Arkisto
Poliisin asiakirjahallinnon luotettavuus
Esitutkinta – Poliisi – Vahingonkorvaus
Kantelijan mukaan poliisi oli jättänyt kantelijan poliisille osoittaman rikosperusteisen vahingonkorvausvaatimuksen toimittamatta kyseistä rikosasiaa käsitelleelle apulaissyyttäjälle, joka oli antanut asiassa rangaistusmääräyksen.
Saadun selvityksen perusteella oli riidatonta, että kantelijan vahingonkorvausvaatimus oli saapunut poliisiasemalle esitutkinnan päättymisen jälkeen. Asiassa selvityksen antaneen rikoskomisarion mukaan vahingonkorvausvaatimus oli samana päivänä toimitettu syyttäjälle.
Syyttäjäviraston antaman selvityksen mukaan vahingonkorvausvaatimus ei saapunut syyttäjänvirastoon.
Epäselväksi jäi, minkä vuoksi vahingonkorvausvaatimus ei ollut päätynyt rangaistusmääräyksen antaneelle apulaissyyttäjälle. Asiaan oli saattanut muun ohella vaikuttaa se, että rangaistusmääräysmenettely on poliisi- ja syyttäjäviranomaisten kesken sähköistä asiakirjaprosessia eikä kantelijan esittämä vahingonkorvausvaatimus ollut sähköisessä muodossa.
Huolimatta siitä, että kantelija ei ollut kärsinyt asiassa oikeudenmenetyksiä, on selvää, että viranomaisten asiakirjahallinnon tulee olla luotettavaa. Tehdessään syyteharkintaratkaisuaan syyttäjällä olisi tullut olla käytössään kaikki asiaan liittyvä aineisto.
Apulaisoikeuskansleri kiinnitti poliisilaitoksen huomiota huolellisuuteen asiakirjojen käsittelyssä rangaistusmääräysmenettelyssä.
Poliisin hallinnon uudistamista koskeva rakennehanke (Pora III) on asetettu
Sisäasiainministeriö on asettanut hankkeen poliisin hallintorakenteen kehittämisen jatkamiseksi. Valtakunnallisen hankeryhmän puheenjohtajana toimii sisäasiainministeriön poliisiosaston osastopäällikkö, ylijohtaja Kauko Aaltomaa.
Hankeryhmään on nimetty edustus sisäministeriöstä, Poliisihallituksesta, poliisin valtakunnallisista yksiköistä, paikallispoliisista, Poliisiammattikorkeakoulusta ja ammattijärjestöistä. Valmistelutyön aikana hankeryhmä tulee kuulemaan keskeisten yhteistyötahojen näkemykset.
Sisäministeri Päivi Räsäsen linjauksen mukaisesti hankkeen ensisijainen tavoite on säilyttää poliisin toimintakyky hyvänä lisäämällä poliisihallinnon kykyä joustavaan ja tehokkaaseen operatiiviseen toimintaan, vähentämällä hallinto-, tuki- ja johtotehtävissä toimivien määrää ja siten turvaamalla kenttä- ja rikostorjuntatehtävissä toimivien poliisimiesten riittävyys.
Tämä edellyttää rakenteellisia ja muita kehittämistoimia, kuten esimerkiksi poliisihallintoa koskevan hallintorakenteen uudistamista, poliisin palveluverkkouudistuksen toteuttamista ja poliisin sähköisten palveluiden kehittämistä.
Hallitus teki merkittävän kehyspäätöksen lisätä vuosittain poliisin määrärahoja siten, että vuonna 2015 korotus nousee 30 miljoonaan euroon ja käynnistämällä uudistukset, joiden tavoitteena on keventää hallintoa, turvata kenttätoiminta ja rikostutkinta sekä poliisin paikallinen näkyvyys ja alueellinen tuntemus.
Päälinjaukset elokuun puoliväliin mennessä
Valtakunnallinen hankeryhmä tulee luovuttamaan esityksensä Pora III -hankkeen päälinjauksiksi 17.8.2012 mennessä. Sen jälkeen sisäministeriössä tehdään jatkosuunnitelmat, joiden pohjalta täytäntöönpano organisoidaan erikseen. Hankeryhmä seuraa uudistuksen toteutumista koko hankkeen ajan. Tavoitteena on, että uudistukset tulisivat voimaan 1.1.2014 alkaen. Hankkeen toimikausi on 13.4.2012 – 31.12.2015.
Uudistus jatkoa edellisille hankkeille
Poliisin hallintoa on uudistettu 2000-luvulla kahteen otteeseen. Pora I -hankkeessa poliisilaitosten määrää vähennettiin 90:sta 24 poliisilaitokseen vuonna 2009. Vuonna 2010 voimaan tuli Pora II -uudistus, jossa perustettiin Poliisihallitus johtamaan poliisin operatiivista toimintaa. Ministeriön poliisiosasto hoitaa strategiset ja lainsäädännölliset tehtävät.
http://www.intermin.fi/intermin/bulletin.nsf/PFBD/F4237C58BC803E9AC22579DE00416A34
Poliisirikollisena 