Arkisto

Posts Tagged ‘ajokielto’

KHO: Totuudella ei merkitystä – ajokiellon voi määrätä silti

26.8.2014 1 kommentti

lakikirja

 

Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan auton todellisella ajajalla ei lopulta ole ajokielto-asiassa merkitystä. Kanta selviää KHO:n  päätöksestä, jossa oli kyse kolmen ylinopeussakon tuomasta ajokiellosta länsisuomalaiselle kuljettajalle. Päätös syntyi KHO:ssa äänin 6-2.

KHO katsoi päätöksessään, ettei sen tarvitse tutkia ajokiellon määräämisen perusteena olevien lainvoimaisten rikesakkopäätösten oikeellisuutta.

Tapauksen taustalla oli se, että Varsinais-Suomen poliisilaitos oli langettanut kuljettajalle kuukauden ajokiellon keväällä 2012, koska hän oli syyllistynyt kolmeen liikennerikkomukseen vuoden kuluessa. Kaksi ensimmäistä oli rikesakkoja ja kolmas lievä 8 päiväsakon ylinopeus.

Kuljettaja valitti päätöksestä Turun hallinto-oikeuteen huomauttaen, ettei hän ollut syyllistynyt ensimmäiseen ylinopeuksista. Kuski oli kuitenkin maksanut ylinopeusrikesakon, koska sen hetkinen kuljettaja oli hoitanut sakon saaneen autolla tälle kuulunutta kuljetustehtävää. Maksaja ei siis koskaan valittanut poliisille kirjeessä saamastaan sakosta.

Autoa todellisuudessa tuolloin ajanut antoi todistuksen hallinto-oikeudelle ja valokuvatkin todistivat ettei ajokiellon saanut ollut kuljettaja.

Varsinais-Suomen poliisi vetosi poliisihallituksen linjaukseen, jonka mukaan lainvoimainen rikesakko otetaan ajo-oikeuskäsittelyssä huomioon, vaikka kansalainen pystyisi näyttämään toteen, ettei ole tehnyt kyseistä tekoa.

Turun hallinto-oikeus päätyikin hylkäämään poliisin määräämän ajokiellon, koska sen mukaan ajokiellon saanut ei ollut ajanut autoa ensimmäisellä kerralla. Ajokielto olisi edellyttänyt kolmea sakkoa vuoden aikana.

KHO:n mukaan rekisterimerkintä ratkaisee

Varsinais-Suomen poliisi valitti päätöksestä. Poliisin mukaan kameravalvonnassa annetut rikesakot pitää ottaa huomioon ajokieltoja määrättäessä, vaikkei ajokiellon saanut ole todellisuudessa ajanut autoa.

Lain mukaan rikesakko voidaan lähettää auton todellista kuskia selvittämättä sille, joka on auton rekisteriin merkitty omistaja, haltija tai tilapäinen käyttäjä. Jos sakon saaja pitää rikesakkoa perusteettomana, sitä pitää vastustaa.

KHO totesi, että ratkaisevaa on lainvoimaisista rikesakkopäätöksistä rekisteriin tehdyt merkinnät. Ajo-oikeusasiassa ei ole kyse enää syyllisyyden selvittämisestä.

Toisen ajama rikesakko riitti siis perusteeksi ajokiellon määräämiseen, koska sitä ei ollut aikanaan vastustettu.

Päätös syntyi äänestyksen jälkeen. Periaatteen hyväksyivät KHO:n presidentti Pekka Vihervuori ja hallintoneuvokset Esa Aalto, Ahti Vapaavuori, Eila Rother ja Timo Viherkenttä.

Ajokiellon olisivat hylänneet Leena Äärilä ja Hannele Ranta-Lassila. He katsoivat, että Turun hallinto-oikeuden ratkaisu oli oikea ja myös, että poliisilla ei ylipäätään ollut oikeutta valittaa Turun hallinto-oikeuden päätöksestä.

Hallintoneuvos Matti Halénin mielestä poliisilla ei ollut oikeutta valittaa, mutta ajokiellon suhteen hän oli enemmistön kanssa samaa mieltä.

KHO palautti päätöksellään tapauksen Varsinais-Suomen poliisille, joka voi nyt määrätä ajokiellon pituuden.

 

http://www.mtv.fi/uutiset/rikos/artikkeli/kho-totuudella-ei-merkitysta-ajokiellon-voi-maarata-silti/2338136

Apulaisoikeusasiamies moittii poliisia ajokieltojen käsittelyn pitkästä kestosta.

13.5.2013 Kommentointi poissa käytöstä

eduskunnan oikeus asiamies

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies moittii poliisia ajokieltojen käsittelyn pitkästä kestosta.

Apulaisoikeusmies Jussi Pajuoja on käsitellyt kahta kantelua. Toisen kantelun mukaan ajokielto oli määrätty vasta kymmenen kuukautta liikennerikkomuksen jälkeen. Myös toisessa poliisin käsittely oli kestänyt useita kuukausia liikennerikkomuksesta. Apulaisoikeusasiamiehen mukaan poliisi ei ollut käsitellyt ajokieltoja viivytyksettä.

Apulaisoikeusasiamiehen mukaan ajokiellon nopea käsittely on tärkeää, koska ajokiellon tarkoituksena on puuttua välittömästi liikenneturvallisuutta vaarantavaan käyttäytymiseen.

 

http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/484865/Oikeusasiamies+Ajokiellon+kasittely+kesti+kuukausia

 

Ylikonstaapeli ajoi humalassa

1.9.2011 Kommentointi poissa käytöstä

Varsinais-Suomen poliisilaitoksen palveluksessa oleva rikosylikonstaapeli on kärähtänyt ratista.

Varsinais-Suomen käräjäoikeus tuomitsi konstaapelin rattijuopumuksesta 50 päiväsakkoon. Maksettavaa hänelle kertyi 1600 euroa. Tuomion oikeus antoi ns. kirjallisessa menettelyssä.

Rattijuopumukseen rikosylikonstaapeli syyllistyi tämän vuoden toukokuussa.

Liikkuva poliisi oli suorittamassa puhallusratsiaa Helsingin valtatiellä, Turun keskustan tuntumassa aamuvarhaisella 14. toukokuuta. Konstaapelin puhallus koe näytti 0,82 promillen lukemaa. Tarkkuusalkometrin mukaan litrassa konstaapelin uloshengitysilmaa oli alkoholia 0,32 milligrammaa.

Konstaapeli kertoi kuulusteluissa katsoneensa edellisenä iltana Suomen semifinaaliottelua jääkiekon
MM-kisoissa ja nauttineensa avopuolisonsa kanssa jännittämisen lomassa kaksi pulloa kuohuviiniä.
Aamulla konstaapeli lähti omalla autollaan Turkuun.

– Lähdin, koska tunsin olevani täysin ajokuntoinen. Minulla ei ollut mitään tunnetta, että veressäni olisi ollut vielä alkoholia, konstaapeli kertoi kuulusteluissa.

Konstaapeli kertoi katuvansa tekoaan erittäin paljon.
— jos minulla olisi tuolloin ollut pienikin tunne, että en olisi ollut ajokuntoinen, niin en olisi lähtenyt
ajamaan tuona aamuna, koska minulla ei ollut mitään pakollista menoa, konstaapeli vakuutti.

Ylikonstaapeli on ollut väliaikaisessa ajokiellossa tapahtumasta lähtien. Oikeus katsoi, että hän tarvitsee ajokorttia työnsä vuoksi ja päätti, että runsaan kolmen kuukauden ajokielto on riittävä rangaistus.

Varsinais-Suomen poliisilaitoksen apulaispoliisipäällikön Jukka Mäkilähteen
mukaan rikosylikonstaapeli on saanut jatkaa virassaan normaalisti. Mäkilähteen mukaan käräjäoikeuden päätöksen saatua lainvoiman asiaan ottaa kantaa poliisipäällikkö.

– Vaihtoehtoina ovat varoitus, määräaikainen erottaminen tai erottaminen virasta. Jos hän ei tyydy poliisipäällikön ratkaisuun, hän voi hakea siihen muutosta virkamieslautakunnalta, Mäkilähde sanoo.

Poliisin käyttämä huumepikatesti näyttää usein väärin

9.11.2010 Kommentointi poissa käytöstä

Poliisien liikennevalvonnassa käyttämä huumepikatesti antaa usein väärän positiivisen tuloksen.

Apulaisoikeusasiamies varoittaa testin epäluotettavuudesta.

Pikatesti näyttää usein väärin, että ajaja olisi käyttänyt erityisesti kannabista, kokaiinia tai opiaatteja.

Apulaisoikeusasiamies kehottaa poliiseja muistamaan, etteivät anna testin tuloksille liikaa painoa, kun he arvioivat rattijuopumuksia ja ajokieltoja.

Iltalehti 19.11.2010

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010111912728592_uu.shtml

Pääministerin turvamies rattijuoppo!

25.9.2010 Kommentointi poissa käytöstä

Pääministerin Matti Vanhasen pitkäaikainen turvamies tuomittiin törkeästä rattijuopumuksesta Hyvinkään käräjäoikeudessa.

Tapaus sattui 3.huhtikuuta Riihimäellä. Suojelupoliisin (supo) työntekijä ajoi henkilöautoa jossa oli lisäksi kyydissä 3 muuta ihmistä. Mies puhalsi poliisin ratsiassa 1,36 promillea.

Supon viestintäjohtajan mukaan Liinu Lehto-Seljanvaaran mukaan kyseinen poliisi ei työskennellyt Vanhasen turvamiehenä enää tapahtuman jälkeen.

Mies on ollut poliisitutkinnasta lähtien pidätettynä virantoimituksesta.
Seljanvaaran mukaa kyseinen poliisi on saanut rangaistuksen. Entinen turvamies tuomittiin 35 päivän ehdolliseen vankeuteen sekä 17 päiväsakkoon (391€). Häntä ei ole aikaisemmin tuomittu vankeusrangaistukseen.

Poliisin työsuhde jatkuu edelleen.

Poliisin saama ajokielto päättyi elokuun alussa, vaikka syyttäjä vaati alunperin 6 kuukauden mittaista ajokieltoa.

Oulun poliisin ylikomisariolle tuomio useista rikoksista

22.2.2010 Kommentointi poissa käytöstä

Oulun käräjäoikeus tuomitsi maanantaina Oulun poliisilaitoksen ylikomisarion Kari Seppäsen 75 päivän ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Ylikomisario tuli töihin ja ajoi autolla humalassa.

Oulun käräjäoikeus tuomitsi maanantaina Oulun poliisilaitoksella työskennelleen ylikomisarion Kari Seppäsen 75 päivän ehdolliseen vankeusrangaistukseen useista eri rikoksista. Tuomio tuli virkavelvollisuuden rikkomisesta, kahdesta törkeästä rattijuopumuksesta, rattijuopumuksesta, kahdesta kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta sekä liikennerikkomuksesta.

Seppänen on pidätetty virastaan ja hänen työsuhteensa kohtalo ratkeaa myöhemmin.

Oikeuden mukaan ylikomisario syyllistyi virkavelvollisuuden rikkomiseen viime vuoden toukokuussa. Hän toimi tuolloin vastuullisessa asemassa Oulun tilannekeskuksen yleisjohtaja ja aloitti13-tuntisen työvuoron kello 19. Yleisjohtajan tehtävät hän otti vastaan kello 19.58. Kello 20 jälkeen ylikomisario puhallutettiin ja mittauslaite osoitti 1,02 promillen lukemat. Tämän jälkeen hänen työvuoronsa keskeytettiin.

Seppäsen tehtävänä oli muun muassa poliisilaitoksen kenttätoiminnan operatiivinen johtaminen ja virka-ajan ulkopuolella koko laajan Oulun yleisjohtoalueen kenttätoiminnan johtaminen ja tiedonvälitys. Alue kattaa Oulun, Kainuun, Koillismaan ja Jokilaaksojen poliisilaitosten toimialueet. Yleisjohtaja muun muassa toimii yleisjohtajana vaativissa tilanteissa.

Rattijuopumusrikokset eivät liity Seppäsen virantoimitukseen. Hän ajoi elokuun puolivälissä henkilöautoa muun muassa kevyen liikenteen väylää pitkin alkoholin vaikutuksen alaisena. Oikeus katsoi toteen näytetyksi, että hänen veressään oli tuolloin 1,33 promillea. Paria viikkoa myöhemmin hän syyllistyi uudelleen törkeään rattijuopumukseen Oulussa. Oikeuden mukaan miehen veressä oli 1,62 promillea.

Seppänen oli tuolloin väliaikaisessa ajokiellossa, joten sai tuomion myös kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta. Rattijuopumukseen hän puolestaan syyllistyi syyskuun loppupuolella. Tuolloinkin hän oli ajokiellossa ja puhalsi 0,26 promillea.

Oulun poliisilaitoksen poliisipäällikkö Veli-Erkki Wäreen mukaan tapaus on hyvin harvinainen.

”Olen ollut tässä tehtävässä yli 10 vuotta ja sinä aikana on ollut yksi poliisimies, joka syyllistyi rattijuopumukseen”, hän muistelee.

”Pidän vakavana ylipäätään sitä, että poliisia syytetään käräjillä jostain.”

Wäreen saamien tietojen mukaan ulkopuoliset eivät ole olleet millään tavalla vaarassa, kun tuomittu ylikomisario on ollut työpaikallaan alkoholin vaikutuksen alaisena. Läsnä on tuolloin ollut muun muassa ollut edellisen vuoron yleisjohtaja.

Myös poliisiylijohtaja Mikko Paatero suhtautuu tapaukseen erittäin vakavasti.

”Tällaisia ei pitäisi olla ainuttakaan.”

Poliisin tekemiksi epäillyt rikokset ja niistä saadut tuomiot ovat olleet viime aikoina julkisuudessa. Paateron mukaan poliisin tekemien rikosten kokonaismäärässä ei ole kuitenkaan ollut havaittavissa poikkeavaa.

”Silti näistä täytyy omalla tavallaan olla huolestunut. Sellaista mentaliteettia ei varmasti ole, että poliisin tekemät rikokset katsottaisiin läpi sormien”, Paatero painottaa.

Wäre sanoo lukeneensa kyseisiä uutisia erittäin surullisin mielin.

”Se on aina meidän hallinnolle surullinen ja itsetutkiskelun paikka.”

KALEVA 22.2.2010

 

 

http://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/oulun-poliisin-ylikomisariolle-tuomio-useista-rikoksista/159639/

 

Rikoskomisario tuomittiin rattijuopumuksesta

7.7.2003 Kommentointi poissa käytöstä

Helsingin huumepoliisin rikoskomisario Juha Hakola tuomittiin keskiviikkona Helsingin käräjäoikeudessa sakkoihin rattijuopumuksesta.

Hän joutuu maksamaan 20 päiväsakkoa eli yhteensä 640 euroa sakkoa. Lisäksi hänet määrättiin ajokieltoon tämän kuun loppuun.

Hakola (kok) on myös Helsingin kaupunginvaltuutettu.

 

Hakola puhalsi 8. kesäkuuta Olympiasatamassa niukasti yli sallitun lukeman. Tarkkuusalkometri näytti hänen hengitysilmassaan 0,25 milligrammaa alkoholia, kun raja on 0,22.

Hakola myönsi itse teon, mutta hänen mukaansa se ei ollut tahallinen. Hän oli ennen ajoa testannut itsensä poliisilta ostamallaan alkometrillä. Kyseessä oli poliisin käytöstä poistettu, huollettu laite, joka näytti 0,2:ta promillea.

”Olen hyvin tarkka tällaisissa asioissa, sillä tiedän, että virkaurani riippuu siitä. Tästä syystä minulla oli laite mukanani”, Hakola kertoi.

Hakola puhallutettiin passintarkastuksessa, kun hän oli ajanut auton Tallinnan-laivasta. Lukema oli yli yhden promillen. Paikalle tulleen poliisipartion laite näytti 0,53:a promillea. Rattijuopumuksen raja on 0,5 promillea.

Lopullinen tulos saatiin, kun Hakola vietiin poliisiasemalle tarkkuusalkometrin testiin.

 

Hakola pyysi, että hänet jätettäisiin rangaistukseen tuomitsematta.

”Minulle on aina ollut kunnia-asia toimia oikein. Nytkin pyrin toimimaan huolellisen miehen tavoin”, Hakola vetosi.

Hänen mukaansa ei tunnu kohtuulliselta, että hän saattaa jopa menettää virkansa rangaistuksen takia.

Myös syyttäjä myönsi, että Hakola oli yrittänyt olla huolellinen. Hän kuitenkin huomautti, että kuljettajan vastuu on hyvin ehdoton.

Oikeudelta kului vain viitisen minuuttia niukan, muutaman rivin pituisen päätöksen tekemiseen. Sen mukaan oli Hakolan omassa riskissä luottaa poliisin käytöstä poistettuun alkometriin.

 

Hakola ei heti osannut sanoa, aikooko hän valittaa päätöksestä.

Apulaispoliisipäällikkö Jouko Salo Helsingin poliisilaitokselta arvioi, ettei Hakolan potkuihin ole välttämättömiä syitä, sillä teko oli lievä, Hakolan menneisyys on nuhteeton eikä miehellä ole alkoholiongelmaa.

Lopullisen päätöksen asiasta tekee poliisikomentaja Jukka Riikonen palattuaan lomalta. Hän myös päättää, jatkaako Hakola huumepoliisissa.

 

Helsingin Sanomat 3.7.2003

Entisen poliisipäällikön syyte kortitta ajosta kaatui oikeudessa

11.9.2002 Kommentointi poissa käytöstä

Helsingin käräjäoikeus hylkäsi tiistaina Helsingin rikospoliisin entiseen päällikköön Erkki Hämäläiseen kohdistetun syytteen ajokortitta ajosta. Samalla kaatui myös Hämäläisen Eeva -vaimon syyte siitä, että tämä olisi luovuttanut auton kortittomalle miehelleen.

Jupakka sai alkunsa vapunpäivänä, kun Hämäläiset palasivat vappulounaalta Porvoosta. Kolme todistajaa väitti nähneensä naapuritalon parvekkeelta, että Erkki Hämäläinen nousi autosta kuljettajan paikalta. Todistajista kaksi on Helsingin järjestyspoliisin konstaapeleja.

Todistajat tiesivät, että Hämäläinen oli ajokiellossa huhtikuussa annetun rattijuopumustuomion takia. Hämäläinen jäi kiinni rattijuopumuksesta maaliskuun lopussa Vaajakoskella, ja hänet tuomittiin sakkoihin. Sittemmin hänet irtisanottiin apulaispoliisipäällikön virasta.

Käräjäoikeudessa parveketodistajat ilmoittivat olevansa varmoja havainnoistaan. Varma asiastaan oli myös Hämäläisen naapuri, mutta hänen havaintonsa rappukäytävän ikkunasta olivat täysin päinvastaiset: hän kertoi, että ajajan paikalta nousi Eeva Hämäläinen ja matkustajan paikalta Erkki Hämäläinen.

Hämäläisten mukaan Erkki Hämäläinen ei koko päivänä istuutunut auton rattiin. Sen vuoksi autoa ei esimerkiksi ajettu pihalta suoraan autotalliin. Erkki Hämäläisen ajokokemuksella auton peruuttaminen kaarteista luiskaa pitkin kapeaan talliin ei ollut ongelma, mutta Eeva Hämäläinen ei suostunut tekemään sitä. Pysäköinnin hoiti vapunpäivänä perheen poika.

Hämäläisten kertomusta tuki Ruotsin rikoslaboratoriossa teetetty kuitututkimus. Se viittasi vahvasti siihen, että kuljettajan paikalla istui Eeva ja matkustajan paikalla Erkki Hämäläinen.

Noin 1300 euroa maksaneen kuitututkimuksen teettivät Hämäläiset itse sen jälkeen, kun poliisi oli kieltäytynyt tekemästä sitä. Näyte jouduttiin viemään Ruotsiin analysoitavaksi, sillä keskusrikospoliisin laboratorio tekee tutkimuksia vain virkapyynnön perusteella.

Käräjäoikeuden mielestä Hämäläisten naapurin kertomus oli luotettavampi kuin parvekkeella istuneiden todistajien. Naapuri näki Hämäläiset lähempää, eikä hän joutunut katsomaan vastavaloon kuten parveketodistajat. Lisäksi kuitututkimus horjutti syytteitä, oikeus totesi.

Valtio määrättiin korvaamaan Hämäläisten puolustautumiskulut, myös kuitututkimuksen.

Hämäläiset olivat vapauttavan tuomion jälkeen selvästi helpottuneita, mutta myös kriittisiä.

”Pitkän poliisiurani aikana olen oppinut luottamaan systeemiin, mutta kyllä tämä herättää uusia mietteitä. Tämä on tietenkin vain yksi juttu, mutta onko niin, että muutkin kansalaiset ovat joutuneet syyttöminä oikeusprosesseihin enemmän kuin tiedämme”, Erkki Hämäläinen pohti.

Pariskunnan asianajajat Aarno Arvela ja Heikki Salo arvostelivat järjestelmää vielä ankarammin.

Salon mielestä on kansalaisten oikeusturvan kannalta hyvin arveluttavaa, että syytettyjen täytyy itse huolehtia asiansa selvittämisestä. Poliisi esimerkiksi kieltäytyi kolme kertaa Erkki Hämäläisen pyytämästä kuitututkimuksesta.

Arvela oli samaa mieltä.

”Nyt minulla sattui olemaan päämies, jolla oli asiantuntemusta ja varoja puolustautua, mutta kaikki eivät tähän pysty. Tämä on mielestäni tarinan opetus.

 

Helsingin Sanomat 11.9.2002

Poliisista erotettu Erkki Hämäläinen saa syytteen kortitta ajosta

21.6.2002 1 kommentti

Helsingin rikospoliisin entinen päällikkö Erkki Hämäläinen saa syytteen ajo-oikeudetta ajosta. Syyttäjän mukaan Hämäläinen ajoi vappuna autoa, vaikka hänen ajokorttinsa oli kuivumassa rattijuopumustuomion jäljiltä.

Hämäläinen jäi kiinni rattijuopumuksesta maaliskuun lopussa Vaajakoskella. Hänen verensä alkoholipitoisuus oli 1,12 promillea.

Hämäläinen tuomittiin Jyväskylän käräjäoikeudessa rattijuopumuksesta 60 päiväsakkoon. Lisäksi oikeus määräsi hänet ajokieltoon syyskuun puoliväliin asti. Käräjäoikeuden päätöksestä ei valitettu hovioikeuteen, joten se on lainvoimainen.

Tuomion jälkeen poliisin ylijohto päätti irtisanoa Hämäläisen virastaan. Hän on valittanut potkuistaan virkamieslautakuntaan.

Vapunpäivänä Hämäläinen ilmiannettiin ajokortitta ajosta. Hänen väitettiin ajaneen autoa ajokiellosta huolimatta. Julkisuudessa Hämäläinen kiisti syytöksen jyrkästi.

Helsingin kihlakunnansyyttäjä Harri Ilander on esitutkinnan jälkeen päättänyt nostaa syytteen Hämäläistä vastaan kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta.

Hämäläisen vaimo saa syytteen siitä, että hän on luovuttanut auton miehelleen, vaikka on tiennyt, ettei tällä ole ajo-oikeutta.

Asian käsittely Helsingin käräjäoikeudessa alkaa syyskuussa.

Helsingin Sanomat 21.6.2002

Helsingin rikospoliisin päällikkö Hämäläinen erotettiin tehtävistään

25.4.2002 1 kommentti

Poliisiylijohtaja Reijo Naulapää erotti keskiviikkona Helsingin rikospoliisin päällikön Erkki Hämäläisen rattijuoppouden takia.

Hämäläinen puhalsi 31. maaliskuuta yli törkeän rattijuoppousrajan Vaajakoskella poliisin rutiiniratsiassa, mutta Jyväskylän poliisilaitoksen tarkempi alkometri näytti lukemaksi 1,12 promillea.

Hämäläinen tuomittiin sakkoihin ja ajokieltoon Jyväskylän käräjäoikeudessa.

”Tämä on meidän vanha linjamme. Kun henkilö tulee poliisihallintoon töihin, häneltä vaaditaan enemmän. Hämäläinen oli korkeassa asemassa ja puhalsi korkeat promillet”, Naulapää sanoi.

”Asemansa vuoksi Hämäläinen on ollut laajasti näkyvillä, joten etenkin häneltä vaaditaan nuhteettomuutta.”

Naulapään mukaan Hämäläisen virkaa Helsingin rikospoliisissa ei heti täytetä, koska tällä on 30 päivää aikaa pyytää oikaisua erottamispäätökseen virkamieslautakunnalta. Jos Hämäläisen erottaminen jää pysyväksi, virka täytetään normaalilla hakumenettelyllä.

Helsingin poliisipäällikön, poliisikomentaja Jukka Riikosen mukaan virkamieslautakunnan kanta on viime vuosina ollut joissakin tapauksissa lievempi kuin erottamisen tehneen virkamiehen.

”Joitakin erottamispäätöksiä on kumoutunut. Eihän näistä tapauksista voi tehdä sabluunaa, jonka mukaan aina toimitaan samalla tavalla. Jokainen tapaus on erilainen”, Riikonen muistutti.

Keskimäärin poliiseja erotetaan Suomessa rattijuoppouden takia vuodessa viisi.

Hämäläisen erottaminen ei vaikuta Riikosen mukaan Helsingin poliisin työhön.

”Ohjesäännön mukaan kakkosmies rikosylikomisario Jouko Salo astui remmiin, kun Hämäläinen pidätettiin virasta. Ei poliisiorganisaatio jämähdä, jos yksi mies jää pois.”

Riikonen sanoi Hämäläisen rattijuoppoustapauksen koskeneen häneen henkilökohtaisesti, koska kyseessä oli tuttu mies ja lähin alainen.

”Tässä menetettiin myös paljon erityisosaamista esimerkiksi EU-asioissa. Toivon, että Hämäläisen osaamista voitaisiin vielä hyödyntää tulevaisuudessa. Siihen ei tarvita poliisivirkaa”, Riikonen sanoi.

Helsingin Sanomat 25.4.2002