Arkisto

Posts Tagged ‘Tiina Erängö’

Poliisilta ei mene virka vaikka vähän rötöstelisi

6.1.2012 Kommentointi poissa käytöstä

Poliisi menettää virkansa harvoin, vaikka syyllistyisi laittomuuteen.

Noin kymmenen irtisanotun poliisin määrä vuodessa on pieni koko poliisivoimiin, noin 7 800 työntekijään suhteutettuna.
Poliiseihin kohdistuvia rikosepäilyjä syntyy sekä virantoimituksessa että vapaa-ajalla.
Yleinen syy aloittaa esitutkinta on asiakkaan kokema ja ilmoittama väkivalta poliisin voimankäytössä , jolloin rikosnimikkeenä on pahoinpitely.

Toinen syy on käyttäytyminen virkamiesvelvollisuuksien vastaisesti esimerkiksi kiinniotoissa.
Kurinpidollisista rajanvedoista ei ole ohjetta, mutta poliisipäälliköt seuraavat virkamieslautakunnan ja korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuja, joista linja muodostuu.

Ehdottomaan vankeusrangaistukseen tuomitut irtisanotaan aina. Esimerkiksi vuosina 2009 ja 2010 pääasialliset syyt irtisanomiseen olivat useita kertoja päihtyneenä olo virkatehtävissä, törkeä rattijuopumus sekä kieltäytyminen päihdeohjelman mukaisesta hoitoonohjauksesta.

Suomessa irtisanotaan kymmenkunta rötöksiin syyllistynyttä poliisia vuodessa, kertoo Savon Sanomat. Usein irtisanomisen taustalla on alkoholin käyttö.

Esimerkiksi vuosina 2009 ja 2010 poliisi on yleisimmin erotettu virasta, jos hän on ollut töissä useita kertoja humalassa, kieltäytynyt päihdehoidosta tai tuomittu törkeästä rattijuopumuksesta.

Irtisanomislinjaa on Savon Sanomien mukaan höllennetty 80- ja 90-luvuilta, kun tuomioistuinten päätökset ovat muovanneet oikeuskäytäntöä. Aiemmin esimerkiksi poliisin kärähtäminen ratista johti välittömästi irtisanomiseen, mutta nykyisin harkintaa käytetään enemmän.

Myös poliisin toiminta virkatehtävissä voi johtaa esitutkintaan. Yleinen syy on se, että poliiseja epäillään pahoinpitelystä, kun asiakkaat ovat tehneet ilmoituksen väkivallasta voimankäyttötilanteessa.

—Poliisi on lainkuuliaista porukkaa, mutta isoon joukkoon mahtuu myös hiukan vapaammilla moraalikäsityksillä olevia henkilöitä. Kun laillisuuden vartijoita ollaan, pitäisi systeemin pelata, Pohjois-Savon poliisipäällikkö Kari Helmonen sanoo.

Poliiseihin kohdistuvia rikosepäilyjä syntyy sekä virantoimituksessa että vapaa-ajalla. Yleinen syy aloittaa esitutkinta on asiakkaan kokema ja ilmoittama väkivalta poliisinvoimankäytössä, jolloin rikos nimikkeenä on pahoinpitely.

Toinen syy on käyttäytyminen virkamiesvelvollisuuksien vastaisesti esimerkiksi kiinniotoissa.
– Ihmiset ovat entistä valveutuneimpia oikeuksistaan, Heimonen sanoo.

Kurinpidollisista rajanvedoista ei ole ohjetta, mutta poliisipäälliköt seuraavat virkamieslautakunnan ja korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuja, joista linja muodostuu.

Ehdottomaan vankeusrangaistukseen tuomitut irtisanotaan aina.
— Mutta irtisanomisen raja on paljon alempana, Heimonen toteaa.

Esimerkiksi vuosina 2009 ja 2010 pääasialliset syyt irtisanomiseen olivat useita kertoja päihtyneenä olo virkatehtävissä, törkeä rattijuopumus sekä kieltäytyminen päihdeohjelman mukaisesta hoitoonohjauksesta.

JOHTOA ANKARAMMIN

Linja poliisin tekemien rötöstelyjen seuraamuksista on höllentynyt.

Aikaisemmin esimerkiksi rattijuopumus johti automaattisesti irtisanomiseen, mutta nykyisin harkintaa käytetään enemmän.

Linja alkoi muuttua 1980- ja 1990-luvulla, kun korkeimmasta hallinto-oikeudesta saatiin uutta oikeuskäytäntöä.

—Virassa jatkaminen riippuu myös omasta tehtävästä. Jos
saa tuomion rattijuopumuksesta, harkinta on sitä ankarampaa, mitä lähempänä liikennevalvontaa työskentelee.
Päällikkötasoa kohdellaan ankarammin kuin suorittavassa portaassa olevia, henkilöstöpäällikkö Tiina Eränkö Poliisihallituksesta sanoo.

TUOMIO KAVALLUKSESTA

Tuorein esimerkki poliisin tekemästä rikoksesta on Pohjois-Savon käräjäoikeudesta viimemarraskuulta. Eteläsuomalainen vanhempi konstaapeli sai
viiden kuukauden ehdollisen vankeustuomion törkeästä kavalluksesta.

Hän oli kavaltanut anoppinsa rahoja reilut 8000 euroa omaan ja vaimonsa käyttöön.

Mies työskentelee Helsingin poliisilaitoksella järjestyspoliisissa. Hänet on pidätetty virastaan, kunnes lainvoimainen päätös tulee. Hän on valittanut tuomiosta hovioikeuteen.

Helsingin poliisilaitoksen apulaispoliisipäällikkö Lasse Aapio kertoo, että Helsingissä tulee vuosittain ilmi noin 15 tapausta, joissa virassa toimivaa

poliisia kohtaan aloitetaan esitutkinta tai poliisi saa tuomionrikoksesta.

—Yleensä tapaukset ovat rattijuopumuksia tai pahoinpitelyjä kotona. virantoimituksessa tai muissa tilanteissa. Harvemmin kyse on omaisuuteen kohdistuvista rikoksista, Aupio kertoo.

Vanhemman konstaapelin tapauksessa Aapio joutuu miettimään viran jatkoa tavallista perusteellisemmin, koska tuomio tuli yksityiselämään kuuluvasta
asiasta eikä se liittynyt poliisin tehtävänhoitoon.

TEHOKASTA SUOJELUA!

Tämän jutun tietojen keraaminen oli harvinaisen vaikeaa.
Usein tiedon etsintä alkaa organisaation viestintävastaavasta.

Helsingin poliisin viestinnästä vastaava ylikomisario Jukka Mäkelä totesi puhelimessa, että “virkamieslain mukaiset toimenpiteet on aloitettu, mikä
tarkoittaa arviota ja harkintaa mahdollisista toimenpiteistä.

Tapauskohtaisesti katsotaan, voiko poliisi toimia virassa’

Koska uutista varten piti saada tarkempaa tietoa, soitin Helsingin Itäisen poliisipiirin ylikomisariolle Veli Hukkaselle, joka käski lyhytsanaisesti soittaa samaiselle Mäkelälle.

Soitin Helsingin poliisilaitoksen poliisipäällikölle Jukka Riikoselle, jonka sihteeri sanoi, ettei päällikkö ole paikalla, mutta apulaispoliisipäällikkö
Lasse Aapio voi vastata kysymyksiin.

Aapion sihteeri sanoi, ettei päällikkö ole paikalla, mutta otti soittopyynnön vastaan. Aapio soitti pian takaisin, mutta vaikeni, kun kuuli kysymysten
aiheen. Asia oli kesken eikä kyseistä poliisia ollut vielä kuultu.

Poliisilaitosten toiminta kuuluu sisäasiainministeriön toimialaan. Ministeriön poliisiylitarkastaja Keijo Suuripää käski kysyä poliisihallituksesta poliisien kurinpitomenettelyistä ja valtakunnallisista poliisien rikos tilastoista.

Poliisihallituksen ylitarkastaja Maija Herranen sanoi, että hänen täytyy kysyä asiaa esimieheltään Tiina Erängöltä.

Aikaa tiedonkeruuseen kului noin kuukausi. Yleensä tiedot uutisjuttua varten kerätään päivässä tai kahdessa.

SAVONSANOMAT 6.1.2012

MUUT MEDIAT AIHEESTA:

http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2012/01/savon_sanomat_suomessa_irtisanotaan_kymmenkunta_poliisia_vuodessa_3155306.html