Arkisto

Artikkelit jotka on merkitty avansanalla ‘korkeinen oikeus’

Korkein oikeus moittii Helsingin poliisia laittomista kotietsinnöistä

27.8.2014 Kommentointi on suljettu

korkein oikeus

Korkein oikeus (KKO) on ensimmäistä kertaa linjannut poliisin tekemien kotietsintöjen laillisuutta. Kahdessa ennakkopäätöksessään KKO katsoo, että Helsingin poliisi on tehnyt kotietsintöjä ilman laissa säädettyjä edellytyksiä tai rikkonut suhteellisuusperiaatetta.

KKO kumosi alempien oikeusasteiden päätökset. Niiden mielestä poliisin kotietsinnät olivat olleet lainmukaisia.

Mahdollisuus viedä kotietsintöjen laillisuus tuomioistuimen tutkittavaksi tuli lakiin kolme vuotta sitten.

Molemmissa päätöksissä oli kyse tilanteesta, jossa poliisin pysäyttämä autoilija kieltäytyi huumausaineen pikatestistä. Pitkälti sen takia komisario – molemmissa tapauksissa sama komisario – määräsi kotietsinnän, koska poliisin tulkinnan mukaan miehiä oli syytä epäillä huumausaineen käyttörikoksesta.

Lain mukaan poliisi voi tehdä etsinnän, jos tutkittavasta rikoksesta voi seurata vähintään kuuden kuukauden vankeusrangaistus. Huumausaineen käyttörikoksen enimmäisrangaistus on juuri kuusi kuukautta.

Tammikuussa 2012 poliisi pysäytti aamuyöllä 41-vuotiaan helsinkiläismiehen auton. Mies käyttäytyi poliisin mukaan ärtyneesti, eikä sanonut syytä, miksi hän kieltäytyi huumepikatestistä.

Tämän vuoksi komisario määräsi kotietsinnän miehen kotiin. Etsintä aloitettiin kello 4.45 aamulla. Asunnossa oli miehen puoliso ja heidän 2-vuotias lapsensa. Etsinnässä ei löytynyt huumeita tai muutakaan takavarikoitavaa.

KKO:n mukaan poliisilla ei ollut syytä epäillä miestä huumausaineen käyttörikoksesta. Pelkkä huumetestistä kieltäytyminen ja ärtynyt käytös eivät riitä perusteeksi epäillä ketään huumausaineen käyttäjäksi.

Koska poliisilla ei ollut riittäviä syitä epäillä miestä rikoksesta, kotietsinnältä puuttui rikosepäilyä koskeva edellytys.

KKO:n mukaan poliisi toimi virheellisesti myös siinä, että kotietsintä tehtiin lievän rikosepäilyn perusteella keskellä yötä. Lain mukaan kotietsintää ei saa toimittaa kello 21:n ja 6:n välisenä aikana ilman erityistä syytä.

”Kerrotunlainen kotiin aamuyöllä tehtävä etsintä loukkaa perustuslain turvaaman kotirauhan ydinaluetta, minkä vuoksi tällaista etsintää koskeva päätöksenteko edellyttää erityistä harkintaa”, KKO huomautti.

Syksyllä 2011 poliisi pysäytti kaksi kertaa 33-vuotiaan helsinkiläismiehen. Mies kieltäytyi huumetestistä, koska se on hänen mukaansa epäluotettava.

Turvallisuustarkastuksessa mieheltä löytyi huumeeksi luokiteltavaa reseptilääkettä. Mies lupasi toimittaa reseptin poliisille.

Komisario kuitenkin määräsi kotietsinnän miehen kotiin keskellä yötä. Etsinnässä löytyikin pari grammaa marihuanaa ja laiton ase.

Vajaa kuukausi myöhemmin sama mies pysäytettiin uudelleen, mutta tällöin kotietsinnässä ei löydetty mitään laitonta.

KKO:n mukaan ensimmäiselle kotietsinnälle oli sinänsä perusteet, mutta se oli kuitenkin laissa säädetyn suhteellisuusperiaatteen vastainen. Huumausaineen käyttörikoksesta tuomitaan käytännössä pikkusakot, joten kotietsintä oli täysin suhteeton epäiltyyn rikokseen nähden.

Toiselle kotietsinnälle ei KKO:n mukaan edes ollut perusteita. Miehen autossa ei ollut mitään huumeisiin viittaavaa. Epäilyn perustaksi ei riittänyt myöskään se, että mies jätti toimittamatta lupaamansa reseptin.

KKO viittaa lain lisäksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytäntöön. Sen mukaan viranomaisen on arvioitava, onko etsinnästä johtuva puuttuminen kotirauhaan järkevässä suhteessa etsinnän tavoitteisiin. Huomioon pitää ottaa muun muassa tutkittavan rikoksen vakavuus ja sen merkitys asian selvittämisen kannalta.

KKO myös painottaa, että kotietsinnän edellytysten olemassaolo arvioidaan niiden tietojen perusteella, jotka poliisilla on ennen kotietsintää. Etsintää ei siis saa tehdä sen selvittämiseksi, löytyisikö sieltä viitteitä muistakin rikoksista.

 

http://www.hs.fi/kotimaa/Korkein+oikeus+moittii+Helsingin+poliisia+laittomista+kotietsinn%C3%B6ist%C3%A4/a1409105372625

Korkein oikeus kumosi poliisin raiskaustuomion

7.6.2011 Kommentointi on suljettu

 Korkein oikeus on kumonnut ehdollisen vankeustuomion, jonka Itä-Suomen hovioikeus langetti kaksi vuotta sitten savolaiselle poliisimiehelle seksuaalirikoksista.

Mies vapautettiin kokonaan myös vahingonkorvauksista sekä muusta korvausvelvollisuudesta.

Syytteet hylättiin näytön puutteen vuoksi.

Jutussa oli kysymys yhdestä sukupuoliyhteydestä, jonka poliisimies kertoi tapahtuneen kesällä 2000, ja ilman pakottamista. Miehelle vaadittiin kuitenkin rangaistusta raiskauksesta ja lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä, joiden väitettiin tapahtuneen kesällä 1999. Väitetty uhri oli tuolloin 15-vuotias.

Kuopion käräjäoikeus tuomitsi miehen epäillyistä rikoksista 2,5 vuodeksi vankeuteen syksyllä 2008. Myöhemmin hovioikeus lievensi tuomion vuodeksi ja kymmeneksi kuukaudeksi ehdollista vankeutta. Mies määrättiin myös 70 tunniksi yhdyskuntapalveluun.

Korkein oikeus päätyi suullisen todistelun kuultuaan siihen, etteivät tapahtumat olisi voineet sattua tytön ilmoittamana ajankohtana. Siksi syytteet hylättiin näyttämättöminä.

Mies kiisti syytteet koko prosessin ajan.

Jutun asiakirja-aineisto määrättiin salaiseksi. Korkein oikeus antoi kuitenkin asiasta selosteen, jonka STT sai haltuunsa illalla.

Poliisi erosi itse virastaan

Ylikonstaapelina toiminut Taavi Markku Toivanenirtisanoutui virastaan hovioikeuden ratkaisun jälkeen. Hän ehti olla pidätettynä virantoimituksesta noin puolentoista vuoden ajan. Puolet hänen palkastaan myös pidätettiin tältä ajalta.

Pohjois-Savon poliisipäällikön Kari Heimosen mukaan esteitä paluulle ei ole korkeimman oikeuden vapauttavan päätöksen jälkeen.

–Jos hän haluaa hakeutua uudelleen poliisin palvelukseen, on kysymys tavallisesta rekrytointitilanteesta, jossa valinta tehdään tavanomaisin perustein, kertoo Heimonen.

Savon Sanomien mukaan Toivanen ei usko hakeutuvansa enää poliisin virkaan, vaan suunnitelmissa on jäädä eläkkeelle 58-vuotiaana.

–Tämä on ollut henkisesti raskasta sekä minulle itselleni että perheelle, kertoo Toivanen lehden verkkosivuilla.

STT

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/korkein-oikeus-kumosi-poliisin-raiskaustuomion-/art-1288394060121.html

 

Kko tuomitsi henkisesti sairaan vesurimiehen ampuneen poliisin sakkoihin

10.7.2004 Kommentointi on suljettu

Merikarvialla vesuria heiluttaneen mielenterveyspotilaan ampunut poliisimies tuomittiin korkeimmassa oikeudessa (KKO) 120 päiväsakkoon. Maksettavaa kertyi runsaat 3100 euroa.

Tuomio tuli hätävarjelun liioitteluna tehdyistä pahoinpitelystä ja kuolemantuottamuksesta.

Tapausta voi pitää merkittävänä ennakkoratkaisuna, koska se linjaa poliisin voimankäytön rajoja.

Toinen vesurimiestä taltuttanut poliisi tuomittiin niin ikään hätävarjelun liioitteluna tehdystä pahoinpitelystä, mutta hänet jätettiin rangaistukseen tuomitsematta. Tilanne oli niin nopea, ettei häneltä voinut kohtuudella vaatia muunlaista käytöstä.

Muut syytteet eli virkavelvollisuuden rikkomiset KKO hylkäsi.

Tapahtumat alkoivat Merikarvialla 2001, kun mielenterveysongelmista kärsinyt mies lähti kotipihastaan karkuun sairaankuljettajia. Mukaansa hän otti 80-senttisen vesurin.

Etsintöjen jälkeen kolmihenkinen poliisipartio ja poliisikoira yhyttivät miehen hakkuuaukealta. Mies lähti vesuri koholla kohti koiraa ja sen takana ollutta koirapoliisia.

Toinen poliisi ampui miestä sääreen kahdesti, sitten koira päästettiin irti. Koira nappasi miestä kädestä, kaatoi hänet, mutta päästi irti, kun mies löi sitä vesurilla päähän.

Mies nousi ja tarttui uudelleen vesuriin, jolloin koirapoliisi ampui häntä reiteen. Tähän mies kuoli sairaalassa.

Käräjä- ja hovioikeus vapauttivat poliisit syytteistä. KKO oli toista mieltä.

Pääkysymyksinä olivat, ylittivätkö poliisit hätävarjeluoikeuden rajat ampumalla hoitoon toimitettavan mielenterveyspotilaan ja käyttivätkö he keinoja, jotka eivät olleet välttämättömiä ja joita ei voi puolustaa.

Poliisien oli tarkoitus hoitaa kiinniotto käskyttämällä, väsyttämällä ja koiran avulla. Poliisit kertoivat, että koira oli jäljestyksestä väsynyt eikä reagoinut miehen hyökkäykseen.

Laukauksien aikana mies ei ollut sellaisella etäisyydellä, että hän olisi voinut vesurilla vahingoittaa poliiseja.

KKO katsoikin, että säärilaukaukset ampuneen poliisin käyttämät voimakeinot eivät olleet välttämättömiä, ja tämä teki miehelle ruumiillista väkivaltaa.

Kuolettavan, kolmannen laukauksen ampuneen poliisin aseenkäyttökään ei ollut puolustettavissa eikä välttämätöntä, kun otetaan huomioon hakkuaukealla vallinneet olot ja hyökkääjä henkilönä, KKO toteaa. Muitakin keinoja olisi voinut harkita ja käyttää.

Oikeuden mielestä poliisimieheltä edellytetään tavallista enemmän joustavuutta, kun hyökkääjä on psyykkisesti sairas – poliisi voi esimerkiksi väistää ja perääntyä.

Sakkorangaistus on KKO:n mielestä kuitenkin riittävä tekijän vähäisen syyllisyyden vuoksi. Hänet velvoitettiin myös korvaamaan henkisestä kärsimyksestä uhrin vanhemmille 3400 euroa kummallekin, mutta korvaukset maksaa valtio.

Asian ratkaisivat äänestämällä oikeusneuvokset Erkki-Juhani Taipale, Kati Hidén, Gustav Bygglin, Liisa Mansikkamäki ja Pasi Aarnio.

Päätös oli harvinaisen erimielinen:

Aarnio ja Bygglin olisivat jättäneet kuolettavan laukauksen ampuneen poliisin tuomitsematta, koska muunlaista käyttäytymistä ei tilanteessa voinut vaatia.

Mansikkamäki ja Hidén olisivat antaneet hänelle kuusi kuukautta ehdollista hätävarjelun liioitteluna tehdyistä törkeistä kuolemantuottamuksesta ja pahoinpitelystä. Toinen poliisi olisi saanut sakot.

Taipale puolestaan olisi hylännyt toisen poliisin syytteet kokonaan, koska tämä suojeli koirapoliisia ja toimi oli välttämätön.

Helsingin Sanomat 10.7.2004

Luvaton ansa laukesi poliisin näpeille Ketään ei saa yllyttää rikokseen, mutta valeostoissa sellainen vaara on. Espoon huumeansajutussa poliisi selvisi kuiville.

26.11.2000 Kommentointi on suljettu

Kun kaksi espoolaispoliisia houkutteli tutkintavankeudesssa olleen Jonin soittamaan huumediilerille ja tilaamaan kilon hasista, ovelasta juonesta seurasi sotkuinen, pitkä ja paljastava oikeusprosessi. Se päättyi keskiviikkona korkeimmassa oikeudessa (KKO).

Poliisit syyllistyivät KKO:n mukaan rikokseen, kun he järjestivät tutkintavangin avulla huumediilerille ansan, valeoston. Laki ei tällaista tutkintamenetelmää sallinut. Syyttäjän mielestä poliisit peräti yllyttivät diileriä rikokseen, mutta KKO:n mukaan huumekauppias oli tehnyt rikoksensa jo ennen poliisin puhelua.

Tapaus paljasti valeostojen ydinongelman: mistä tiedämme, olisiko diileri syyllistynyt rikokseen ilman poliisin yllytystä.

Valeostoja käsitteli tällä viikolla myös eduskunta. Se päätti muun muassa, että poliisi saa esiintyä vaikkapa huumediilerinä ja yrittää ostaa salakuljetetun huume-erän rikollisilta.

Poliisilain muutos ei ollut mikään läpihuutojuttu: se hyväksyttiin sekä hallintovaliokunnassa että lakivaliokunnassa vain yhden äänen enemmistöllä ja lopullisesti eduskunnassa äänin 96-71.

Uuden lain mukaan poliisimiehellä on oikeus valeostoon, jos se on välttämätön kätkemisrikoksen tai muun melko vakavan rikoksen estämiseksi. Vakavana pidettään rikosta, josta voi seurata vähintään kaksi vuotta vankeutta. Tähän ryhmään kuuluvat kaikki huumerikokset, ja juuri niiden tutkintaan poliisi valeosto-oikeutta kaipasi.

Valeoston suurin vaara

on se, että poliisi saa jonkun tekemään rikoksen, jota tämä ei muuten tekisi.

Poliisilakiin tuleekin säännös, jonka mukaan poliisin toiminta ei saa yllyttää ketään rikokseen.

Hallitus kuitenkin myöntää, että käytännössä voi olla vaikea selvittää, syntyikö ajatus tehdä rikos valeoston takia. Mutta hallitus luottaa siihen, että ongelma pysyy hallinnassa riittävän tarkkojen ohjeiden ja poliisimiesten koulutuksen avulla. Valeostosta ei liioin olisi tarkoitusta tehdä mitään jokapäiväistä tutkintamenetelmää.

Ennen valeostoa poliisilla täytyy olla aivan varma tieto siitä, että epäillyllä todellakin on hallussaan huumeita.

Mitä sitten tapahtuu, jos poliisi tekee virheen? Jospa poliisin vasikka antaa väärää tietoa? Entä jos huumediileri on vakaasti päättänyt ottaa uuden suunnan elämässään, mutta valeostajan houkutteleva tarjous saa päätöksen murentumaan? Ehkä vielä viimeinen keikka . . .

Silloin sekä huumediilerille että poliisille käy huonosti. Diileri saa todennäköisesti tuomion, mutta laihana lohtuna on, että myös poliisi saattaa joutua vastuuseen.

Hallituksen esityksen mukaan poliisin vastuun kannalta on olennaista, onko hän saanut aikaan uuden rikoksen tahallaan. Poliisin on siis melko helppo selvitä ilman rangaistusta: hän voi vedota varmalta tuntuneeseen vihjeeseen, jonka kertojaa hän ei turvallisuussyistä halua paljastaa.

Virheisiin ei kuitenkaan ole varaa. Ongelma onkin, miten poliisin osumatarkkuus valeostoissa saadaan sataprosenttiseksi, kun se ei sitä ole muissakaan toimissa. Eihän ole mitenkään ennenkuulumatonta, että poliisi ryntää raamit kaulassa kotietsinnälle väärään asuntoon tai ottaa kiinni väärän ihmisen. Yleistä se ei toki ole.

Espoolaispoliisien

valeostokuviokin oli kaikkea muuta kuin selvä.

Poliisi otti syyskuun 1996 alussa kiinni Jonin (nimi muutettu) epäiltynä huumerikoksista. Joni myönsikin kuulusteluissa, että hän oli ostellut huumeita Cheriltä . Cheriltä? Nimi oli poliisille aivan uusi.

Joni ja poliisit sopivat yhteistyöstä. Tutkintavankeudessa istunut Joni soitti poliisin kännykällä 6. syyskuuta Cherille ja kyseli mahdollisuutta ostaa hasista – tai eivät miehet hasiksesta puhuneet, vaan ”taksireissusta”.

Cheri kertoi, että asiat eivät juuri nyt ole sillä tavalla, että voitaisiin tavata. Hän kuitenkin lupasi pistää rattaat pyörimään, joten parin päivän päästä sopisi soitella uudelleen.

Cherillä oli hyvät suhteet hasiksen tuontiportaaseen. Hän oli myynyt säännöllisesti huumeita, jotka hän oli hankkinut legendaariselta Miika Kortekalliolta. Bisnekset sujuivat hyvin: Cheri oli jatkuvasti yhteydessä Kortekallioon, ja kerran tai pari viikossa hän kävi hakemassa tältä tarvitsemansa huumeet.

8. syyskuuta Joni sitten soitti poliisin kännykällä uudelleen Cherille. Uutiset olivat hyviä: samana aamuna oli Suomeen tullut Kortekallion hasislasti. Cheri lupautui auttamaan lastin purkamisessa, jolloin hän saisi Jonin tilaamaan kilon saman tien mukaansa. Joni ja Cheri sopivat tapaamisen samaksi illaksi.

Kun Cheri meni sovittuun ravintolaan luovuttamaan erää, vastassa olikin poliisi.

Cheri sai syytteitä törkeistä huumerikoksista. Hän oli myynyt jatkuvasti keväästä lähtien Kortekalliolta hankkimaansa hasista. Lisäksi hän oli sekaantunut 8. syyskuuta maahantuotuun kymmenen kilon erään muun muassa osallistumalla lastin purkuun.

Poliisin ansa paljastui

oikeudenkäynnin loppupuolella. Keskusrikospoliisi aloitti tutkimukset poliisin menettelystä, ja lääninsyyttäjä, nykyinen valtionsyyttäjä Jukka Rappe nosti syytteet kahta poliisia vastaan. Rankin syyte oli yllytys törkeään huumerikokseen.

Rappen mielestä Cherillä ei ollut mitään tekemistä kymmenen kilon hasislastin kanssa, ennen kuin Joni tilasi poliisin pyynnöstä kilon erän. Siten poliisi oli yllyttänyt Cherin tekemään rikoksen, Rappe totesi.

Yllytyssyyte meni nurin kaikissa oikeusasteissa, ensin Espoon käräjäoikeudessa, sitten Helsingin hovioikeudessa ja viimeksi KKO:ssa. Hovioikeus ja KKO olivat sitä mieltä, että Cheri oli ollut tekemisissä kymmenen kilon erän kanssa ennen poliisin soittoa. Ne eivät mitenkään perustele, mistä ne tämän päättelivät.

Varsinaisessa huumejutussa Cheriä ei edes syytetty siitä, että hän olisi ollut huumelastin kanssa tekemisissä ennen Jonin soittoa poliisivankilasta. Häntä syytettiin vain siitä, että hän oli ollut purkamassa lastia ja punnitsemassa aineita 8. syyskuuta eli kaksi päivää ensimmäisen valeostosoiton jälkeen. Hänet myös tuomittiin vain tästä. Huumeen salakuljetuksesta tuomittiin Kortekallio sekä kaksi kuriirina ollutta naista.

Cheri sai kaikista huumerikoksistaan kolme ja puoli vuotta vankeutta.

Poliiseja ei tuomittu rangaistukseen virkavelvollisuuden rikkomisesta. KKO:n mielestä heidän menettelynsä oli tilanteen vakavuus huomioon ottaen anteeksiannettavaa.

Helsingin Sanomat  26.11.2000

KKO: Poliisin huumeansa oli laiton

23.11.2000 Kommentointi on suljettu

Korkeimman oikeuden (KKO) mielestä kaksi espoolaispoliisia syyllistyi virkavelvollisuuden rikkomiseen virittäessään syksyllä 1996 huumeansan nuorelle opiskelijalle. Poliiseja ei kuitenkaan tuomittu rangaistukseen, sillä KKO:n mielestä poliisien toiminta oli anteeksiannettavaa.

KKO:n ennakkopäätös syntyi äänin 3-2. Enemmistön muodostivat presidentti Olavi Heinonen sekä oikeusneuvokset Riitta Suhonen ja Mikael Krogerus . Vähemmistöön jääneet oikeusneuvokset Antero Palaja ja Kari Kitunen olisivat hylänneet kaikki syytteet.

Syyskuussa 1996 huumerikosjuttua tutkineet rikoskomisario Jari Mustonen ja hänen alaisensa rikoskonstaapeli pyysivät tutkintavankina ollutta miestä tilaamaan hasislastin 20-vuotiaalta opiskelijalta. Poliisi otti opiskelijan kiinni, kun tämä oli tulossa luovuttamaan tilattua huume-erää.

Sittemmin opiskelija tuomittiin kolmen ja puolen vuoden vankeusrangaistukseen törkeästä huumerikoksesta.

Poliisin valeostokuvio

tuli ilmi huumejutun oikeuskäsittelyssä. Valtionsyyttäjä Jukka Rappe – silloin vielä lääninsyyttäjä – päätti nostaa poliiseja vastaan syytteen virka-aseman väärinkäyttämisestä, yllytyksestä törkeään huumerikokseen sekä virkavelvollisuuden rikkomisesta.

Syyttäjän mukaan opiskelija oli ruvennut hankkimaan huumetta vasta sen jälkeen, kun hän oli saanut tilauksen tutkintavangilta. Poliisit puolestaan olivat syytteen mukaan luvanneet, että vastapalveluna valeostokuvioon suostumisesta tutkintavanki pääsee vapaalle jalalle.

Kaikki oikeusasteet päätyivät asiassa eri lopputulokseen.

Espoon käräjäoikeus tuomitsi poliisit sakkoihin virka-aseman väärinkäyttämisestä, mutta muut syytteet se hylkäsi. Käräjäoikeuden mielestä poliisit toimivat virheellisesti käyttäessään tutkintavankia huumeiden tilaamiseen. Molemmat miehet saivat 25 päiväsakkoa.

Helsingin hovioikeus hylkäsi kaikki poliiseihin kohdistetut syytteet. Hovioikeuden mielestä poliisit eivät syyllistyneet virka-aseman väärinkäyttämiseen, sillä heidän toimintansa tähtäsi yksinomaan poliisille määrätyn tehtävän suorittamiseen.

Korkein oikeus taas päätyy siihen, että poliisit olivat syyllistyneet virkavelvollisuuden rikkomiseen, mutta syytteet virka-aseman väärinkäyttämisestä ja yllytyksestä törkeään huumerikokseen hylättiin.

KKO huomauttaa, että laissa ei ole säännöksiä valeostosta tai muista epätavanomaisista tutkintamenetelmistä. Poliisit olivat käyttäneet kiellettyä menetelmää kehottaessaan tutkintavankia tilaamaan huumeita opiskelijalta, joten he ovat syyllistyneet rikokseen.

Hovioikeuden tavoin KKO katsoo, että opiskelija oli sekaantunut hasiserään jo ennen tutkintavangin ensimmäistä soittoa. Siten poliisit eivät olleet yllyttäneet häntä rikokseen.

Keskusrikospoliisissa nykyisin työskentelevä Jari Mustonen on tyytyväinen siihen, että ”soppa on nyt loppuun asti keitelty”. Hän kuitenkin toteaa, ettei KKO:n päätös aukea kovin helposti.

”Päätöksestä jää sellainen kuva, että tarkoitus pyhittää keinot. Periaatteessa poliisi ei siis saisi tehdä valeostoja muuta kuin äärimmäisessä hädässä, ja nyt on ollut sellainen hätä.”

Nykyisessä laissa ei ole säännöksiä valeostoista. Eduskunnassa on kuitenkin viimeistelyvaiheessa poliisilain muutos, jonka mukaan poliisi voisi jatkossa tehdä valeostoja ja soluttautua rikollisjärjestöihin.

Opiskelijaa avustaneen asianajaja Markku Fredmanin mielestä tuomioistuimet eivät onnistuneet näytön arvioinnissa. Fredmanin mukaan opiskelija alkoi järjestellä huume-erää vasta sen jälkeen, kun tutkintavanki oli soittanut hänelle ensimmäisen kerran ja kysellyt hasiksesta. Siten opiskelija ei Fredmanin mukaan olisi syyllistynyt rikokseen ilman poliisin toimintaa.

Opiskelija on valittanut asiasta Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. Tuomioistuin on aiemmin eräässä valeostojutussa todennut Portugalin loukanneen ihmisoikeussopimusta, koska valeoston kohteeksi joutunut mies ei sen mukaan olisi syyllistynyt rikokseen ilman poliisin toimintaa. Mies hankki huumeen vasta poliisin tilauksen perusteella.

Helsingin Sanomat  23.11.2000

Suuripään lahjussyyte nurin hovioikeudessa

23.6.2000 1 kommentti

Sisäministeriön rikosylitarkastaja Keijo Suuripäätä vastaan nostettu syyte lahjusrikkomuksesta sekä vaihtoehtoinen syyte tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta kaatuivat Helsingin hovioikeudessa.

Hovioikeuden mielestä Suuripään järvenpääläiseltä atk-yritykseltä saama sponsorituki poliisiralliautoiluun ei heikentänyt luottamusta viranomaisen toiminnan tasapuolisuuteen, koska Suuripään mahdollisuudet vaikuttaa samalta yritykseltä tehtyihin laitehankintoihin olivat vähäiset.

Hovioikeus katsoi poliisiralliin osallistumisen liittyneen rikosylitarkastajan palvelussuhteeseen. Suuripää oli muun muassa saanut palkallista virkavapaata voidakseen osallistua poliisien EM-ralliin, koska siitä katsottiin olevan hyötyä poliisin imagolle.

Hovioikeus ei nähnyt sponsorisopimuksessa myöskään perustetta vaihtoehtoiselle syytteelle eli tuottamukselliselle virkavelvollisuuden rikkomiselle, koska Suuripään esimiehet tiesivät hänen poliisirallitoiminnastaan ja koska poliisiyhdistysten varainhankinnasta ei ollut ohjeita.

Hovioikeus totesi, että Suuripään toiminta on voinut heikentää luottamusta häneen virkamiehenä ja poliisina. Hovioikeus katsoi kuitenkin teon vähäiseksi ja hylkäsi syytteen.

Suuripää on ollut virastaan hyllytettynä lähes kaksi vuotta. Suuripää sanoi torstaina olevansa syvästi huolissaan poliisihallintoa ja sen kehittämistä jäytävästä poliisimiesten keskinäisestä kateudesta. Koko jutun taustalla oli hänen mukaansa henkilökohtaisen koston ja kateuden vuoksi tehty perätön ilmianto.

Suuripää aikoo valittaa hovioikeuden ratkaisusta korkeimpaan oikeuteen, koska hovioikeus hyväksyi jutun käsittelyn pohjaksi aiemmin esteelliseksi toteamansa syyttäjän tekemän syyteharkinnan.

Suuripää kanteli jutun aiemmasta syyttäjästä, valtionsyyttäjä Jukka Rappesta hovioikeuteen, joka katsoi Rappen olleen esteellinen toimimaan asiassa syyttäjänä. Korkein oikeus kuitenkin päätyi toiseen lopputulokseen. Jutun syyttäjäksi määrättiin valtionsyyttäjä Pekka Koponen.

Sisäministeriön poliisijohtajan Kari Rantama n mukaan Suuripään virastapidättäminen jatkuu. Syynä on Suuripään viime vuonna saama sakkotuomio väärennysrikoksesta. Asiasta odotetaan hovioikeuden päätöstä syksyllä.

Suuripää tuomittiin viime joulukuussa Helsingin käräjäoikeudessa 60 päiväsakkoon väärennysrikoksesta, kun hänen Belgiassa ajetussa poliisien EM-rallissa käyttämänsä auton rekisteriotetiedot eivät täsmänneet kilpailuautoon.

Helsinsin Sanomat 23.6.2000

Entisen poliisikoululaisen tietokoneen luvaton käyttö kiertää oikeusistuimissa

18.12.1998 Kommentointi on suljettu

Entisen poliisikoululaisen tietokoneen käytöstä syntyneet tulkinnat teettävät töitä oikeusasteissa. Mies tuomittiin viime vuonna Tampereen käräjäoikeudessa sakkoihin poliisikoulun tietokoneen ja henkilörekisterin luvattomasta käytöstä. Kiistaa käydään nyt siitä, onko poliisi palauttanut tutkinnan yhteydessä takavarikoidun tietoaineiston. Kantajan mukaan aineisto on yhä viranomaisilla, vaikka asiakirjat osoittavat, että takavarikko kumottiin kolme päivää myöhemmin tutkinnan johtajan päätöksellä.

Juttu eteni jo kertaalleen korkeimpaan oikeuteen (KKO) asti, josta se palautui uudelleen käräjäoikeuteen. KKO hyväksyi miehen valituksen siitä, ettei käräjäoikeus ottanut ensimmäisessä ratkaisussa tutkittavakseen vaatimusta takavarikon kumoamisesta.

Torstaina käräjäoikeus käsitteli asiaa uudestaan ja hylkäsi kumoamisvaatimuksen. Perusteena oli tutkintapöytäkirjojen lisäksi se, että viranomaisten haltuun ottama aineisto oli kopioitu tietokoneelta ilman, että alkuperäisiä tietoja olisi tuhottu tai niiden käyttöä rajoitettu.

Mies oli lähettänyt sähköpostia osoitteeseen, jonka hän oli poiminut poliisikoulun rekistereistä ja tallettanut omalle levykkeelleen. (HS)

 

Helsingin Sanomat 18.12.1998