Etusivu > MUUT POLIISI ASIAT > ”Poliisi ei selviä ilman yksityisten turvallisuusyritysten apua”

”Poliisi ei selviä ilman yksityisten turvallisuusyritysten apua”

5.10.2010

Vartijat siirtyivät tehdasalueilta ihmisten katseiden alle. Menevätkö poliisin ja vartijan tehtävät jo sekaisin?

Vartijoita näkee entistä enemmän turvaamassa järjestystä. Vaikuttaa siltä, että yksityisille turva-alan ammattilaisille on siirtynyt poliisille perinteisesti kuuluneita tehtäviä.

Securitaksen hallintapäällikkö Timo Kerttula käsittelee tuoreessa väitöskirjassaan (pdf-tiedosto) vartijoiden ja järjestyksenvalvojien oikeuksia ja vallankäyttöä. Kerttulan mukaan vartijoiden ja järjestyksenvalvojien näkyvyyttä lisää yksityisen julkisen tilan kasvu.

”Ennen vartijat kiersivät öisin tehdasalueilla, nyt he toimivat ihmisten katseiden alla.”

Esimerkiksi kauppakeskukset ovat puolijulkista tilaa. Kerttula sanoo, etteivät vartijat ole todellisuudessa kahmineet poliisin tehtäviä, sillä poliisit eivät ole koskaan olleet aktiivisia kauppakeskuksissa. Niiden turvallisuudesta vastaavat turva-alan yritykset.

Vartijat täydentävät poliisia

Kerttulan mielestä poliisi ei pysty enää toimimaan ilman yksityisen sektorin apua. Esimerkkinä hän mainitsee metron. Metron vartiointi on aina kuulunut vartijoille. Jos poliisit hoitaisivat metrovartioinnin, se vaatisi poliisivoimien lisäämistä.

”Jos poliisilta kysytään, resursseja ei ole koskaan tarpeeksi. On epärealistista puhua niin suuresta poliisien määrän lisäämisestä, ettei vartijoita tarvittaisi.”

Yksityisen turva-alan puolesta puhuu tehtävien kuvauskin. Vartijat hoitavat metroissa myös palvelutehtäviä. Kerttula pohtii, suostuisivatko poliisit hoitamaan rullaportaita tai availemaan ovia.

”Vaikka poliisit hoitaisivat metron järjestyksen ylläpidon, vartijoita todennäköisesti tarvittaisiin palvelutehtäviin”, Kerttula arvioi.

Hän sanoo, ettei yksityinen puoli ole valtaamassa poliisin tehtäviä. ”Poliisi on yhteiskunnallisen turvallisuuden runko, mutta se ei pärjää yksin.”

Poliisin palveluita yksityistetään

Kerttulan mielestä kaikkia poliisin tehtäviä ei voi yksityistää, eikä edes pitäisi. Esimerkiksi rikostutkinnan säilyttäminen julkisella vallalla on tärkeää.

Tulevaisuudessa osa poliisin palveluista kuitenkin siirtynee muille tahoille. Poliisi olisivalmis luopumaan esimerkiksi säilöönotosta. Asian ratkaisu kuitenkin vaatisi paljon lainmuutoksia.

”Perustuslailliselta kannalta olisi mullistavaa, jos vartiointiliikkeet voisivat päättää ihmisen vapauden riistosta edes yhdeksi yöksi”, Kerttula toteaa.

Kerttula huomauttaa, etteivät vartiointiliikkeet välttämättä halua kaikkia poliisin tehtäviä. Yksi esimerkki on juoppokuljetukset. Niiden hoitaminen voisi olla ongelma vartiointiliikkeelle, joka haluaa tulla tunnetuksi turvallisuuden ja palvelualttiuden edustajana.

Vartiointiliikkeiden toiminta on yritystoimintaa. Se nähdään riskinä, kun puhutaan palveluiden yksityistämisestä. Kerttulan mielestä liiketaloudellinen luonne myös takaa perusoikeuksia.

”Yritykset haluavat, että imago on hyvä. Turvallisuuden kautta profiloituminen on vartiointiliikkeen etujen mukaista.”

Vartiointiliikkeet eivät pysty poliisin objektiivisuuteen, sillä toimeksiantajan toiveet otetaan huomioon. Toimeksiantajat eivät sido poliisin toimintaa. Kerttulan mielestä tämä ei kerro sitä, onko poliisi oikeasti objektiivinen.

Ammattimainen hätävarjelu on riski

Tavallinen ihminen ei joudu usein käyttämään hätävarjeluoikeutta. Se on tarkoitettu käytettäväksi poikkeuksellisessa tilanteessa. Vartijat ja järjestyksenvalvojat käyttävät oikeutta ammatikseen.

Oikeutta hätävarjeluun ei ole pidetty perusoikeuksien kannalta vaarallisena. Kerttulan mielestä perusoikeuksien ammattimainen käyttö muuttaa tilanteen, ja asiaa pitäisi käsitellä vakavammin.

”Juridinen riski on siinä, ettei vartijan hätävarjelun käyttö välttämättä kuulu rikosoikeudellisen virkavastuun piiriin”, Kerttula sanoo.

Hätävarjelu on rajoiltaan laaja. Kerttulan mielestä on ymmärrettävää, että yksityishenkilö turvautuu hätävarjeluun yllättävässä tilanteessa. Ammatikseen hätävarjelua käyttävällä rajojen pitäisi olla selkeämmät. Kerttulan mielestä rajoista pitää keskustella, mutta hän ei halua vartijoiden oikeuksien heikkenevän.

”Kaikilla on oikeus hätävarjeluun. Sitä ei voi ottaa pois yhdeltä ammattiryhmältä. Vartijoita ei voi asettaa muita kansalaisia huonompaan asemaan.”

Kerttulan mielestä vartijoille ja järjestyksenvalvojille pitäisi antaa sen verran toimivaltuuksia, ettei hätävarjelusta tarvitsisi ottaa lisävaltuuksia.

Keskustelun kautta lakimuutokseen

Lain mukaan yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpito kuuluu poliisille. Laki tosin antaa myös järjestyksenvalvojille oikeuden toimia järjestyksen ylläpitäjinä tietyin ehdoin.

”Tässä on selkeä ristiriita. Toisaalta laki kieltää ottamasta toimeksiantoja, jotka liittyvät järjestyksen ylläpitoon, toisaalta sallii sen”, Kerttula sanoo.

Kerttulan mielestä yksityisen ja julkisen puolen palveluita koskevan lainsäädännön pitää olla yksinkertaisempaa. Asiasta tulisi käydä keskustelua eri yhteiskunnallisten tahojen välillä.

”Keskustelu ei voi koostua epämääräisistä korulauseista, kuten poliisiresurssien lisäämisestä. Täytyy saada selvyys siitä, mitkä ovat ehdottomat raja-alueet, missä viranomaiset toimivat yksin.”

Ihmisten perusoikeudet ovat olennainen osa tätä keskustelua. Kaikki turva-alaan liittyvät asiat eivät liity ihmisiin ja sitä kautta perusoikeuksiin. Esimerkiksi arvokuljetukset voidaan jättää keskustelun ulkopuolelle. Perusoikeudet tulevat vastaan siellä, missä ihmismassat ovat.

”On selvää, että jokaisen kerran kun näpistelijä otetaan kiinni, puututaan perusoikeuksiin. Siksi on tärkeää saada lain tuki.”

 

Suomen Kuvalehti 5.10.2010

Mainokset
%d bloggers like this: