Etusivu > Epäily, LAKI JA OIKEUS, Muu hölmöily, MUUT POLIISI ASIAT, POLIISIN TEKEMÄT RIKOKSET > Poliisit harrastavat tietourkintaa jatkuvasti! Nelosen uutisten koe paljasti.

Poliisit harrastavat tietourkintaa jatkuvasti! Nelosen uutisten koe paljasti.

30.5.2012

Poliisissa 74 virkamiestä oli hakenut tietoja Anneli Auerin nimellä. Poliisihallitus arvelee, että 50-70 heistä on ollut asialla luvatta. Auer hämmästyi suurta lukua. ”Mutta sitähän minä arvelin, että poliisissa ehkä on eniten sitä kiinnostusta ja uteliaisuutta.”

Hiihtäjälegenda Mika Myllylään kohdistunut tietourkinta poliisissa ei ollut yksittäistapaus. Nelosen uutisten selvitys paljasti, että Anneli Auerin tiedot ovat kiinnostaneet kymmeniä poliiseja. Aueriin kohdistuvien tutkintojen salaamisen takia uteliaat eivät kuitenkaan ole päässeet katsomaan tietoja.Myös verottaja jäi Nelosen uutisten selvityksessä kiinni julkkisten tietojen urkinnasta. Sen sijaan Kela selvisi testistä puhtain paperein.

Selvityksen tarkoituksena oli testata, kuinka paljon viranomaisissa urkitaan tietoja. Lain mukaan virkamiehet saavat käsitellä ihmisten tietoja vain, jos siihen on virkaan liittyvä syy. Nelosen uutiset pyysi koehenkilöiksi kolme julkisuuden henkilöä. Mukaan lupautuivat kirjailija Jari Tervo, kansanedustaja Antti Kaikkonen (kesk) ja Anneli Auer.

Ennen testiä koehenkilöt luottivat viranomaisiin.

Vaikka muun muassa Myllylän tapaus oli herättänyt epäluuloja.
– Vaikea tietysti uskoa, että kovin paljon näitä tietoja nyt oltaisiin siellä selailtu, mutta toisaalta tässä on eri harjoitusten kautta nähnyt elämää ja maailmaa sen verran, että hirveästi ei enää yllättyisi mistään, Kaikkonen arvioi ennen testiä.

Jari Tervon mukaan lainvastaiseen urkintaan pitää puuttua.
– Pitää ehdottomasti olla nollatoleranssi, koska kansalaisten pitää voida luottaa siihen, että viranomaiset tekevät sitä, mitä heidät on palkattu tekemään. Se on demokratian kulmakivi, Tervo painotti.

Koehenkilöt allekirjoittivat tietopyynnön, jossa pyydettiin selvittämään, kuinka moni virkamies oli viime vuoden aikana käsitellyt koehenkilön tietoja ilman virkaan liittyvää syytä. Tietopyyntöjen kohteiksi valittiin kolme yhteiskunnan tukipilaria, Kela, verottaja ja poliisi.

Koehenkilöillä oli aavistus siitä, mikä on heikoin lenkki.

– Poliisi kenties. En tiedä”, Anneli Auer veikkasi.
Miksi arvelet, että poliisi voisi olla heikoin lenkki?
– No siellä päässä varmaan on kovasti uteliaisuutta.
Myös Kaikkonen ja Tervo uskoivat, että poliisi pärjäisi testeissä heikoimmin.
– Ei tässä nyt haluaisi poliisia ensimmäisenä epäillä, mutta valitettavasti mielessä on kyllä käynyt jossain kohtaa sekin, että sekin voi olla mahdollista, että poliisista on vuodettu tietoja julkisuuteen. Jos näin on, se on kyllä hyvin valitettavaa, Kaikkonen sanoi.
– Kuvittelisin, että suurin hittiluku olisi poliisissa, koska olen kuullut kaupungilla kerrottavan, että jotkut poliisimiehet ehkä jopa rahan toivossa myyvät tietoja, Tervo muotoili.

Tietopyynnöt jätettiin viranomaisille joulukuussa. Toukokuun puolivälin paikkeilla viimeinenkin viranomainen, poliisi, oli valmis.

Kela selvisi testistä liehuvin lipuin: kenenkään tietoja ei ollut urkittu.

Verottaja ei pärjännyt yhtä hyvin. Yksi verovirkailija oli katsellut luvatta Jari Tervon tietoja.
– Sehän on ikävä tieto, Tervo kommentoi.
– Pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa on tietenkin tottunut siihen, että ihminen voi luottaa siihen, että viranomaiset käsittelevät kansalaisten tietoja heille suotujen valtuuksien perusteella. Siksi yksikin tapaus on erittäin huono uutinen.

Anneli Auerin tietoja oli katsonut luvatta viisi verovirkailijaa. Auer on hämmästynyt siitä, ettei urkkijoita ollut tämän enempää.

Antti Kaikkosen tietoja ei verottajalla ole urkittu. Loppusaldo, kuusi kiinni jäänyttä urkkijaa, oli kuitenkin verottajalle ikävä yllätys.
– Peruslähtökohta on ja pitääkin olla minun mielestäni se, että me luotamme meidän henkilökuntaamme ja siihen, että henkilökunta pääsääntöisesti aivan pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta toimii erittäin luotettavasti ja asiantuntevasti, sanoo viestintäjohtaja Martti Lahti verohallinnosta.
– Olen todella pahoillani organisaationi puolesta. Ei ole hyväksyttävää toimintaa.

Kaikki testissä kiinni jääneet verovirkailijat ovat saaneet kirjallisen huomautuksen.

Poliisissa kenenkään koehenkilön tietoihin ei onnistuttu pääsemään käsiksi. Yritystä oli kuitenkin runsaasti.

Jari Tervo ei ole ollut poliisitutkinnan kohteena. Hänen nimellään oli tehty yksi haku, mutta se on poliisihallituksen mukaan kohdistunut toiseen samannimiseen. Jari Tervo kertookin, että hänellä on parikymmentä kaimaa. Anneli Aueriin ja Antti Kaikkoseen kohdistuneet esitutkinnat taas ovat salattuja.
Tämän takia poliisihallituksesta pyydettiin tiedot myös niin sanotuista koputtelijoista eli ihmisistä, jotka ovat yrittäneet päästä katsomaan tietoja.
Jatkotuloksista selvisi, että Antti Kaikkosen nimellä tietoja on hakenut neljä virkamiestä. Toisaalta Kaikkosellakin on muutamia täyskaimoja, joten haku on voinut kohdistua johonkuhun heistä.

Nimellä Anneli Auer tietoja on hakenut 74 virkamiestä.

Poliisihallitus arvelee, että 50-70 heistä on ollut asialla luvatta. Auer yllättyy urkintayritysten määrästä.
– No tämä on sitten jo vielä isompi (luku), mitä olisi odottanut. Mutta sitähän minä arvelin, että poliisissa ehkä on eniten sitä kiinnostusta ja uteliaisuutta.
Auer myöntää, että urkintayritykset tuntuvat vähän loukkaavilta.
– No ehkä jossain määrin, mutta sitten taas kun suhteuttaa siihen kaikkeen muuhun, miten minua on urkittu monella muulla vakavammalla tavalla, niin ei tämä siihen suhteutettuna niin iso asia ole. Minuahan on salakuunneltu ja tämä peitepoliisi oli, puhelut on salakuunneltu ja päiväkirjat luettu ja kaikki mahdollinen on tutkittu, Auer kuvailee.

Antti Kaikkonen pitää testin tuloksia jossain määrin yllätyksinä ja pettymyksinäkin.
– Tämä osoittaa sen, että tässä tarvitaan julkista keskustelua tästä aiheesta, jotta kaikissa viranomaistahoissa ymmärretään, että ei tämä ole asiallista.

Poliisihallituksessa koputtelijoiden suureen määrään suhtaudutaan tyynesti.

– Se (koputtelu) ei ole lainvastainen teko eli siinä ei ole rikottu lakia, mutta niin ei pidä menetellä, poliisiylijohtaja Mikko Paatero sanoo.
Onko ainoa keino estää poliisien laiton tietourkinta sitten tietojen salaaminen?
– Toivottavasti ei.Meillä on aika tiukka ohjeistus tällä hetkellä, miten saa menetellä. Jotkut pitävät sitä jo liiankin tiukkana.

Paatero muistuttaa, että poliisin pitää päästä käsiksi tiedostoihin esimerkiksi rikosten sarjoittamiseksi, koska eri paikkakunnilla tapahtuneiden samantyyppisten rikosten taustalta voi löytyä sama henkilö.
– Itse asiassa tämäkin selvitys osoitti kuitenkin sen, että näyttää siltä, että Myllylän tapaus tietyllä tapaa painii omassa sarjassaan, valitettavassa sarjassa, Paatero toteaa.

Poliisiylijohtaja myöntää, että tietopyyntöjen käsittely vei kohtuuttomasti aikaa, viitisen kuukautta. Hänen mukaansa syy on vanhentuneessa tekniikassa. Pitkä käsittelyaika ei herätä koehenkilöiden luottamusta.
– Sikäli kun minä yhtään mitään tietotekniikasta ymmärrän, niin voisin kuvitella, että tämä on pikemmin päivien kysymys kuin viikkojen saati kuukausien kysymys, Kaikkonen huomauttaa.

Tervo on samoilla linjoilla.

– Sehän kuulostaa aina hankalalta tilanteelta, jos viranomainen valvoo viranomaista, siis itse sama viranomainen. Sitä paitsi jos neljä kuukautta tehdään ahkerasti töitä ja tuloksena on nolla, niin vanhana toimittajana ei se minun luottamustani herätä.

http://www.nelonen.fi/uutiset/kotimaa/uutinen/nelosen-uutisten-testi-paljasti-anneli-auerin-tiedot-kiinnostivat-kymmeniä-virkamiehiä

Sisäministeri uskoo, että kyse on inhimillisestä uteliaisuudesta

Sisäministeri Päivi Räsäsen (kd) mukaan viranomaisille on tarpeen täsmentää, mikä ihmisten tietojen käsittelyssä on luvallista. Räsäsen mukaan poliisijohdon on pidettävä huolta siitä, että toiminta on asianmukaista.

Räsäsen mukaan pelisäännöt ovat periaatteessa selvät ja lainsäädäntö on selkeä. Viranomaiset saisivat katsoa vain niitä tietoja, jotka ovat viran hoidon kannalta olennaisia.

Räsänen uskoo, että tietojen katselun taustalla on inhimillistä uteliaisuutta.

”Tässä voi olla osin sellaista ajatusta, että tietoja voisi käydä katsomassa huomaamatta”, Räsänen sanoo.

Poliisiylijohtaja Mikko Paateron mukaan pelkkä yritys nähdä tietoja ei varsinaisesti riko lakia. Hän kuitenkin sanoo, että niin ei pidä menetellä. Paateron mukaan poliisilla on jo nykyisin melko tiukka ohjeistus asiasta.

http://www.hs.fi/kotimaa/Sis%C3%A4ministeri+uskoo+ett%C3%A4+kyse+on+inhimillisest%C3%A4+uteliaisuudesta/a1305571969865

Mainokset
%d bloggers like this: