Poliisin mokat painetaan isoin kirjaimin

19.1.2010

”Lupaan parhaan kykyni ja taitoni mukaan käyttäytyä aina ja kaikissa tilanteissa poliisin arvolle sopivalla tavalla.” Näillä sanoilla alkaa poliisin eettinen vala, jonka kaikki valmistuvat poliisit kuorossa lausuvat Poliisiammattikorkeakoulussa Hervannassa. Suurimmalla osalla virkamerkin omistajista ei tule ongelmia eettisen valan lupausten kanssa. Sitten on näitä, joiden elämä ei suju kuin oppikirjoissa. Ote lipsuu ja usein voiteluaineena toimii alkoholi.

Viimeisen viikon aikana olemme saaneet lukea uutisia kahdesta pöyristyttävästä poliisin tekemäksi epäillystä rikoksesta. Viime viikolla tiedotettiin, että Helsingin poliisilaitoksella pitkään työskennellyt 49-vuotias vanhempi konstaapeli saa syytteen puolisonsa taposta. Poliisin epäillään hukuttaneen vaimonsa viime kesänä kesämökillä Rantasalmella.

Hovioikeus puolestaan passitti vankilaan niin ikään viisikymppisen helsinkiläispoliisin. Poliisimies oli virkamerkkiä apunaan käyttäen houkutellut 16-vuotiaan, kotoaan karanneen tytön luokseen, juottanut tälle alkoholia ja lopuksi raiskannut kahteen kertaan.

Edellinen tapaus puhutti kansaa eduskuntaa myöten, sillä käräjäoikeus oli tuominnut raiskaajapoliisin vain kahden vuoden ehdolliseen rangaistukseen. Hovioikeus sen sijaan korotti rangaistusta roimasti tuomiten miehen kahden ja puolen vuoden ehdottomaan vankeuteen.

Poliisin törttöilyt
valokeilassa

YLEn ruotsinkielinen Spotlight-toimitus teki viime syksynä suuren selvityksen, jonka tulos mairittelee suomalaista poliisia: poliisi on vähintään neljä kertaa lainkuuliaisempi kuin keskivertokansalainen. Toimitus tarkasteli poliisikunnan vuosina 2005-2009 tekemiä rikoksia ja vertasi suhdelukuja koko kansaan.

Spotlight teki vertailun, jota ei tiettävästi aiemmin ole Suomessa tehty. Se pyysi Poliisihallitukselta tiedot kaikista rikosilmoituksista, joissa vastaajana on poliisin palkkalistoilla oleva henkilö. Seuraavaksi valtakunnansyyttäjänviraston poliisirikoksiin erikoistunut syyttäjä seuloi massasta pois ne, joissa syytteessä oli siviiliviranhaltija. Lopuksi toimitus kävi läpi vielä käräjäoikeuden tuomiot.

Poliisijärjestöjen liiton puheenjohtaja Yrjö Suhonen uskoo, että selvityksen tulos on lähellä totuutta: – Poliisiin hakeutuu taustaltaan nuhteettomia miehiä ja naisia. Lisäksi poliisilta edellytetään lainkuuliaisuutta ja virkamerkkiin sopivaa käytöstä myös vapaa-aikana ja erityisesti viranhoidossa.

Kun poliisi tuomitaan Suomessa rikoksesta, yleisin syy on pahoinpitely. Toisena tulee virkarikos ja kolmantena törkeä rattijuopumus.
Useinmiten lainvoimainen tuomio tarkoittaa potkuja poliisin ammatista, tosin ei välttämättä loppuiäksi. Yrjö Suhonen kertoo tuntevansa useita paluumuuttajia, jotka ovat käryn jälkeen tehneet vielä merkittävän poliisiuran.

Kuuluisin virkaan palaaja on epäilemättä Helsingin poliisilaitoksen apulaispoliisipäällikön pallilta rattijuoppouden takia tippunut Erkki Hämäläinen. Hän palasi ensin keskusrikospoliisiin siviilivirkaan ja sai jonkin ajan kuluttua poliisimerkkinsä takaisin. Nykyään Hämäläinen toimii sisäministeriössä kansainvälisten asioiden johtajana.

Kun poliiseja on Suomessa vajaat 8000, niin on selvää, että siihen määrään mahtuu monenlaisia elämäntilanteita: eroja, päihteitä ja mielenterveyden muutoksia. Henkilöstöpäällikkö Tiina Eränkö Poliisihallituksesta kertoo, että alkoholiongelmiin pyritään tarttumaan yksiköissä jo varhaisessa vaiheessa. Potkujen sijasta ongelmainen ohjataan hoitoon.

Suihkusekoilu

Viikko sitten käsiteltiin Vantaan käräjäoikeudessa poliisitalon suihkutiloissa lokakuussa 2009 tapahtunutta eriskummallista kohtausta.
Poliisiksi opiskeleva nuorimies lähestyi vetoketju auki suihkussa olevaa naispuolista poliisia. Naispoliisi poistutti miehen räväkästi vääristä suihkutiloista.

Tirkistelijäpoliisi tuomittiin sukupuolisiveellisyyden julkisesta loukkaamisesta sakkoihin. Päätös poliisiammattikorkeakoulusta erottamisesta tai opiskelun jatkamisesta tehdään, kunhan tuomio saa lainvoiman. Kristallipalloon katsomatta voi veikata, että nuoren miehen on vaikea jatkaa poliisissa, vaikka opiskelulupa PAKK:sta heltiäisikin. Historian painolasti seuraa alalla pitkään.

Taksisekoilu
Tuoreempi esimerkki törttöilystä tulee viime marraskuulta. Liikkuvan poliisin iloinen kaksikko, toinen jo eläkkeellä, toinen vielä virassa, juhlisti pikkujoulukautta Helsingin yössä. Kotimatkalla tapahtui niin sanottu kulttuurien yhteentörmäys. Ulkomaalaistaustaisen taksinkuljettajan ajotapa ja turvavyönkäyttö ei miellyttänyt LP:n kaksikkoa. Virkavalta joutui lopulta erottamaan riitapukarit toisistaan Kehä I:n Vihdin liittymän tietämillä.

Virassaan olevan LP:n konstaapelin osalta rikosnimike on epäilty lievä pahoinpitely ja eläkkeellä olevan osalta epäilty lievä pahoinpitely ja näpistys. Teot ovat syyteharkinnassa. Virassaan olevan osalta harkinnassa ovat myös virkamiesoikeudelliset toimet.

Potkuja vailla perusteita?

Henkilöstöpäällikkö Tiina Erängön mukaan poliisin henkilökunnalle jaetaan parisenkymmentä varoitusta vuosittain. Irtisanomisia on puolet tästä eli kymmenkunta vuodessa. Varoitukset otetaan vastaan yleensä valittamatta. Sen sijaan irtisanotut valittavat kohtelustaan usein virkamieslautakuntaan. Joskus virkamieslautakunta kumoaa laittomin perustein tehdyn irtisanomispäätöksen. Tällöin jatkonäytös on Korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Nimittäin poliisihallinnon linjana on valittaa tappiin asti.

Poliisi-tv kävi läpi poliisihallinnon irtisanomisia viime vuosilta. Silmiin pisti eräät siviilipuolen asiantuntijoiden potkut. Osassa löytyi viitteitä painostamisesta ja jopa kiusaamisesta, ihan kuten Paavo Selinin tapauksessa Supossa. Virkamieslautakunta on ollut tuoreeltaan eri mieltä ainakin kahden huippuosaajan irtisanomisesta.
Keskusrikospoliisi irtisanoi kaksi vuotta sitten ylitarkastajan, jota pidetään yhtenä maamme johtavista teknisen seurannan asiantuntijoista. KRP katsoi ylitarkastajan rikkoneen muun muassa sivutoimiluvan ehtoja ja laiminlyöneen esimiestehtäviään. Lisäksi hänellä oli työtehtäviensä takia tietoa kansainvälisen rikollisuuden torjunnasta ja teknisessä seurannassa käytetyistä salaisista menetelmistä ja laitteista.

Virkamieslautakunta ei löytänyt konkreettisia seikkoja, mitä salassapitosäännöstä ylitarkastaja olisi rikkonut. KRP yritti myös salata irtisanomiseen liittyvät asiakirjat, mille virkamieslautakunta ei myöskään löytänyt perusteita laista. Ylitarkastaja veti KRP:n, Supon ja Helsingin poliisilaitoksen tekniseen seurantaan liittyvää yhteishanketta, joka ei tosin edennyt esimiesten toivomassa tahdissa.

Helsingin poliisilaitos antoi kenkää puolestaan tietohallintopäällikölleen vuosi sitten. Tietohallintopäällikkö oli kannellut työssään havaitsemistaan epäkohdista eduskunnan oikeusasiamiehelle. Virkamieslautakunta kumosi molempien potkut lakiin perustumattomina. Tapausten käsittely jatkuu Korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

 

http://ohjelmat.yle.fi/poliisitv/raportit/poliisin_mokat_painetaan_isoin_kirjaimin

Mainokset
%d bloggers like this: