla. Ennen tehtiin yhteisiä töitä. Tutkimukseni mukaan henkilöstö kokee, että rakenne on erittäin monihierarkinen ja byrokraattinen: konstaapelilla saattaa olla seitsemän esimiestä, kun vanhassa mallissa esimiehiä oli kaksi.

Keskushallinto moninkertaistunut

Mansikka-aho toteaa, että Liikkuvan poliisin lakkauttaminen ei olisi ratkaisu poliisihallinnon ongelmiin, sillä liikkuvan poliisin osuus on vain noin kuusi prosenttia poliisin kustannuksista. Erityisesti keskushallinnossa olisi Mansikka-ahon mukaan karsimista.

– Ei haluta nähdä rakenteen tuomaa ongelmaa. Jos yhdessä poliisilaitoksessa on seitsemän apulaispoliisipäällikköä, niin harvan organisaation talous kestää niin vahvaa johtoa. Myös poliisin keskushallinnon määrä on kasvanut moninkertaiseksi: jos tarkastellaan sitä 1970-luvulta lähtien, niin se on lähes kymmenkertaistunut. Näitä perusteita voi kysyä, että onko ollut tarvetta kasvattaa sitä näin paljon, sanoo Mansikka-aho.

Mansikka-ahon tutkimus koskee Väli-Suomen aluetta.

– Jos vedetään suora jana Joensuusta Vaasaan, niin Liikkuvan poliisin päällystöä on kahdensadan kilometrin välein ja paikallispoliisin päällystöä kymmenen kilometrin välein. Tämä ehkä auttaa ymmärtämään, että Liikkuvan poliisin päällystön vähentämisellä ei ongelmaa korjata.

 

 

 

Advertisements
%d bloggers like this: