Etusivu > MUUT POLIISI ASIAT > Poliisiylijohtaja Paatero arvostelee surmaajan paon salailua

Poliisiylijohtaja Paatero arvostelee surmaajan paon salailua

4.8.2011

Poliisiylijohtaja Mikko Paatero arvostelee poliisin toimintaa kaksoissurmaaja Terhi Tervashonka paon julkisessa käsittelyssä.

Paateron mukaan Kanta-Hämeen poliisin lausunnot kaksoissurmaajan paosta olivat vähätteleviä. Poliisi linjasi keskiviikkona HS:ssa, ettei se aio aktiivisesti etsiä etsintäkuulutettua.

”Katson, että on kummallinen tilanne, jos poliisi kertoo yleisölle, ettei sitä kiinnosta kiinniotto. Tässä tapauksessa kyse oli kahden henkirikoksen tekijästä. Olivat arviot vaarallisuusasteesta mitä tahansa, poliisin pitää olla aktiivinen.”

Tervashongan pako tuli julkisuuteen, kun Ilta-Sanomat kertoi siitä tiistaina. Paateron mukaan poliisin tai vankilaviranomaisten olisi pitänyt tiedottaa asiasta oma-aloitteisesti.

Toista viikkoa sitten avovankilasta karannut Terhi Tervashonka jäi kiinni keskiviikkoaamuna Pälkäneellä Pirkanmaalla.

Pirkanmaan poliisi pääsi naisen jäljille yleisövihjeiden perusteella.

Poliisi löysi Tervashongan kerrostaloasunnosta kello 11 jälkeen. Komisario Ismo Rajalan mukaan yksityisasunnon omistaja ei ole Tervashongan sukulainen, eikä tällä ole merkittävää rikostaustaa. Kiinniotto sujui Rajalan mukaan rauhallisesti.

Rajalalla ei ole tietoa, mitä Vanajan avovankilasta karannut Tervashonka on tehnyt tai missä hän on liikkunut karkumatkansa aikana.

”Me emme sen syvällisempiä keskusteluja käyneet. Veimme hänet niiltä sijoilta Hämeenlinnan vankilaan”, Rajala sanoo.

Tervashonka tuomittiin vuonna 1999 paloittelusurmasta kahdeksan ja puolen vuoden vankeuteen. Hän vapautui ehdonalaiseen vuonna 2003. Vuonna 2008 hänet tuomittiin kymmenen vuoden vankeuteen vesurilla tehdystä miestaposta. Tänä keväänä Tervashonka siirrettiin avovankilaan, ja hän olisi vapautunut ensi keväänä. Nyt hän joutuu takaisin suljettuun vankilaan.

 

Miksi kaksoissurmaaja ei ole vaarallinen?

Keskiviikkona kiinni jäänyt kaksoissurmaaja Terhi Tervashonka suoritti tuomiotaan avovankilassa, koska hän oli käyttäytynyt moitteettomasti vankilassa.

Kanta-Hämeen poliisilaitoksen komisarion Pekka Kiisken mukaan ei ole syytä olettaa, että vanki olisi vaarallinen, jos käyttäytyminen vankilassa on ollut hyvää. Ei, vaikka vangin ”rikoshistoria olisi kuinka kaamea”.

Eikö ole mahdollista, että vanki syyllistyisi kaameisiin rikoksiin vapaudessa, vaikka osaisi käyttäytyä kuinka hyvin vankilassa, oikeusministeriön kriminaalipoliittisen osaston päällikkö Jarmo Littunen? ”Kyllä se varmaan on mahdollista. Tällä vaarallisuuden arvioinnilla harkitaan muun muassa tätä avovankilaan pääsemistä. Johtavana ajatuksena on se, että vapautumista saataisiin hallittua, ettei tilanne ole kuin 1950-1960-luvuilla, jolloin vapautuvalle vangille annettiin kymmenen markan seteli ja sanottiin, että ei uusia rikoksia sitten.”

Jos vanki karkaa avovankilasta, vangin pääsy ehdonalaiseen lykkääntyy ja hänet pannaan suljettuun vankilaan. Miksi avovankilasta karkaamista ei ole määritetty laissa rikokseksi, kuten karkaamista suljetusta vankilasta? ”Avovankeus perustuu luottamukseen, ja se toimii hyvin. Jos lähteminen tehtäisiin helpoksi ja säädettäisiin rangaistus päälle, järjestelmä olisi tietyllä tavalla epäjohdonmukainen.”

Miksi kaksi henkirikosta tehnyttä Tervashonkaa pidettiin ensikertalaisena? ”Jos on ollut vapaalla jalalla kolme vuotta tai enemmän, henkilö katsotaan ensikertalaiseksi. Siinä on taustalla se, että palkitaan rikoksettomasta elämästä.”

Tervashonka tuomittiin toisesta henkirikoksestaan kymmenen vuoden vankeuteen, josta hänen piti ensikertalaisena suorittaa vain puolet. Miksi ensikertalaisen pitää suorittaa tuomiostaan vain puolet? ”Järjestelmä on rakentunut niin, että rikosten uusiminen ankaroittaa tuomiota. Poikkeuksen muodostaa se, jos kuluu kolme vuotta vankilasta vapautumisesta. Silloin on ansaittu tekninen ensikertalaisuus.”

Pitäisikö tuon ajan olla pitempi erittäin vakavien rikosten yhteydessä? ”Ne ovat tahdonvallan asioita, miten laissa on tahdottu säätää. Pykälät ovat eduskunnasta tulleet.”

 

JUSSI SIPPOLA
Helsingin Sanomat 4.8.2011

 

 

Mainokset
%d bloggers like this: