Etusivu > LAKI JA OIKEUS, MUUT POLIISI ASIAT > Rikoksia ratkotaan ilman poliisia

Rikoksia ratkotaan ilman poliisia

23.4.2012

Työntekijöiden oikeusturva voi vaarantua, kun rikosepäilyt selvitetään työpaikoilla omin voimin.

Suuri osa työntekijöiden väärinkäytös- ja rikosepäilyistä ratkotaan työpaikoilla ilman, että asiasta ilmoitetaan poliisille.

Esimerkiksi kaupoissa työntekijän tekemistä varkauksista vain joka viides päätyy poliisin tietoon, selviää Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen Optulan tutkimuksesta.

Vielä harvemmin näin käy teollisuuden toimipaikoissa, joissa joka kuudes tapaus ilmoitetaan poliisille.

Työntekijöiden kavalluksista kaupan alalla poliisi saa tietää alle kolmasosassa tapauksista.

”Jos kyseessä on selvä juttu, on hyvä, että työntekijällä on mahdollisuus valita, lähteekö hän vai mitä tapahtuu. Ongelma on se, että työnantajalla voi olla väärä kuva teosta ja päätöksiä tehdään väärien käsitysten varassa”, sanoo työoikeuden professori Seppo Koskinen Lapin yliopistosta.

Koskisen mukaan oikeusjutuissa punnitaan, onko työnantaja pakottanut työntekijän irtisanoutumaan uhkauksella vai onko tämä lähtenyt vapaaehtoisesti.

”Riski [väärinkäsityksiin] on todellinen, sillä työnantajalla ei ole käytössään poliisin keinoja. Työnantaja voi ottaa asian keskusteluun, mutta ei tee sitä yhtä perusteellisesti kuin poliisi.”

Se, ettei väärinkäytösepäilyjä viedä poliisille, voi olla työntekijöiden oikeusturvan kannalta ongelma, huomauttaa Palvelualan ammattiliiton Pamin lakiasiainpäällikköMarkku Kuoppamäki.

”Totuus ei selviä välttämättä poliisin tullessa paikalle, mutta se luo enemmän uskottavuutta kuin yksityisesti tapahtuneet selvittelyt.”

Koskisen mukaan työelämään ei pitäisi silti tuoda lisää poliiseja.

”Työpaikkaoikeudenkäynnin” voi hoitaa hyvin, mutta se edellyttää oikeusturvatajua, hän sanoo. ”Kunnon työnantaja esimerkiksi huolehtii, että epäilyllä työntekijällä on avustaja eli luottamusmies. Aina työntekijän kuulemistilaisuudet eivät ole todellisia, asiaa ei selvitetä riittävästi ja avustajaa ei käytetä.”

Koskisen mukaan ainakin työpaikoilla sattuneet virallisten syytteiden alaiset väkivaltarikokset pitäisi viedä eteenpäin.

Optulan selvityksen mukaan työntekijöiden väärinkäytöksiä setvitään yrityksissä sisäisesti, sillä teot arvioidaan vähäpätöisiksi tai rikosilmoituksen tekoon ei katsota olevan riittävästi näyttöä. Harvat vastaajat arvioivat, että yrityksen maineen suojelu olisi esteenä rikosilmoituksen tekemiselle.

”Kaikkia väärinkäytöstapauksia ei ilmoiteta poliisille, sillä ulkopuolisen tahon puoleen kääntyminen ei ratkaise asiaa”, sanoo yritysturvallisuusasioista Elinkeinoelämän keskusliitossa vastaava Jyrki Hollmén.

Vartiointiliikkeet paljastavat rikoksia

Työpaikoilla rikosepäilyjä selvittävät myös yksityisetsivät ja yksityisetsiväpalveluita tarjoavat vartiointiliikkeet.

Puolet Suomessa toimivista vartiointiliikkeistä hoitaa luvanvaraisesti rikoksen paljastamiseen liittyvää toimintaa, ja ainakin suurimmat niistä tarjoavat myös yksityisetsiväpalveluja.

Yritykset eivät kuitenkaan anna turvallisuustehtäviään kovin kevyesti ulkopuoliselle, sanoo EK:ssa yritysturvallisuusasioista vastaava Jyrki Hollmén.

Hollménin mukaan yritysten turvallisuustehtävissä toimivien määrä on kasvanut.

”Niiden ajankäytöstä noin kymmenen prosenttia menee väärinkäytösten tutkintaan”, hän arvioi.

Arviot siitä, onko työntekijöiden valvonta ja tarkkailu lisääntynyt, vaihtelevat. Työoikeuden professori Seppo Koskinen ei usko, että yksityisetsiväpalvelujen käyttö työelämässä on tulevaisuuden trendi.

Suomen ammattiliittojen keskusjärjestön SAK:n päälakimiehen Timo Koskisen mukaan etsivien ja vartijoiden käyttö työntekijöiden väärinkäytösten selvittelyssä on lisääntynyt.

Securitaksen toimitusjohtajan Esa Oksasen mukaan yksityisetsiväpalvelut kasvavat samassa linjassa muiden yksityisen turvallisuusalan palveluiden kanssa.

 

Helsingin Sanomat 23.4.2012

 

 

 

Mainokset
%d bloggers like this: