Arkisto
Poliisi otti viimein äänirekisterin käyttöön
Kiireellisenä pidetty hanke käynnistyi jo 20 vuotta sitten. Nyt poliisi käyttää sitä ensi kertaa.
Poliisi on kaikessa hiljaisuudessa ottanut uuden rikoksesta epäiltyjen äänirekisterin käyttöön muutama viikko sitten.
Sähköinen puheentunnistusjärjestelmä ja ääninäytteiden rekisteri ovat alkuvaiheessa käytössä vain yhdessä poliisiyksikössä keskusrikospoliisissa ja toisessa yksikössä Päijät-Hämeen poliisilaitoksella.
Mikäli pilottiyksiköiden kokemukset osoittautuvat myönteisiksi, äänirekisteri laajenee valtakunnalliseen käyttöön nykyisten sormenjälki-, dna- ja jalkineenjälkirekistereiden rinnalle.
”Suomi on nyt yksi harvoista maista, joissa poliisi on ottanut äänentunnistusjärjestelmän oikeasti käyttöön. Tätä ennen sitä ovat käyttäneet Euroopassa vain jotkin poliisiyksiköt Espanjassa ja Hollannissa”, kertoo tutkimusjohtaja Tapani Reinikainenkeskusrikospoliisista.
Äänirekisterihanke on kuitenkin edennyt Suomessa kaikkea muuta kuin rivakasti.
Ensi keväänä voidaan viettää hankkeen 20-vuotisjuhlia.
Sisäministeriö myönsi toukokuussa 1993 keskusrikospoliisille muutaman sadan tuhannen silloisen markan rahoituksen äänirekisterin kehittämiseen.
Krp piti tuolloin sähköistä puheentunnistusjärjestelmää yhtenä tärkeimmistä poliisin kehittämishankkeista. Sitä oli tarkoitus käyttää erityisesti uhkaus- ja kiristysrikosten tutkinnassa.
Reinikaisen mukaan keskusrikospoliisin äänentunnistusaikeet olivat 1990-luvun alkuvuosina liian paljon edellä aikaansa.
”Silloin ei ymmärretty, että jos jokin asia on osoitettu tieteellisesti, siitä on vielä pitkä matka sen asian käyttämiseen tavallisessa poliisitoiminnassa”, Reinikainen sanoo.
Äänirekisterihanke vaipuikin jäihin vuosikausiksi. Rekisterin kehittäminen alkoi uudelleen vasta vuosina 2006–2007.
Senkin jälkeen keskusrikospoliisi on lykännyt toistuvasti äänirekisterin käyttöönottoa, koska hanke jäi vuodesta toiseen ilman rahoitusta.
Viimein tänä vuonna poliisi osti äänirekisterijärjestelmän espanjalaiselta Agnitio-yritykseltä 642 000 eurolla. Tarjouskilpailuun osallistui kaksi muutakin yritystä, mutta niiden tarjoukset eivät vastanneet poliisin pyyntöä.
”Järjestelmä on nyt asennettu ja toimintakunnossa. Homma on lähtenyt vihdoin käyntiin”, Reinikainen sanoo.
Hän ei halua enää ennakoida, milloin äänirekisteri voi olla kaikkien rikostutkijoiden käytössä koko Suomessa.
”Tavoitteena on, että saisimme muutamassa vuodessa luotua vakiintuneet toimintatavat ääninäytteiden käyttämiseen”, Reinikainen sanoo.
Ääni on epävarma tunniste
Äänirekisteriä on tarkoitus käyttää vakavien rikosten tutkinnassa.
Tällaisia ovat esimerkiksi henkirikokset ja törkeät huumausainerikokset.
Uudesta rekisteristä voi olla hyötyä rikostutkijoille etenkin silloin, kun he kuuntelevat salaa rikoksesta epäillyn puhelinta tai jotain paikkaa kuten rikollisjengin kerhotilaa.
Kun poliisi on tallentanut tuntemattoman ihmisen puhetta, tietokoneohjelma etsii rekisteristä mahdollisimman vastaavia ääninäytteitä. Äänen perusteella ei voi tunnistaa ihmistä varmasti, mutta äänirekisteri voi ohjata tutkintaa oikeaan suuntaan.
Poliisilla on oikeus taltioida rikoksesta epäiltyjen ääninäytteitä rekisteriin, kun heidän tietonsa rekisteröidään poliisitutkinnan yhteydessä.
Poliisirikollisena 