Etusivu > Muu hölmöily, POLIISIN TEKEMÄT RIKOKSET > Ratsaako poliisi etnisin perustein?

Ratsaako poliisi etnisin perustein?

10.9.2014

poliisit

Länsi-Uudenmaan poliisi kertoi ratsanneensa ravintoloita omistajien ulkomaalaistaustan perusteella. Sitten viestintäpäällikkö perui tiedot. Ei ihme, koska sellainen saattaisi olla laitonta.

 

Maanantaina 1. syyskuuta poliisi tiedotti viikonlopun aikana yhdessä Rajavartiolaitoksen kanssa Länsi-Uudellamaalla tekemästään ratsiasta, jossa yli kolmekymmentä eri alan viranomaista tarkasti yhdessä 52 niin sanottua ”etnistä ravintolaa”. Ratsian ensisijainen tavoite oli poliisin tiedotteen mukaan paperittomien ja ilman työlupaa työskentelevien metsästäminen. Yksi maassa paperittomasti oleskeleva henkilö otettiin kiinni.

Mukana valvontaa suorittamassa olivat myös aluehallintoviraston työsuojelu- ja alkoholivalvontaviranomaiset sekä verohallinnon edustajat, yhteensä yli kolmekymmentä viranomaista.

Kaikkiaan 41 ravintolasta löydettiin puutteita. 26:lle kirjoitettiin sakkoja työaikarikkomuksista. Yleisin puute oli se, että työvuorolistoja ei ollut näkyvillä.

Ratsiassa tehtiin merkittävää mediayhteistyötä: mukana oli useiden lehtien toimittajia, ja esimerkiksi paikan päällä ollut Helsingin Sanomat kirjoitti tapauksesta pääuutissivullaan viime maanantaina.

Myös Yle Svenskan toimittaja Tove Virta haastatteli 1. syyskuuta tarkastusoperaatiossa tutkinnanjohtajana toiminutta Länsi-Uudenmaan poliisin talousrikosyksikön rikoskomisario Minna Immosta, joka kertoo, että tarkastettavat ravintolat valittiin sen perusteella, että niiden omistajat tai johtajat ovat ulkomaalaistaustaisia. Omistajien tausta on selvitetty etukäteen. Lisäksi tarkastetut ravintolat myyvät ruokaa, jonka poliisi määrittelee ”etniseksi”, eli ”ei-suomalaiseksi”.

Tieto on hämmentävä: jos rikoskomisario Immosen kertoma pitää paikkansa, poliisi on voinut syyllistyä tapauksessa syrjivään etniseen profilointiin. Toiminta saattaisi rikkoa esimerkiksi perustuslain ja kansainvälisten ihmisoikeussopimusten syrjintäkieltoa.

Tove Virran haastattelema, tarkastuksessa puhtaat paperit saanut ravintoloitsija Nazar Ali kertoo, että tarkastuksessa pyydettiin henkilöllisyyspaperit ”ulkomaalaisen näköisiltä”.

Henkilöllisyyspapereiden pyytäminen ulkonäön perusteella rikkoo syrjintäkieltoa, kommentoi valtiosääntöoikeuden dosentti Liisa Nieminen Voimalle. Henkilöpapereita voi pyytää vain, jos etsitään tiettyä henkilöä, joka on esimerkiksi tehnyt rikoksen. Silloin voi tarkistaa ihmisiä, jotka sopivat tuntomerkkeihin. Tämä pätee myös silloin, kun etsitään ilman papereita maassa olevia.

Sekä Nieminen että Voiman haastattelema vähemmistövaltuutettuEva Biaudet muistuttavat, että kuka tahansa voi näyttää ulkomaalaiselta. Suomen suurimmat ulkomaalaisryhmät ovat venäläiset ja virolaiset, jotka muistuttavat ulkonäöltään kantaväestöä.

”Myös valkoihoinen ihminen voi olla laittomasti maassa”, Nieminen toteaa.

Svenska Ylen jutun julkaisun jälkeen mediayhteistyö Länsi-Uudenmaan poliisin kanssa on muuttunut vaikeaksi. Voima on viime viikon torstaista lähtien tavoitellut turhaan Minna Immosta haastattelua varten.

Torstaina Immonen ei vastaa Voiman puhelinhaastattelupyyntöihin työkiireiden vuoksi. Seuraavaksi hän kertoo olevansa perjantain lomalla. Immonen vaatii kirjallisia haastattelukysymyksiä, joihin vastaakin maanantaiaamuna viestintäpäällikkö Petri Launiainen.

