Poliisiylijohtajalle vietiin tieto putkapahoinpitelystä ennen kohua

 

STT

Poliisiylijohtaja Markku Salmiselle vietiin tieto Pasilan putkapahoinpitelystä jo ennen kuin asiasta nousi julkinen kohu.*
Hänen alaisensa kertoo vieneensä valtakirjan ja asiaa valottavan paperin Salmiselle lähes kuukautta ennen kohun alkua.
Salminen sanoo saaneensa vain avoimen asianajovaltakirjan allekirjoitettavaksi ilman mitään selityksiä.

Kun jutun rikossyytteet tulivat lokakuun alussa julkisuuteen, poliisiylijohtaja sanoi olevansa tyrmistynyt siitä, ettei tieto ollut kulkenut lainkaan poliisiylijohdolle.
”Ei hyvältä näytä. Tämä on vuoden vanha tapaus, josta ei ole mitään kuulunut aiemmin”, Salminen sanoi tuolloin.

Juttu koskee Helsingin poliisin vartija-vahtimestaria, joka tuomittiin pahoinpitelystä ja virkavelvollisuuden rikkomisesta. Hän löi putkaan tuotua miestä voimakkaasti kasvoihin reilu vuosi sitten.
Salmisen allekirjoittama asiakirja valtuutti Suomen valtion edustajan putkapahoinpitelyn syyskuiseen oikeudenkäyntiin.

Sisäministeriön poliisiylitarkastaja Jouni Välkki sanoo vieneensä valtakirjan Salmiselle allekirjoitettavaksi.
Välkin mukaan poliisiylijohtajalle vietiin myös paperi, jossa kerrottiin uhriksi epäillyn miehen nimi ja se, että tämä vaatii valtiolta korvauksia vammoista, jotka hän katsoo Helsingin poliisilaitoksen vartija-vahtimestarin hänelle aiheuttaneen.
”Sisäministeriöön saapui valtiolle tullut haaste. Yleensä teen paperit, ja siinä on sitten kaikki samassa nipussa”, Välkki sanoo.

Hän ei kuitenkaan muista varmasti, näytettiinkö Salmiselle pahoinpitelyjutun haastetta.
”Asiakirjat on yleensä aina kasassa, kun niitä käsitellään. Ei niitä ole tapana ripotella sinne tänne.”

Valtakirjan tarkoitusta Salminen ei omien sanojensa mukaan tiennyt.
”Ei sitä ole siinä sen enempää selvitelty. En muista edes tuollaista tapausta. On hyvin mahdollista, että olen vetänyt valtakirjaan nimeni, mutta silloinhan sen asian hoito on siirtynyt valtakirjan saajalle.”

Salminen vakuuttaa, että avoimien asianajovaltakirjojen allekirjoittaminen on aivan mekaaninen toimenpide.
”Osa on siviilisiä ja osa muita. Kirjoitan niitä aika paljon.”

Välkki kertoo, että Salmiselle viedään avoimia asianajovaltakirjoja allekirjoitettavaksi kaksi tai kolme, korkeintaan neljä vuodessa.

Sisäministeri Anne Holmlund (kok) uskoo tiedonkulun selviävän, kun sisäministeriö selvittää sen kulkureittejä. ”Selvitetään asia ja katsotaan sen jälkeen, jos siinä on jotain erityistä.”
Holmlund ei ollut perjantaina yhteydessä Salmiseen. He tavannevat heti ensi viikolla.

Suomen valtiota edusti Helsingin käräjäoikeudessa rikostarkastaja, varatuomari Kari Rauramaa. Hän ei halunnut puhua siitä, miten poliisiylijohtaja valtuutti hänet edustamaan valtiota, mutta ei olisi tiennyt tapauksesta mitään.

”En halua sanoa mitään.”

Tiedon olisi pitänyt kulkea Helsingin poliisikomentaja Jukka Riikoselle ja ministeriöön poliisisääntöjen mukaisesti. Näin ei käynyt.
”Tapaus on senkaltainen, että siitä pitää tulla minulle ohjeiden mukaan ilmoitus. Systeemi ei ole niin, että minä alan kysellä erikseen”, Salminen sanoo.

Valtakirja ei Salmisen mukaan herättänyt hänessä kysymyksiä. ”Kyllähän tätä kysellä voisi, mutta kuten sanottu niin systeemi on toinen.”

 

Helsingin Sanomat 20.10.2007