Arkisto

Posts Tagged ‘Trevoc’

Aarnion veljeskunta

9.6.2014 Kommentointi poissa käytöstä

heroiini

Jari Aarnio A-Talkissa 2007:
”Hurjimmat väitteet, mitä ollaan kuultu, niin että Helsingin huumepoliisi johtaa huumekauppaa Helsingissä.”

 

Helsingin poliisin huumerikosyksikön päällikkö, rikosylikomisario Jari Aarnio on istunut yli puoli vuotta tutkintavankeudessa epäiltynä 15:stä eri rikoksesta. Rikosnimikkeistä vakavimmat ovat epäilyt törkeistä huumausainerikoksista ja törkeästä lahjuksen ottamisesta. Aarnion johtama Helsingin poliisin huumeyksikkö on vuosien varrella saavuttanut niin itsenäisen aseman, että sen toimia on ollut lähes mahdotonta valvoa. Kaikki tämä on tapahtunut Suomen ylimmän poliisijohdon silmien alla. Tässä ohjelmassa kerrotaan muun muassa neljästä kummallisesta huumeoperaatiosta.

AARNION VELJESKUNTA

Jari Aarnio aloitti Helsingin poliisin huumerikostutkinnassa 1981. Hän yleni nopeasti komisarioksi. 1987 hänet valittiin vuoden poliisiksi. -90-luvun taitteessa Jari Aarnio haki keskusrikospoliisiin, mutta ei sinne päässyt. Se ei kuitenkaan urakehitystä hidastanut. Vuonna1995 hänet palkittiin poliisin ansioristillä.

Punainen lanka 2000: Jari Aarnio kertoo tapauksesta, jossa Aarnio joutui kotonaan huumeliigan pommi-iskun kohteeksi ja kuinka hän esti kranaatin räjähtämisen viime hetkellä.

Kyse oli kostoiskusta, jota johti vankilan muurien sisäpuolelta Raimo Tienhaara, TeeHooksi kutsuttu huumerikollinen. TH oli laatinut niin sanotun poliisien tappolistan, jonka päällimmäiseksi oli kirjoitettu Jari Aarnion nimi. TH sai yllytyksestä murhan yritykseen 11 vuoden tuomion. 1999 Aarnio nousi Helsingin poliisin rikososaston huumeyksikön päälliköksi.

Gloria-lehti: ”Kun vähän päälle parikymppisenä tulin huumepoliisiin, ehdotin että pääsisin neljäksi kuukaudeksi lusimaan. Nähdäkseni, miten vankilan systeemit toimivat. Onneksi päälliköt olivat niin viisaita, etteivät innostuneet asiasta.”
”Rosvojen maailmassa ovat vallalla ihan eri lait, kieli ja kuviot. Ja ne minä tunnen.”

2007 alkoi Suomen oloissa poikkeuksellinen poliisien toimien tutkinta. Valtionsyyttäjä Ari-Pekka Koiviston aloittama esitutkinta koski Helsingin poliisin toimia huumerikostutkinnassa vuonna 2001. Huumepoliiseja epäiltiin siitä, että he olisivat katsoneet vinkkimiestensä rikoksia läpi sormien.

Tv-uutiset 2007: ”Rikoksista epäillyt huumepoliisit päättivät puolustautua hyökkäämällä. Kaikki kahta ulkomaankomennuksella olevaa lukuunottamatta astelivat kameran eteen. Poliisit kiistävät virheet ja uskovat, että joku tahtoo savustaa heidät pois narauttamasta isoja konnia.” Jari Aarnio: ”Me ollaan meidän toiminnalla astuttu tänne järjestäytyneen rikollisuuden toiminnan varpaille ja meidän täytyy ottaa myös se huomioon, että tää on tällainen ajojahtityyppinen toiminta, mihin me ollaan nyt jouduttu.”

Jari Aarnio Aamu-tv:ssä 2007: ”Siinä on koko syksyn jatkunut epäselvä tilanne ja meihin kohdistuneet poikkeukselliset toimet ja uskon, että se on johtanut siihen työuupumukseen, mistä ihmiset on sairauslomalla.”

Juttu kuivui kasaan tutkinnan edetessä. Jari Aarnio selvisi jupakasta kuivin jaloin.

Syksyllä 2010 Jari Aarnio siirtyi turvallisuusasiantuntijaksi teleyhtiö-Elisan yritysasiakasyksikköön. Aarnio irtisanoutui tehtävästä vajaan viiden kuukauden jälkeen. MOT:n Elisasta saaman selvityksen mukaan Aarnio lähti omasta halustaan. Hän palasi huumeyksikön johtoon.

Vuonna 2011 helsinkiläinen prostituoitu yritti kertoa tarinansa poliisiylijohtaja Mikko Paaterolle. Se ei onnistunut. Prostituoitu ei päässyt Paateron pakeille. Hänellä oli tietoa muun muassa rikosylikomisario Jari Aarnion rahankäytöstä.
Sisäministeriössä ja Helsingin Sanomissa naisen tarina otettiin todesta.

Jari Aarnion ja prostituoidun tuttavuus oli alkanut kranaatti-iskun tutkinnan aikaan. Nainen on kranaatti-iskun tilaajan, Raimo Tienhaaran entinen kumppani. Hänen epäiltiin aluksi avustaneen TeeHoota vankilan ulkopuolella. Asema vaihtui tutkinnassa myöhemmin epäillystä todistajaksi.

Helsingin Sanomien mukaan Jari Aarnio auttoi prostituoitua muun muassa ammatinharjoittamisessa.

Suomen ylin syyttäjäviranomainen, Valtakunnansyyttäjänvirasto päätti alkukesästä 2013 perustaa tutkintaryhmän Jari Aarnioon liittyvien rikosepäilyjen selvittämiseksi. Jo tutkintaryhmän alkumetrejä sävytti kohu: Poliisylijohtaja Paatero pahastui, kun Valtakunnansyyttäjänvirasto oli sivuuttanut Poliisihallituksen tutkintaryhmän kasaamisessa. Syytä ei kerrottu julkisuuteen. MOT:n saamien tietojen mukaan tutkinnassa epäiltiin aluksi sitä, että prostituoidun asiakkaina olisi käynyt korkea-arvoisia poliisijohtajia. Tähän ei ole löytynyt näyttöä.

1. TYNNYRILIIGA 2011-2012
PIHLAJAMÄEN LIIGA 2010-2011

Suhdesoppa sai uuden käänteen, kun tutkintaryhmä alkoi penkoa Tynnyrijutuksi kutsuttua KRP:n ja Helsingin poliisilaitoksen yhteisoperaatiota. Siinä rikollisorganisaatio toi Suomeen hasislevyjä tynnyreissä, yli 800 kiloa. Hasislevyissä oli tunnuksena Daavidin tähti ympyrän sisällä. Organisaatio jäi kiinni. Pitkiin vankeusrangaistuksiin tuomittujen joukossa oli Raine Sievälä. Hän on Raimo Tienhaaran veli. Daavidin tähti -tynnyreitä tuotiin Suomeen Hollannista pääasiassa vuoden 2011 aikana.

Samoihin aikoihin Daavidin tähti -logolla varustettuja hasislevyjä toi Suomeen toinenkin ryhmittymä. Sen johtohahmo oli Raimo Tienhaara. Hän sai huumausainerikoksista 11:n ja puolen vuoden tuomion.
Helsingin huumeyksikön mukaan TeeHoon organisaatio, niin sanottu Pihlajamäen liiga, toi huumausaineita Virosta.

Daavidin tähti -logot yhdistävät veljesten hasisliigat toisiinsa ja onkin mahdollista, että hasislevyjen alkuperä on ollut yksi ja sama eli Hollanti. Nyt meneillään olevassa tutkinnassa myös Jari Aarnion ja United Brotherhood-jengin johtohahmon Keijo Vilhusen nimet ovat nousseet esiin.

MOT:
”Voisiko olla niin, että Aarnio on päässyt osaltaan hyötymään näistä huumausaine-eristä?”

Jukka Haavisto, tutkinnanjohtaja, kihlakunnan syyttäjä:
”No tutkinnankohde on tietysti tässäkin yhteydessä, niin kuin tietysti vakuustakavarikkokin kertoo, että selvitämme sitä, että jos huumausaineita tuodaan maahan, niin ne menevät markkinoille ja mihin ne mahdollisesti menevät.”

Hasista levitettiin Etelä-Suomeen satoja kiloja ja joku siitä kaupasta on myös hyötynyt. Keskusrikospoliisi hoiti tynnyrijutun kansainvälisen puolen eli vastasi tutkinnasta maahantuontiin asti. Suomessa tutkintavastuu huumeiden levityksestä siirtyi Helsingin huumeyksikölle. Siinä vaiheessa tapahtui jotain, jota Aarnion asianajaja Riitta Leppiniemi on kutsunut erimielisyydeksi tutkinnassa.

Jukka Haavisto:
”Ei minulla oo mitään tiedossa, mitään sellaisia, että siellä mitään, että kyse olisi mistään henkilöiden riidoista tai tällaisista.”

Leppiniemen vihjaamat erimielisyydet liittyvät julkisuudessa esillä olleeseen salaperäiseen ”Pasilan mieheen”.

MOT:
”Onko kyse Jari Aarniosta?”

Jukka Haavisto:
”…Tynnyrijutun yhteydessähän on ollu selvityksiä siitä, että kuka se henkilö siinä yhteydessä olisi. Meidän tutkinnassa taas me selvitämme tässä sitä, että mikä on Jari Aarnion osuus niihin meidän epäilemiin huumausainerikoksiin.”

MOT:
”Tässä tynnyrikeississä myös huumeiden vastaanottajalle kerrottiin etukäteen, että tiettyä lastia ei kannata ottaa vastaan. Tulee mieleen tapaus vuodelta 2001. Jostakin sitä tietoa on tähän organisaatioon tullut.”

Jukka Haavisto:
”No me tutkimme tässä yhteydessä tietysti sitä, että mikä on Jari Aarnion osuus näissä, näissä asioissa. Täällähän on tuotu, hänen avustajansa puolesta, julkisuudessa esiin, että tähän liittyy tietolähdetoimintaa.”

Tynnyrijutussa rikosorganisaatioon oli valunut tietoa, että yhtä tynnyrierää ei kannattanut ottaa vastaan. Kyse oli tynnyristä, jonka Hollannin poliisi oli tyhjentänyt hasiksesta ja pakannut täyteen hiekkaa ja tiiliskiviä. Tutkivat poliisiyksiköt tiesivät vaihdosta. Tieto levisi jostain myös rikollisille.

2. LÄNSI-SATAMAN YHTEISOPERAATIO 2001

Samanlaista tietovuotoa epäiltiin vuonna 2001, kun virolainen huumekuriiri toi autolautalla Suomeen amfetamiinia ja kokaiinia. Yhteisoperaatio oli käynnistynyt, kun KRP oli saanut Virosta vihjeen huumeiden salakuljetuksesta. KRP:ssä epäiltiin, että joku Helsingin poliisista olisi varoittanut huumeiden noutajaa Suomen päässä, koska noutaja ei paikalle saapunut. Epäilyn mukaan huumeiden noutaja olisi ollut Helsingin poliisin vinkkimies, jota näin siis suojeltiin kiinni jäämiseltä. Näyttöä tähän ei koskaan saatu.

3. MAASTOKÄTKÖ ESPOOSSA 2001

Vuosien varrella on ollut muitakin erikoisia huumejuttuja, jotka ovat herättäneet epäilyksiä vinkkimiesten suojelemisesta. Yksi tällainen tapahtui Espoon Mankkaalla, Mustavuoren ulkoilumaastossa 2001. Kyse oli tapauksesta, jossa henkilön epäiltiin pitäneen hallussaan kilon amfetamiinia. Tapaukselle saatiin piste vasta pari kuukautta sitten.

Helsingin huumeyksikkö halusi jutun itselleen Keskusrikospoliisilta, piti juttua auki seitsemän vuotta, eikä löytänyt näyttöä rikoksesta.

Valtakunnansyyttäjänvirasto määräsi Espoon poliisin tutkimaan jutun loppuun saakka. Käräjäoikeus tuomitsi huumausainerikollisen kolmen vuoden vankeusrangaistukseen ja Hovioikeus vahvisti tuomion maaliskuussa 2014. Tapaus on sama, josta kaksi helsinkiläispoliisia sai tuomiot tuottamuksellisesta virkarikoksesta tutkinnan laiminlyönnin takia edellisten huumepoliisitutkintojen jälkeen.

Helsingin poliisi on julkisuudessa väittänyt, ettei sillä ole tietolähdetoimintaa siinä määrin, että alamaailman tiedottajia tarvitsisi merkitä poliisin valtakunnalliseen tietolähderekisteriin.

Mikko Paatero:
”Varmasti käyttää tiedottajia. Mutta onko sellaisia, että edellytykset rekisteröintiin on ollut, koska siitä päättää sitten Helsingin laitoksen johto. Mut varmasti tietolähteitä on käytetty. Ja onko niitä riittävästi dokumentoitu, niin se selviää varmasti tässä oikeuskäsittelyssä.”

Tieto siitä, ettei Helsingin poliisi ole rekisteröinyt ensimmäistäkään tietolähdettä, järkytti viime syksynä sisäministeri Päivi Räsästä siinä määrin, että poliisiylijohtaja Paaterokin menetti hetkellisesti ministerin luottamuksen.

Riitta Leppiniemen mukaan puolustautuminen on vaikeaa, koska käytetyt tietolähteet pitäisi paljastaa.

Jari Aarnio A-Talkissa 2007:
”Me puhutaan leveesti tällä hetkellä tiedottajista. Mikä on tiedottaja? Onko se talonmies, onko se ohikulkija, onko se jonkun firman henkilöstöpäällikkö, onko se joku rikollinen vai onko se jotain siltä väliltä? Se on määrittelemättä. Se on erittäin vaarallista, että me puhutaan joistain tiedottajista.”

4. HOLLANTILAINEN TURUN SATAMASSA 2007

Tapahtumat Turun satamassa helmikuussa 2007 viittaavat myös siihen, että alamaailmasta on tietoa saatu. Normaalisti Turun satamassa salakuljettajaa olisi vastassa Tulli, Turun poliisi tai KRP:n Turun osasto. Tällä kertaa vastassa olikin Helsingin huumepoliisi, joka oli ottanut paikallispoliisiin yhteyttä vasta viime metreillä ja korostanut, ettei KRP:tä tarvitse informoida. Myös Tullin puolella tapaus herätti närkästystä.

Hollantilainen mies oli rakentanut vanhaan Volvoon valepohjan, jonka alle oli piilotettu lähes 40 kiloa hasista.

Helsingin huumepoliisi tutki juttua, mutta vain kuriiri jäi kiinni. Organisaatio jäi selvittämättä. Hollantilainen kuriiri sai kolmen vuoden ja kymmenen kuukauden tuomion. Hollantilaisen avustajana oikeudessa toimi asianajaja Riitta Leppiniemi.

MOT:
”Mihin tietolähteet on kirjattu jos ei rekisteriin?”

Juha Hakola, tiedotusjohtaja, Helsingin poliisilaitos:
”Lähtökohta on ollut se, että meillä ei ole ollut sellaista varsinaista tietolähderekisteriä ja se on yksi osa tätä käynnissä olevaa tutkintaa, joten siitä en voi sen enempää lausua.”

MOT:
”Mutta asetusten mukaan tietolähteet pitäisi kirjata johonkin. Onko ne kirjattu johonkin?”

Juha Hakola:
”Kyllä lähtökohta on se käsitykseni mukaan, että näin on tapahtunut.”

Huumausainerikoksista istuva vanki otti MOT:hen yhteyttä. Hän väitti olevansa KRP:n tietolähde ja istuvansa syyttömänä kahdeksan vuoden tuomiota. Helsingin huumepoliisi oli käräyttänyt hänet kesken ison ekstaasioperaation, jossa hän omien sanojensa mukaan toimi KRP:n lukuun.

MOT:
”Mitä ajattelit, kun kuulit ensi kerran, että Jari Aarniota epäillään vakavista rikoksista?”

KRP:n entinen tietolähde:
”No että olin oikeassa koko aikana. Ja alusta asti olin puhunu Aarniosta, Piip:sta, Piip:sta ja muutama muu huumerikostutkijasta nimenomaan sama asia… Ja kuinka he suojelevat kauppa. Suomessa on kaksoismarkkinointi, huumemarkkinointi. Sanottu näin rehellisiä alamaailma, mikä maksavat kelle, eikä vasikoi ketään… Ja toinen markkinointi, mikä ylläpitää Helsingin huumepoliisi.”

Helsingin huumepoliisi aina pidättelee niitä rehellisiä alamaailman myyjät. Ja jostain syystä oma kauppiaita ei ikinä edes ollut vankiloissa. He on kaikki siviili-ihmisiä, hienoja, ajelevat Mercedeksiä viissatasia ja Lexuksia.

MOT:
”Onko roolisi poliisin tiedottajana tullut esille oikeudenkäynneissä?”

KRP:n entinen tietolähde:
”Ei yhtään.”

MOT:
”Ei kummassakaan tapauksessa?”

KRP:n entinen tietolähde:
”Ei. Viimesenä tapaus, se menee ihan törkeeksi…. mun vaimo, mun todistaja, yritti puhua. Hän oli pelkokopissa todistamassa Helsinki käräjäoikeudessa. Se henkilö, rikostutkija, mistä me puhuttiin ilmesty paikalle. Hän sammutti mikki ja sano, et tää on salassa pidettävä tieto, sitä sä et voi puhua käräjäoikeudelle.”

Vangin tarinaa on vaikea uskoa. Saimme lopulta vahvistuksen, että mies on Suomen ensimmäinen rekisteröity alamaailman tiedottaja. Tietolähdesopimus löytyy KRP:n kassakaapista.

Törkeät huumausainerikokset ovat Aarnio-tutkintojen keskiössä. Toinen päähaara on lahjusrikokset, jotka taas liittyvät Trevoc-nimiseen viranomaisille tarkkailulaitteita valmistavaan yritykseen.

MOT:
”Millainen rooli Jari Aarniolla on ollut Trevoc-yhtiössä?”

Jukka Haavisto:
”No meillähän on selvityksen alla, tietysti julkisuudessakin ollut tietoja, että epäillään, että Keijo Vilhunen on osallistunut sinne, sinne toimintaan ja kun ollut tällainen toinen yhtiö, mikä on antanut niin kuin rahoitusta tänne yhtiöön, niin niitä asioita selvitetään, että millä tavalla Jari Aarnio on ollut mukana siinä yhtiön toiminnassa ja toisaalta, onko hänen työnantajansa tiennyt siitä asiasta ja onko hän ollu mahdollisesti esteellinen toimimaan niissä asioissa.”

MOT:
”Onko teillä näyttöä siitä, että Aarnio olisi saanut rahaa Trevocilta?”

Jukka Haavisto:
”Meillä on syytä epäillä, että tällainenkin asia siellä esiin on tullut… Me selvitämme parhaillaan, että mikä, mikä Aarnion tosiasiallinen rooli on ollut näitten laitteiden hankkimisessa Helsingin poliisilaitokseen.”

Tutkinnassa on tullut ilmi, että United Brotherhood-jengin johtajan Keijo Vilhusen sisko oli perustamassa firmaa, joka rahoitti Trevocia sen alkutaipaleella.

Saimme yhteyden Trevocin edustajaan. Hänen mukaansa Trevoc on tullut huijatuksi. Yrityksessä ei tiedetty naisen yhteydestä jengipomoon. Trevoc luotti täysin Suojelupoliisin tekemiin turvallisuusselvityksiin. Niissä ei noussut pintaan yhteys vaaralliseen United Brotherhood-jengiin. Trevoc kieltää maksaneensa mitään Aarniolle. Aarnio on ollut Trevocille vain tärkeän asiakkaan eli Helsingin poliisilaitoksen edustaja.

MOT:
”Mitä kaikkea poikkeuslupia ja erityismäärärahoja olette myöntäneet Helsingin poliisilaitokselle sinä aikana, kun olette olleet poliisiylijohtaja?”

Mikko Paatero, poliisiylijohtaja:
”Ei aavistustakaan, mitä kaikkea on myönnetty. Sellaisiin tehtäviin missä heillä on erityisrooli ollut, niin sellaisia on varmasti myönnetty…. Mutta en näe siinä mitään ongelmaa.”

MOT:
”Jää sellainen vaikutelma, että vastustatte kaikkia poliisin yhteisiä järjestelmiä ja haluatte tehdä asiat omalla tavallanne?”

Juha Hakola, tiedotusjohtaja, Helsingin poliisilaitos:
”Ei.. se vaikutelma on väärä, koska kyllä tällä hetkellä tilanne on se, että kaikki ne järjestelmät ovat yhdenmukaisia, meillä on hallitusti yhteinen koulutus ollut niihin ja ihan keskusrikospoliisin ja poliisiylijohdon määrittelemillä tavoilla näitä käytetään.”

Jari Aarnio ei ole ainoa huumepoliisin pomo, jonka on epäilty astuneen lain väärälle puolelle. Viron keskusrikospoliisin ylikomisariona työskennellyt Vallo Jäärats tuomittiin 2009 suurten kokaiinierien toistuvasta hallussapidosta, laittomasta tarkkailusta ja lahjuksen ottamisesta neljän vuoden ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Jäärats tuomittiin myös siitä, että hän välitti tuttavalleen poliisin tietokannoista hankittuja tietoja.

Jari Aarnion epäillyt rikokset ovat herättäneet keskustelua myös Suomenlahden eteläpuolella.

Ivo Kolk, tiedustelupäällikkö, Viron keskusrikospoliisi:
”Mulla tuntuu näin, että, että se huumausaineiden rikostorjunta on ehkäpä kaikkein vaarallisin rikospoliisin työstä.”

MOT:
”Elikkä siinä on, on niinkun vaarana luisua väärälle puolelle.”

Ivo Kolk:
”Juuri, että siellä on erittäin paljon läheisiä kontakteja rikosten tekijöiden kanssa.”

MOT:
”Viron keskusrikospoliisin tiedostelupäällikkö Ivo Kolk kertoi haastattelussa, että huumausainerikoksia tutkivat poliisit ovat suurimmassa vaarassa livetä lain väärälle puolelle. Ja hän ehdottikin, että huumepoliiseja tulisi kierrättää, että heidän tehtävänsä olisivat määräaikaisia. Mitä mieltä tästä olette?”

Mikko Paatero:
”Kyllä mä olen samaa mieltä siitä, että jos katsotaan koko poliisin kenttää, niin varmasti se huumepoliisin työ on siellä syvimmällä. Ja sen suhteen ei varmasti mikään huono ajatus.”

MOT:
”Jos vielä puhutaan näitä, näistä Helsingin, tavallaan, erityisoikeuksista tai, tai erikoisuuksista, olette sallinut Helsingin poliisilaitokselle oman virolaisen poliisiyhdysmiehen.”

Mikko Paatero:
”Emme ole sallinut sitä, vaan se on Suomen ja Viron poliisiylijohtojen hyväksymä yhdysmies, joka on sijoitettu Helsingin poliisilaitokselle…
Ajatus on, että se hyödyttää koko Suomea. Ja nyt esimerkiksi tästä on erikseen sovittu nyt kun, kun hän täällä on. Mut et sijoituspaikaksi on määritelty ainakin toistaiseksi Helsingin poliisilaitos.”

Aikaisemmin Viron poliisiyhdysmies oli sijoitettuna keskusrikospoliisiin. Nyt Virolla ei ole virallista poliisiyhdysmiestä, vaan tallinnalainen poliisi istuu Helsingin poliisilaitoksella.

MOT:
”Mitä ajattelette siitä, että Helsingin poliisilaitos haluaa toimia itsenäisesti Viron suuntaan?”

Ivo Kolk:
”En osaa mitenkään kommentoida sitä, kun mä en tiedä, että haluaako Helsingin poliisilaitos itsenäisesti toimia Viron suuntaan. Kun jos katotaan yhteisiä rikosasioita, sitten enimmäkseen tai melkeen sataprosenttisesti ne ovat niinkun Viron keskusrikospoliisin ja Suomen keskusrikospoliisin välillä.”

MOT:
”Onko teillä tämän tallinnalaisen poliisin ansiosta pääsy Viron poliisirekistereihin?”

Juha Hakola, tiedotusjohtaja, Helsingin poliisilaitos:
”Käsitykseni mukaan meillä ei ole, mutta hän luonnollisesti poliisimiehenä pystyy hyödyntämään tarvittaessa omia rekistereitään.”

MOT:
”Onko siitä apua teidän tutkintaan?”

Jari Hakola:
”Kyllä. Siitä on erittäin paljon apua ja sitä hyödyntää myös muut poliisiyksiköt, ei vain Helsingin poliisilaitos.”

MOT:
”Käsitykseni mukaan sieltä ei tietoa paljon muille yksiköille ole jaettu.”

Mikko Paatero:
”No, se voi olla. Ja siihen me tullaan kiinnittämään kyllä huomiota tällä hetkellä.”

Jari Aarnio A-Studio: Stream 2013:
”Pitää olla siinäkin taas rehellinen, että muuttaako se meidän maassa rikollisuuden kuvaa jotenkin, että onko liivejä vai ei? Jotenkin mulla on sellainen käsitys arjen tutkinnan kautta, että se ei kovin paljon siitä muutu.”

MOT:
”Eikö teitä ole kummastuttanut Aarnion lausunnot esimerkiksi järjestäytyneestä rikollisuudesta?”

Mikko Paatero:
”No, nämä lausunnot, jotka poikkesivat KRP:n käsityksistä, niin siitä keskusteltiin sen jälkeen. Että tämmöstä kuvaa ei saisi poliisista tulla ulospäin, että toinen yksikkö kertoo toista ja toinen toista. Se keskustelu on sisäisesti käyty.”

MOT:
”Niin, Aarniohan katsoi, että näillä niin sanotuilla liivijengeillä ei ole juuri vaikutusta turvallisuustilanteeseen Suomessa. Oletteko samaa mieltä?”

Mikko Paatero:
”En ole samaa mieltä.”

Esitimme haastattelupyynnön myös Jari Aarnion asianajajalle Riitta Leppiniemelle. Leppiniemi kieltäytyi vetoamalla syyttäjän asettamaan ilmaisukieltoon.

MOT:
”Aarnio on asianajajansa välityksellä kiistänyt rikokset, mutta ei ole halunnut tarkemmin kommentoida niitä.”

Jukka Haavisto, tutkinnanjohtaja, kihlakunnan syyttäjä:
”No se on heidän valitsema näkökulma, ja se on heidän oikeutensa ottaa näin siihen kantaa. Eihän kenelläkään tietysti oo mitään velvollisuutta lausua asioista julkisuudessa.”

MOT:
”Aarnion tontilta on kaivettu kymmenien tuhansien eurojen rahakätkö. Miltä se vaikuttaa kokeneesta poliisimiehestä?”

Jari Hakola, tiedotusjohtaja, Helsingin poliisilaitos:
”On aivan selvää, että eihän tällainen tämmöinen on erittäin ikävää ja nyt tutkinta varmaan tuo tullessaan vastauksia moniin avoimiin kysymyksiin.”

Helsingin käräjäoikeus on määrännyt Aarnion omaisuutta takavarikkoon lähes kahden miljoonan euron arvosta. Rakennustyömaan tontilta löytynyt rahakätkö sai käräjäoikeuden myöntämään jutun tutkinnalle lisää aikaa. Uusi määräaika syytteen nostamiselle on 31. heinäkuuta.

 

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/06/09/aarnion-veljeskunta-kasikirjoitus

LISÄÄ AIHEESTA

Huumepomon juttu paisuu – Jari Aarnion sijaista epäillään virkarikoksesta

20.12.2013 1 kommentti

poliisi_poliisiauto_129868b

Rikostarkastaja Petri Rainiala keskusteli Aarnion puolison kanssa puhelimessa, joka oli telekuuntelussa.

Huumeyksikön rikostarkastajaan Petri Rainialaan kohdistuvat rikosepäilyt eivät Suomen Kuvalehden tietojen mukaan liity millään tavalla rikoksiin, joihin Jari Aarnion epäillään syyllistyneen.

Tapahtumien taustalla on Aarnion vaimon kutsuminen poliisikuulusteluun. Hän halusi ennen kuulusteluun menoa keskustella miehensä kollegan ja ystävänsä Rainialan kanssa siitä, mitä poliisikuulusteluissa tapahtuu ja mitkä ovat hänen oikeutensa ja velvollisuutensa.

Suomen Kuvalehden tietojen mukaan Aarnion vaimon puhelin oli kuitenkin telekuuntelussa. Keskustelun perusteella keskusrikospoliisin tutkijat ottivat Rainialan kiinni useiden tuntien ajaksi.

Hänen epäillään vaikeuttaneen Aarniota koskevan jutun esitutkintaa.

Rainiala oli kiinniottohetkellä koulutustilaisuudessa krp:n päämajassa Vantaan Jokiniemessä.

Petri Rainiala on pyytänyt omasta aloitteestaan siirtoa pois huumeyksikön päällikön paikalta. Tilalle on määrätty rikoskomisario Markku Mäkinen.

Helsingin käräjäoikeus vangitsi Jari Aarnion 15. marraskuuta epäiltynä törkeästä virka-aseman väärinkäytöstä, törkeästä lahjuksen ottamisesta ja avunannosta törkeään petokseen. Myöhemmin häntä on epäilty myös törkeästä huumausainerikoksesta. Aarnio on kiistänyt syyllistyneensä rikoksiin.

Aarnion puoliso vangittiin suoraan kuulustelujen jälkeen. Hän oli vangittuna kaksi viikkoa Lohjan poliisivankilassa epäiltynä törkeästä rahanpesusta.

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/huumepomon-juttu-paisuu-jari-aarnion-sijaista-epaillaan-virkarikoksesta/?shared=24922-bf909f33

Jari Aarnion vangitsemista jatkettiin – epäillään nyt todennäköisin syin

20.12.2013 1 kommentti

aarnio

Aarniota epäillään nyt useista törkeistä huumausainerikoksista todennäköisin syin.

Helsingin huumepoliisin päällikön Jari Aarnion vangitsemista on jatkettu. Häntä epäillään nyt todennäköisin syin useista törkeistä huumausainerikoksista.

Viikko sitten Aarnion vangitsemisen peruste oli ”syytä epäillä”.

Helsingin käräjäoikeuden tiedotteen mukaan epäillyt rikokset ovat tapahtuneet Tuusulassa, Helsingissä ja Loviisassa vuosina 2011–2012.

Aarnio on kiistänyt aiemmin huumerikosepäilyn.

Aiemmin on ollut tiedossa, että Aarniota epäillään myös törkeistä lahjonta- ja virkarikoksista.

Syytteet Aarniota vastaa on nostettava helmikuun 13. päivään mennessä.

http://yle.fi/uutiset/jari_aarnion_vangitsemista_jatkettiin__epaillaan_nyt_todennakoisin_syin/6997060

Kolme huumepoliisia on yhä pidätettynä, Aarnion lisäksi

14.12.2013 Kommentointi poissa käytöstä

poliisi virkamerkki

Kolme poliisia on edelleen pidätettynä Helsingin huumepoliisin päällikköä Jari Aarniota koskevassa törkeässä huumaus-ainerikosepäilyssä. Neljäs kiinni otettu poliisi on päästetty vapaaksi.

-Häntä ei ollut syytä pidättää tutkinnallisista syistä. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö häntä yhä epäiltäisi rikoksesta, sanoo tutkinnanjohtaja Jukka Haavisto.

Kyse on siitä, ovatko poliisit rikkoneet virkatoiminnassa noudatettavia säännöksiä. Tutkinta jatkuu koko viikonlopun.

Aarnion neljästä kiinniotetusta alaisesta on aloitettu virkarikostutkinta.

13.12.2013 Kommentointi poissa käytöstä

poliisi_www

Eilen kiinni otettuja poliiseja epäillään virkavelvollisuuden rikkomisesta.

Helsingin poliisista kerrotaan, että tilannetta pidetään vakavana.

– Annamme täyden tuen asian tutkijoille. Täytyy kuitenkin muistaa, että nyt kiinniotettujen poliisien tapauksessa epäilyt koskevat virkavelvollisuuden rikkomista, ei missään tapauksessa huumerikoksia, Helsingin poliisin viestinnästä vastaava ylikomisario Juha Hakola kertoo.

Hakola ei vahvista kiinniotettujen lukumäärää. Poliisit ovat kuitenkin työskennelleet huumerikosyksikössä Aarnion alaisina.

– Tässä vaiheessa muista yksityiskohdista tiedottaa vain tutkinnanjohtaja, Hakola tyytyy toteamaan.

Poliisin työ jatkuu, vaikka useampi henkilö on nyt poissa arkityötä rikosjupakan vuoksi, Hakola vakuuttaa.

– Tilannetta arvioidaan sen mukaan, mitä selviää. Kyllä tämä asia hyvin vakavasti otetaan.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013121317832794_uu.shtml

 

Helsingin huumepoliisin päällikköä epäillään törkeästä huumausainerikoksesta

13.12.2013 Kommentointi poissa käytöstä

Helsingin huumepoliisin päällikköä Jari Aarniota epäillään törkeästä huumausainerikoksesta. Helsingin käräjäoikeudessa käsitellään tänään Aarnion vangitsemisen jatkamista. Tutkinnanjohtaja Jukka Haavisto ei vielä halua kommentoida asiaa.

Aarnio on ollut vangittuna epäiltynä törkeästä lahjuksen ottamisesta, törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä ja avunannosta törkeään petokseen. Hän on kiistänyt syyllistyneensä rikokseen. Aarnio otettiin kiinni runsas kuukausi sitten ja hänet pidätettiin virastaan.

Epäily törkeästä huumausainerikoksesta tulee esille nyt ensimmäistä kertaa.

Tutkinnanjohtaja Haavisto on aiemmin kertonut, että Aarnio on käyttänyt viime vuosina yli 200 000 euroa rahaa, jonka alkuperästä ei ole selvyyttä.

 

http://www.hs.fi/kotimaa/a1386903346731?jako=10b119de556347bac43085ff4e046e8e

Huumepoliisin päällikkö Jari Aarnio on käyttänyt varoja, joiden alkuperä on hämärä

4.12.2013 1 kommentti
aarnio 
Ja­ri Aar­nio on käyt­tä­nyt ta­lo­hank­kee­seen­sa yli 200 000 eu­roa ra­haa, jon­ka al­ku­pe­rää ei­vät se­li­tä palk­ka­tu­lot, pank­ki­lai­nat tai pe­rin­nöt. Ra­ho­jen al­ku­pe­rää tut­ki­taan. 
Hel­sin­gin huu­me­po­lii­sin pääl­li­kön Jari Aarnion hen­ki­lö­koh­tai­ses­sa ra­han­käy­tös­sä on sa­to­jen­tu­han­sien eu­ro­jen epä­sel­vyy­det.
Tut­kin­nan­joh­ta­ja Jukka Haavisto ker­too, et­tä Aar­nio on käyt­tä­nyt vii­me vuo­si­na yli 200 000 eu­roa ra­haa, jon­ka al­ku­pe­räs­tä ei ole sel­vyyt­tä.
 
 
”Ra­ho­jen al­ku­pe­rää sel­vi­te­tään ja kaik­ki vaih­toeh­dot tut­ki­taan, mut­ta seu­ran­ta­lai­teyh­tiö Tre­voc on tut­kin­nan koh­tee­na.”
Haa­vis­ton mu­kaan epä­mää­räi­nen ra­han­käyt­tö liit­tyy Aar­nion ta­lo­hank­kee­seen.
Aar­niot ovat ra­ken­ta­neet Por­voo­seen oma­ko­ti­ta­loa, jo­ka on mer­kit­ty per­heen po­jan ni­miin.
 
Po­jal­la ei ole ol­lut ve­ro­tet­ta­via tu­lo­ja. Aar­nion omat net­to­tu­lot ovat vii­me vuo­si­na ol­leet noin 40 000 eu­roa.
Hä­nen vai­mol­laan oli vii­me vuon­na nol­la­tu­lot. Si­tä en­nen hä­nen net­to­tu­lon­sa oli­vat enim­mil­lään run­saat 20 000 eu­roa.
Haa­vis­ton mu­kaan ra­han­käy­tös­tä on to­dis­tee­na eri­lai­sia ra­ken­ta­mi­seen liit­ty­viä asia­kir­jo­ja, ku­ten kuit­te­ja.
Se­lit­tä­vät­kö palk­ka­tu­lot, pank­ki­lai­nat tai pe­rin­nöt ra­ha­vir­to­ja?
  
”Tä­män­het­kis­ten tie­to­jen va­los­sa ei­vät se­li­tä. Ei­kä ole löy­ty­nyt asia­kir­jo­ja muis­ta­kaan lai­nois­ta”, Haa­vis­to sa­noo.
Haa­vis­ton mu­kaan täs­sä vai­hees­sa tut­kin­taa näyt­tää sil­tä, et­tä ai­na­kin osa ra­has­ta on ol­lut kä­teis­tä.
Aar­nio on kuu­lus­te­luis­sa kiis­tä­nyt syyl­lis­ty­neen­sä ri­kok­seen.
 
Hä­net otet­tiin kiin­ni kol­me viik­koa sit­ten epäil­ty­nä muun muas­sa tör­keäs­tä lah­juk­sen ot­ta­mi­ses­ta ja tör­keäs­tä
vir­ka-a­se­man vää­rin­käyt­tä­mi­ses­tä.Aar­nion vai­moa epäil­lään tör­keäs­tä ra­han­pe­sus­ta.
Myös vai­mo oli van­git­tu­na pa­rin vii­kon ajan, mut­ta hä­net on jo las­ket­tu va­paal­le.
 
Hel­sin­gin kä­rä­jäoi­keus kä­sit­te­li tiis­tai­na Aar­nioon ja Tre­vo­ciin liit­ty­viä va­kuus­ta­ka­va­rik­ko­ja sul­jet­tu­jen ovien ta­ka­na.
Oi­keus an­taa asias­ta pää­tök­sen­sä en­si vii­kon per­jan­tai­na.
Lah­ju­se­päi­ly­jen kes­kiös­sä ole­va seu­ran­ta­lai­teyh­tiö Tre­voc on pe­rus­tet­tu vuon­na 2007.

Helsingin huumepoliisin valvonta on olematonta

19.11.2013 Kommentointi poissa käytöstä

Helsingin poliisi on vastustanut yhtenäisiä ohjeita tietolähdetoiminnasta ja sen valvonnasta. Kaiken kontrollin kiivas vastustaminen on luonut otollisen maaperän huhuille. Helsingin poliisin johto kieltäytyi keskustelemasta asiasta.

Helsingin poliisin johto on laiminlyönyt huumepoliisin toiminnan valvomisen. Näin kertovat useat HS:n haastattelemat viranomaislähteet. Osa lähteistä on Helsingin poliisin sisältä.

Eräs korkea poliisimies kiteyttää asian seuraavasti: kukaan, ei edes laitoksen johto, pysty eikä ole koskaan pystynyt valvomaan, mitä huumepoliisissa tapahtuu.

Huumepoliisin päällikkö Jari Aarnio on vangittuna epäiltynä törkeistä virka- ja lahjusrikoksista. Epäilyt liittyvät Trevoc-yhtiöön, joka on toimittanut poliisille seurantalaitteita. Aarnio on kiistänyt epäilyt.

Tutkinnanjohtajien mukaan tutkinta kohdistuu ainoastaan yksittäisiin poliisin työntekijöihin, eikä Helsingin poliisilaitosta ole syytä epäillä mistään.

Poliisiylijohtaja Mikko Paatero ei osaa arvioida, onko Helsingin laitos laiminlyönyt valvontaa.

”En pysty arvioimaan sitä. Tutkinta varmaan selvittää sitä.”

HS:n lähteiden mukaan Aarnio nautti laitoksen johdon täyttä luottamusta aina viimeviikkoiseen pidätykseensä asti.

Monet pitävät luottamusta uskaliaana, koska Helsingin huumepoliisin ympärillä on jo vuosia pyörinyt huhumylly siitä, ettei yksikön toiminta kestä päivänvaloa kaikilta osin.

Sitkeistä huhuista huolimatta poliisijohto ei ole tutkinut epäselvyyksiä, eikä ryhmän valvontaa ole kiristetty.

Helsingin poliisi on kuitannut väitteet epäselvyyksistä muiden poliisien – erityisesti keskusrikospoliisin tutkijoiden – kateellisuudella.

”Helsinki pyöritti 1990-luvulla käytännössä koko huumetutkintaa. Siitä se kateellisuus lähti”, sanoo yksi entinen helsinkiläispoliisi.

HS keskusteli yhteensä 73 lähteen kanssa. Heistä suurin osa on poliiseja ja muita viranomaisia.

Laaja soittokierros paljasti, että pelkästä kateudesta tuskin on kyse.

Monet yksiköt kertovat, että yhteistyö Helsingin huumepoliisin kanssa toimii todella hyvin.

Toiset taas ovat sitä mieltä, ettei yhteistyö suju huumepoliisin kanssa yhtä hyvin kuin muiden poliisiyksiköiden kanssa. Keskusteluissa nousi esiin yksi ja sama asia, johon ongelmat näyttävät kiteytyvän, eli tietolähdetoiminta.

Kolme lähdettä kertoo, että yhteistyö myös Helsingin huumepoliisin ja krp:n välillä toimii hyvin niin kauan kun tietolähteitä ei ole pelissä mukana.

”Se, missä kaikki ongelmat tulee, on tietolähdetoiminta. Jos on juttu, jossa ei ole yhtään tiedottajaa mukana, ei ole mitään ongelmaa.”

”Helsingillä on erilainen linja tietolähteiden kanssa.”

Tietolähdetoiminta nousi ensimmäistä kertaa esiin vuonna 2007, kun Helsingin huumepoliiseista aloitettiin virkarikostutkinta. Tutkinnassa oli pohjimmiltaan kyse siitä, katsotaanko tiedonantajien rikoksia sormien läpi Helsingin poliisissa. Tutkinta kuivahti pääosin kasaan, mutta kaksi Helsingin huumepoliisia tuomittiin tuottamuksellisesta virkarikoksesta. He olivat laiminlyöneet erään amfetamiinijutun tutkinnan.

Espoon poliisi määrättiin tutkimaan juttu loppuun, ja epäilty sai kolme vuotta vankeutta yhden amfetamiinikilon hallussapidosta.

Osa poliiseista epäilee yhteistyökitkan johtuvan siitä, ettei Helsingin huumepoliisin toiminta kestä ulkopuolista tarkastelua.

Yksi arvioi, että toimintatavat ovat saattaneet jäädä 1980-luvulle eivätkä läpäisisi nykypäivän eettistä seulaa.

Helsingin poliisi on vastustanut poliisin yhteistä tietolähderekisteriä, eikä se ole myöskään halunnut sitoutua yhteiseen ohjeistukseen tietolähteiden käytöstä.

Itse asiassa koko ohjetta ei ole saatu luotua juuri Helsingin – ja erityisesti Aarnion – vastustuksen takia. Moni pitää täysin käsittämättömänä sitä, ettei poliisihallitus ole pystynyt tekemään ohjeita Helsingin vastarinnasta huolimatta.

Laki ja sisäministeriön asetus liikkuvat hyvin yleisellä tasolla.

Tarkempaa ohjeistusta on kirjattu poliisihallituksen määräykseen, joka koskee poliisin salaisen tiedonhankinnan järjestämistä, käyttöä ja valvontaa. Määräyksessä on noin kolmen sivun mittainen pätkä tietolähdetoiminnasta.

Määräyksen sisällöstä on vaikea saada tietoa, sillä poliisihallituksen käsityksen mukaan paperi on lähes kokonaan salainen. Poliisihallituksen mielestä määräys sisältää salaisia tietoja poliisin taktisista ja teknisistä menetelmistä.

HS on tehnyt poliisihallituksen salaamispäätöksestä valituksen Helsingin hallinto-oikeuteen.

Sen sijaan Ruotsin poliisilta saa helposti vastaavan määräyksen. Kymmensivuinen ohjeistus sisältää yksityiskohtaisia määräyksiä tietolähdetoiminnan järjestämisestä ja valvonnasta.

Ruotsin poliisin ohjeiden mukaan tietolähteelle nimetään kaksi käsittelijää, jotka tapaavat tietolähdettä aina yhdessä. Jokaisesta tapaamisesta tehdään tarkka raportti valvojalle. Myös valvoja tapaa tietolähdettä sopivin väliajoin yhdessä käsittelijöiden kanssa sen varmistamiseksi, että lähteen ja käsittelijöiden suhde pysyy ammatillisena.

Suomessakin sisäministeriön asetus edellyttää, että tietolähteen käyttäminen kirjataan. Lisäksi tietolähteeksi hyväksytty henkilö on rekisteröitävä.

Poliisihallituksen salainen määräys sisältää ohjeita kahdesta tapaajasta, heidän valvojastaan sekä tapaamisten dokumentoinnista.

Näitä säännöksiä voi kuitenkin kiertää, sillä ne eivät koske satunnaisia tietolähteitä.

”Mahdollistaako tämä rajanveto hieman liian laajaa tulkintaa sen osalta, mitä voidaan pitää satunnaisena?” yksi lähde pohtii.

Useiden lähteiden mukaan Helsingin poliisi käyttääkin tätä porsaanreikää hyväkseen kiertääkseen velvoittavia määräyksiä. Tämä on pääteltävissä esimerkiksi siitä, että useiden lähteiden mukaan Helsingissä on rekisteröityjä tietolähteitä olematon määrä. Toisin sanoen Helsingin poliisi tulkitsee jokseenkin kaikki tietolähteensä satunnaisiksi.

Kukaan ei kuitenkaan usko, että Helsingin huumepoliisilla olisi vain satunnaisia lähteitä. Päinvastoin monet poliisit jopa krp:ssä ovat sitä mieltä, että Helsingillä on parhaat tietolähteet.

Krp ja tulli ovat tehneet omat ohjeensa järjestäytyneestä tietolähdetoiminnasta. Ne noudattelevat Europolin asettamia suuntaviivoja, aivan kuten Ruotsissa. Samanlaisia ohjeistuksia on käytössä paikallispoliiseissa.

Yksi periaatteista on se, ettei virkamies koskaan tapaa tietolähdettään yksin. Aina pitää olla kaksi tapaajaa.

Tietolähteen kanssa tehdään kirjallinen sopimus, jossa määritellään toiminnan ehdot. Tietolähteelle muun muassa tehdään selväksi, ettei hänellä ole lupa tehdä rikoksia.

Kolmas sääntö on, että palkkio maksetaan tuloksen mukaan rahassa.

Kokeneet tutkijat tosin kertovat, että usein tietoa saa myös ilman rahaa. Rikollista voi motivoida puhumaan vaikkapa kateus, katkeruus, kilpailijoiden polttaminen tai tärkeilyn tarve. Tai pelkästään se, että joku kohtelee häntä vihdoin ihmisenä.

Tullissa ja krp:ssä jokaisesta tietolähdetapaamisesta kirjoitetaan raportti, joka toimitetaan valvojalle.

Näillä keinoilla varmistetaan, että tietolähdetoiminta pysyy lain oikealla puolella.

Helsingissä ohjeita ei ole.

”Omaa sisäistä ohjeistusta ei poliisilaitoksella ole, eikä sille myöskään ole erillistä toiminnallista tarvetta”, apulaispäällikkö Ilkka Koskimäki vastaa kirjallisesti Helsingin Sanomien haastattelupyyntöön. Tarkentaviin kysymyksiin laitos kieltäytyy vastaamasta virkasalaisuuden takia.

”Poliisilaitoksella on lain ja määräysten mukainen järjestelmä tietolähdetoimintaa varten, ja sen lainmukaisuutta voidaan aina arvioida ylimpien laillisuusvalvojien, poliisihallituksen ja poliisilaitoksen sisäisen laillisuusvalvonnan toimesta. Julkiseen selvittelyyn emme voi edellä mainittujen perustelujen vuoksi osallistua”, Koskimäki jatkaa.

Koskimäen mukaan ketään ei voi velvoittaa rekisteröitymään tietolähteeksi vastoin tahtoaan.

Poliisiylijohtajalla on toinen käsitys rekisteröinnistä.

”Rekisteröinti on todella tarpeen, ja esimerkiksi tässä meidän viimeisessä määräyksessä se on hyvin yksiselitteisesti sanottu”, Paatero sanoo.

Paateron mukaan ulkopuolinen valvonta on tehotonta, jos valvonta ei pelaa poliisilaitoksen sisällä. Hän ei osaa sanoa, noudattaako Helsingin laitos määräyksiä.

”Uskoisin ja toivoisin, että he noudattavat.”

Lukuisat poliisit ihmettelevät, miksi Helsingin poliisi ei näe tarvetta ohjeistaa ja valvoa tietolähdetoimintaa samalla tavalla kuin muut poliisiyksiköt.

Yhteisten pelisääntöjen ja tietolähderekisterin puuttuminen sekä olematon valvonta ovat luoneet otollisen maaston huhuille. Huhumyllyä on vielä kiihdyttänyt se, ettei esille nousseita epäselvyyksiä ja kummallisia sattumuksia ole haluttu selvittää ja tutkia.

Osa HS:n lähteistä arvioi, että Helsingin tapa käyttää tietolähteitä on täysin hämärän peitossa.

On vain yksittäisen virkamiehen tiedossa, keitä hän tapaa ja millaisia diilejä heidän kanssaan tehdään.

”Sitten on kiinni henkilön moraalista, haluaako hän pelata sääntöjen mukaan”, yksi lähde sanoo.

Hänen mukaansa Aarnio on keskittänyt lähes kaiken tietolähdetoiminnan itselleen. Tämä johtaa siihen, ettei toimintaa valvo kukaan. Ihannetilanteessa alempi taso tekee, esimies valvoo, hän kuvailee.

Yksi entinen Helsingin huumepoliisi myöntää, ettei yksikön toimintaa valvo kukaan.

”Tuon yksikön toimintaa on vaikea valvoa, kun sieltä ei tihku tietoa mihinkään.”

Hänen mielestään poliisilaitoksen johto ei edes välittänyt valvoa yksikköä.

”Kai poliisilaitoksen johtokin hieroo käsiään, kun tulee uutisotsikoita ja hyviä tuloksia. Ei ne ole olleet kiinnostuneita, miten ne tulee.”

Helsingin poliisilla on erilainen linja kuin muilla myös tietolähteiden palkitsemisessa.

Iltalehti uutisoi jo vuonna 2008, että Aarnio pitää tietolähteiden palkitsemista rahalla epäilyttävänä.

Millä Helsinki sitten palkitsee tietolähteitään, jos ei rahalla?

Yksi lähde kertoo, että Helsingillä on selkeästi paras tiedonantajaverkosto, mutta pohtii, millä hinnalla.

Moni on vakuuttunut siitä, että Helsingin poliisissa katsotaan tiedonantajien rikoksia sormien läpi. Siitä aiemmassa virkarikossopassakin oli pohjimmiltaan kyse.

Yhden lähteen mukaan oli jo 1990-luvulla yleinen totuus, että Helsingin huumepoliisi katsoo läpi sormien.

”Ne tekee diilejä. Annetaan anteeksi ja pelataan vapaaksi. Ei muualla anneta anteeksi, mutta ei muualla ole niin hyviä tietolähteitäkään”, toinen sanoo.

Kolmas on sitä mieltä, että muutkaan eivät ole viattomia tässä suhteessa.

”Kaikkihan sitä tekee. Ei lypsävää lehmää voi ottaa kiinni.”

Neljäs arvioi, että olennainen ero on talon johdon suhtautumisessa. Jos jossain muualla yksittäinen poliisi katsoo vinkkimiehen rikoksia läpi sormien, hän ei tee sitä johdon siunauksella, mutta Helsingissä tekee, lähde kuvailee.

Laki ja määräykset ovat tässä suhteessa selviä: poliisin on puututtava myös tietolähteiden tekemiin rikoksiin.

Moni kertoo erikoisista sattumuksista, jotka ovat saaneet epäilemään, että Helsingin huumepoliisi ei puutu.

Yksi viranomainen oli antanut Helsingille hyvät todisteet jutusta, mutta tutkinta ei jostain syystä lähtenyt käyntiin. ”Olin varma, että olin osunut Helsingin tiedonantajaan.”

Toinen kertoo, että tietyn ihmisen kotiin ei olisi Helsingin huumepoliisin mielestä saanut tehdä kotietsintää.

Kolmas miettii, että yhteistyön kangertelun taustalla on jotain sellaista, mitä ei haluttaisi tutkittavan.

Neljäs kertoo, että tiedonantajista on ollut ristiriitoja ja huutoa myös Helsingin poliisin sisällä. ”On sanottu suoraan, että Aarnion kalvit (tietolähteet) eivät saa palaa.”

Viides kertoo, että Aarnio tuli puhelinlankoja pitkin ja haukkui amatööriksi, kun eräs huume-epäilty oli otettu kiinni. Siitä syntyi käsitys, että koppiin oli päätynyt Aarnion tiedottaja.

Kuudes kertoo, että Aarnio raivosi, kun toinen yksikkö iski kiinni hänen tiedottajaansa.

Yksi Helsingin huumepoliisin entinen tutkija vahvistaa epäilyt: vinkkimiesten rikosten anteeksiantaminen oli aivan normaalia ja kuului yksikön kulttuuriin.

”Et sä saa tuloksia, ellet sä anna jotain anteeksi. Jos sä annat jotakin, niin sä saat jotakin. Ei se ole sen kummempaa.”

Jotkut epäilevät, ettei sormien läpi katsottaisi vain pikkutekijöiden pikkujuttuja. Erityistä ihmetystä on herättänyt Aarnion ja erään rikollispomon suhde.

HS kertoi sunnuntaina, että miehet ovat tavanneet toistuvasti kahden kesken. Kukaan ei tiedä, mistä tapaamisissa on ollut kyse.

Ihmetystä on herättänyt myös poliisikomentaja Jukka Riikosen varaukseton luottamus Jari Aarnioon.

Kaksi lähdettä kertoo, että Aarnio ohittaa väliportaat ja asioi suoraan poliisikomentajan luona.

Kolmas ihmettelee, miten Riikonen uskaltaa antaa Aarnion touhuta vapaasti. ”Jos tulee viitteitä väärinkäytöksistä, miten Riikonen näyttää, että hän on valvonut toimintaa?”

Aarniosta alkoi virkarikostutkinta keväällä, kun helsinkiläinen prostituoitu kertoi Aarnion toiminnasta tietoja, joiden todenperäisyyttä ja laillisuutta alettiin selvittää. Tieto tutkinnasta tuli julki syyskuussa.

Helsingin poliisilaitoksen johto ilmoitti välittömästi, että Aarniolla on johdon täysi luottamus.

Poliisikomentaja Jukka Riikonen ja muu poliisijohto saivat tiedon esitutkinnasta Aarniolta itseltään, eikä heillä ollut asiasta muuta tietoa kuin Aarnion oma versio. Mitään muuta johto ei tarvinnutkaan. Heille riitti Aarnion sana.

Laitos ryhtyi myös vastaiskuun Aarnion puolustamiseksi. Helsingin poliisilaitoksen kolmimiehinen delegaatio – Jukka Riikonen, Ilkka Koskimäki ja viestintäjohtaja Juha Hakola – kävi heti seuraavana aamupäivänä luovuttamassa valtakunnansyyttäjälle tutkintapyynnön, jossa tutkinnanjohtajia ja koko tutkintaryhmää epäiltiin jääveiksi.

Tutkintapyyntö on todettu kaikilta osin aiheettomaksi.

Monet viranomaiset ovat ihmetelleet, miksei Aarniota siirretty muihin tehtäviin heti tutkinnan alettua.

Aarnion virasta pidättämistä alettiin valmistella vasta, kun hänet pidätettiin viime viikolla epäiltynä törkeistä lahjus- ja virkarikoksista. Hänet pidätettiin virasta sen jälkeen, kun käräjäoikeus oli vanginnut hänet.

 

http://www.hs.fi/kotimaa/Helsingin+huumepoliisin+valvonta+on+olematonta/a1384761211270?ref=tf_iHStsboksi&jako=d6f7a66f70b79f4fa8a290ebd4fa1224&sivu=2

Myös Jari Aarnion vaimo, Auli Aarnio on vangittu törkeästä rahanpesusta ja talohanketta tutkitaan

18.11.2013 Kommentointi poissa käytöstä

aarnio jari

Aarnion vaimo vangittiin todennäköisin syin epäiltynä törkeästä rahanpesusta. Keskusrikospoliisi epäilee rikoksen epäillyksi tekoajaksi 9. tammikuuta 2012 – 14. marraskuuta 2013. Vangitsemiskäsittely oli salainen.

MTV Uutisten tietojen mukaan krp on ulottanut laajan rikosvyyhdin tutkinnan laajemminkin Jari Aarnion lähipiiriin.

Krp epäilee Aarniota törkeistä lahjus- ja virkarikoksista sekä avunannosta törkeään petokseen. Aarnio vangittiin perjantaina.

Rikosepäilyt liittyvät seurantalaitteita valmistavaan Trevoc-yhtiöön. Tutkinnanjohtajat kertoivat tiistaina, että Jari Aarnion epäillään osallistuneen esteellisenä työnantajansa tekemiin hankintoihin ja niiden valmisteluun sekä saaneen huomattavia etuuksia yksityisestä yrityksestä.

Aarnio kiistää rikosepäilyt.

Kotietsintä Aarnion taloon

MTV Uutisten tietojen mukaan keskusrikospoliisi on rikosepäilyihinsä liittyen ollut erityisen kiinnostunut Aarnion rakenteilla olevasta talosta.

Krp on tällä viikolla tehnyt taloon ja sen työmaalle kotietsinnän, missä oli mukana rahakätköjen löytämiseen koulutettu koira.

Aarnion työhuoneeseen Helsingin huumepoliisin tiloihin tehtyyn kotietsintään osallistui kymmenkunta poliisia. Ulkona paikalla oli useita poliisiautoja. Kotietsintä tehtiin myös Helsingin poliisilaitoksen teknisiin tiloihin, missä on rikosepäilyjen keskiössä olevan Trevocin laitteistoa.

 Useat poliisilähteet kuvaavat MTV Uutisille Aarnioon kohdistettuja pakkokeino-operaatioita ”selvästi ylimitoitetuiksi”.

Lähteet arvioivat myös, että krp:n koko tutkinnan päätavoitteena on saada ”projekti maaliin asti eli Aarniolle jonkinlainen tuomio”.

http://www.mtv.fi/uutiset/rikos/artikkeli/huumepoliisin-paallikon-aarnion-vaimo-vangittu/2398998

 

Helsingin huumepoliisin päällikkö Jari Aarnio on vangittu.

15.11.2013 Kommentointi poissa käytöstä

aarnio

Helsingin huumepoliisin päällikkö Aarnio on vangittu epäiltynä törkeästä lahjuksen ottamisesta, törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä ja avunannosta törkeään petokseen. Hän kiistää epäilyt.

Aarnio vangittiin Helsingin käräjäoikeudessa. Siististi ja vapaaseen tyyliin pukeutunut Aarnio oli silminnähden allapäin.

Asianajaja Riitta Leppiniemen mukaan Aarnio kiistää syyllisyytensä.

Käräjäoikeus vangitsi Aarnion todennäköisin syin epäiltynä rikoksista, mikä on kahdesta vaihtoehdosta vankempi peruste.

Epäilyt kytkeytyvät poliisin seurantalaitehankintoihin ja näitä laitteita valmistavaan yritykseen Trevociin.

Epäilty törkeä virka-aseman väärinkäyttö ajoittuu vuoden 2008 toukokussta kuluneen viikon tiistaille. Avunanto törkeään petokseen alkoi puolestaan vuoden 2007 heinäkuussa. Törkeä lahjuksen vastaanotto ajoittuu viime vuoden tammikuulta tälle viikolla.

Aarnion epäillään saaneen yhtiöstä etuuksia ja osallistuneen esteellisenä hankintoihin, joita hänen työnantajansa yhtiöstä teki.

Vangittavaksi vaaditaan lisäksi kolmea muutakin ihmistä, joilla on kytköksiä Trevociin ja sen tytäryhtiöön. Yksi epäillyistä on suojelupoliisin työntekijä.

Päätös Aarnion virasta pidättämisestä on tarkoitus tehdä myöhemmin tänään. Vangitsemisistunnon jälkeen Aarnio on tarkoitus kuljettaa kuultavaksi laitokselle, minkä jälkeen Helsingin poliisikomentaja Jukka Riikonen tekee päätöksensä.