”Ravintoloiden omistajien tai työntekijöiden syntyperä ei ollut kriteerinä valvontakohteita valittaessa. Valvottavien kohteiden joukossa oli myös syntyperältään suomalaisten omistamia ravintoloita. Kysymyksessänne viittaamanne lähteen uutisointi ko. valintaprosessista ei ollut kaikelta osin paikkansapitävä.”

Launiainen väittää saatesanoissaan, että saan Svenska Ylen toimittaja on ymmärtänyt asian väärin.

”Aiemman haastattelun väärinkäsitys liittyi siihen, että toimittajan mukaan poliisi olisi valikoinut kohteet niiden omistajien syntyperän perusteella. Todellisuudessa näin ei tietenkään ollut. Valvonnasta uutisoitiin monessa eri mediassa. Väärinkäsitys koski vain yhtä mediaa, muut olivat käsittäneet asian oikein.”

Toimittaja Tove Virran esimies, Yle Svenskan Länsi-Uudenmaan osaston päätoimittaja Patrik Rosström pitää Launiaisen väitteitä hämmästyttävinä. Hän kertoo maanantai-iltapäivänä kuunnelleensa juuri haastattelunauhat läpi.

”Haastattelussa rikoskomisario Minna Immonen sanoo aivan selvästi ainakin kahteen kertaan, että ravintolat on valittu omistajien ulkomaalaistaustan perusteella.”

Rosströmin mukaan Immonen vielä tarkentaa, että joskus tehdään myös suomalaistaustaisiin ravintolaomistajiin kohdistuvia tarkastuksia, mutta tällä kertaa vuorossa olivat etnistä ruokaa tarjoavat ulkomaalaistaustaiset. Immonen selittää nauhalla, että ulkomaalaistaustaisiksi lasketaan myös sellaisia maahanmuuttajia, jotka ovat Suomen kansalaisia.

Voima ei ole onnistunut tavoittamaan Länsi-Uudenmaan poliisin viestintäpäällikkö Petri Launiaista kommentoimaan puhelimitse Rosströmin kertomaa. Tiistaina Launiainen ilmoittaa sähköpostitse olevansa kurssilla ja vahvistaa aiemmin kirjoittamansa asiat.

__________

Syrjivä etninen profilointi on laitonta

EU:n perusoikeusviraston poliiseille suunnatussa oppaassa Syrjivä etninen profilointi, sen tausta ja ehkäiseminen todetaan, että kun henkilö pysäytetään tai tarkastetaan yksinomaan tai pääasiallisesti hänen rotunsa, etnisen alkuperänsä tai uskontonsa takia, kyse on syrjinnästä, joka on lainvastaista.

Syrjintä alkuperän pohjalta kielletään esimerkiksi Suomen perustuslaissa sekä Euroopan ihmisoikeussopimuksessa.

”Kun viranomaistoimi kohdistuu tiettyyn ryhmään, toiminta on lähtökohtaisesti syrjivää”, vahvistaa kansainvälisen oikeuden professori Outi Korhonen Turun yliopistosta.

”Oikeutta on loukattu heti, kun henkilöä on kohdeltu eri tavalla sen takia, että hän kuulu vähemmistöön. Poikkeus on se, jos on kyse vähemmistön tilaa edistävästä toimesta.”

Poliisitoimien kohdistaminen tiettyihin ryhmiin voi silti olla oikeutettua, mutta silloin toimia on perusteltava tarpeeksi painavalla yhteiskunnallisella tavoitteella. Yhteiskunnallisen tavoitteen on oltava painavampi kuin syrjinnän kiellon rikkomisesta koituva vahinko.

Vahingoksi voisi tässä tapauksessa laskea esimerkiksi ravintoloitsijoiden liiketoiminnalle koituvat menetykset tai maineen pilaamisen.

”Yleensä tällaisia tiettyyn ryhmään kohdistuvia poliisitoimia perustellaan hyvin laajoilla kategorioilla, kuten terrorismin vastaisilla toimilla tai yhteiskunnan turvallisuuden takaamisella, mutta perusteet pitäisi pystyä yksilöimään”, Korhonen sanoo.

Lisäksi on selvitettävä, voisiko saman tavoitteen saavuttaa syrjimättömillä tai vähemmän syrjivillä toimilla.

”Eli että onko tämä ollut ainoa tapa toimia. Tässä tapauksessa kuulostaa kyllä kovin epätehokkaalta, jos on etsitty paperittomia. Siis heitähän palkkaavat myös suomalaistaustaiset työnantajat.”

Poliisin julkaisussa profiloinnin lainvastaisuutta perustellaan sillä, että se vahingoittaa yhteiskunnan eri ryhmien välisiä suhteita ja loukkaa ihmisarvoa. Se leimaa tarkastusten kohteeksi valikoituvan ryhmän jäsenet rikollisiksi. Lisäksi profilointi voi jopa kasvattaa rikosten kokonaismäärää, koska sellaiset ryhmät, joita ei yhdistetä tietyn tyyppisiin rikoksiin, voivat tehdä kyseisiä rikoksia kaikessa rauhassa poliisin keskittäessä huomionsa muihin ryhmiin.

Etnistä profilointia on käsitelty usein Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa.

”EIT ei ole välttämättä tuominnut valtioita silloin kun poliisi on profiloinut etnisesti. Toiminnan on joskus ajateltu olevan oikeutettua, ja siitä koitunut haitta on arvioitu pieneksi”, Korhonen muistuttaa.

Miten voisi selvittää, ovatko poliisi ja muut viranomaiset toimineet ravintolaratsian yhteydessä väärin?

”Vähemmistövaltuutettu voi esittää aiheesta kirjelmän. Asian voisi viedä myös käräjäoikeuteen, ja kun se on käynyt läpi kansalliset oikeusasteet, se voitaisiin viedä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. Tosin oikeusprosessia varten olisi nimettävä ainakin yksi konkreettinen henkilö, jonka oikeuksia on tässä tapauksessa rikottu.”

Korhosen mukaan esimerkiksi vähemmistövaltuutettu tai kansalaisjärjestö voisi lähteä viemään asiaa eteenpäin.

Jos rikoskomisario Minna Immosen sanoma pitää paikkansa, Suomi saattaisi siis saada Länsi-Uudenmaan tapahtumista tuomion Euroopan ihmisoikeustuomioistuimesta – jos jokin taho vain veisi asian niin pitkälle.

Vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet kertoo, ettei hän ole vielä päättänyt, aikooko hän selvittää tapahtunutta lainkaan. Keskustelu Biaudet’n kanssa käydään maanantaina ennen kuin Voima on saanut selville, mitä rikoskomisario Minna Immonen haastattelunauhoilla todella puhuu.

”En ole pohtinut sen tarkemmin. Asia on nyt sillä tavalla ruodittu, että voi olla, että se riittää”, Biaudet toteaa, ja viittaa Svenska Ylen juttuun.

”Meille ei ole tullut kanteluita asiasta. Koska resurssit ovat rajatut, joudumme arvioimaan joka tapauksen kohdalla, mikä on se toimenpide, joka antaisi eniten tulosta. Emme me kuitenkaan pysty määräämään sanktioita.”

Biaudet ei ole yhteydessä Länsi-Uudenmaan poliisiin, ja on lukenut tapauksesta vain mediasta. Hän perustelee tätä työmatkallaan. Lukemansa pohjalta Biaudet arvioi, että poliisi on saattanut rikkoa tapauksessa omaa ohjettaan, joka yksiselitteisesti kieltää etnisen profiloinnin. Saman lausunnon hän antoi viime viikolla Svenska Ylelle.

Poliisin uutta ohjekirjaa Biaudet kehuu vuolaasti. Hän kertoo, että vähemmistövaltuutettu on ollut mukana sen kirjoittamisessa.

”Siinä otetaan kantaa etniseen profilointiin. Asia on aika hyvin kirjoitettu sinne, noin yleisellä tasolla.”

Vähemmistövaltuutettu on tyytyväinen myös siihen, että hänen toimistoaan pyydetään kouluttamaan poliiseja.

”Asia varmasti nousee esille, kun menen puhumaan poliisikouluun”, Biaudet lupaa.

http://fifi.voima.fi/artikkeli/2014/syyskuu/ratsaako-poliisi-etnisin-perustein

 

Mainokset
  1. Mirjam Ruhanen
    11.9.2014 01:49

    Etnistä syrjintää on tapahtunut systemaattisesti jo vuosikausia. Laitapa vaikka paljetti pusero ja isot korvakorut ylle ja lähde ajamaan autoa, niin eiköhän pian pysäytetä, vaikket ajaisikaan sääntöjen vastaisesti.

  1. No trackbacks yet.
Kommentointi on suljettu.
%d bloggers like this: