Etusivu > Epäily, Muu hölmöily, POLIISIN TEKEMÄT RIKOKSET > Rikoskomisarion epäiltiin vuotaneen tietoja rosvoille Jutun tutkimukset on keskeytetty toistaiseksi

Rikoskomisarion epäiltiin vuotaneen tietoja rosvoille Jutun tutkimukset on keskeytetty toistaiseksi

31.3.1994

Sisäministeriön työryhmä on tutkinut Helsingin rikospoliisin entisen rikoskomisarion ja usean muun poliisin väitettyä tietovuotoa rikollisille. Tietovuodon epäillään muun muassa auttaneen suuren amfetamiinikaupan pyörittämistä. Jutun tutkimukset on toistaiseksi keskeytetty.

Vuotajaksi epäillyn komisarion Mauno Tuomisen mielestä poliisi on ottanut todesta joidenkin rikollisten väitteet. Tuomisen mukaan hänelle on yhä epäselvää, mistä häntä epäillään ja mitä hänestä on kerrottu.

Vuoden alusta eläkkeelle siirtynyt komisario Tuominen on tehnyt tutkimuksista kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle.

Samassa jutussa oli epäiltynä on myös kaksi konstaapelia Kirkkonummen poliisista. Muut epäillyt ovat olleet Helsingin rikospoliisin ns. atari-ryhmän jäseniä.

Vuototutkimuksia johtanut Järvenpään nimismies Ahti Hirvonen kertoo, että jutun tutkinta on toistaiseksi keskeytetty. Hänet määräsi tutkimusten johtoon sisäministeriön poliisiosasto noin vuosi sitten.

”Kaikki on tutkittu mitä on tutkittavissa. Sen pohjalta ei löytynyt sellaista, että asia olisi voitu saattaa syyttäjälle”, Hirvonen kertoo.

Tutkimuksia ei ole kuitenkaan lopetettu. ”Jos jotain uutta ilmenee, niin jatketaan. Rikosepäily on edelleen olemassa.” ”Kun asiassa on tehty keskeytyspäätös, se ei ole miltään osilta julkinen”, Hirvonen sanoo. Hän ei halua kertoa tutkimuksista tai niiden tuloksista.

Epäilyt tietovuodosta perustuvat useiden rikollisten kertomuksiin. Kertomusten lisäksi poliisi on tehnyt kotietsinnän rikoskomisarion ja kahden hänen alaisensa virkahuoneeseen. Poliisi on tutkinut myös rikoskomisarion pankkitilin.

Sisäministeriön poliisiosastolla pidettiin maaliskuun alussa 1993 selontekotilaisuus, jossa eräs rikoskomisario Helsingistä teki selonteon tietoonsa tulleista poliisiin ja eräisiin muihin virkamiehiin kohdistuvista epäilyistä.

Rikoskomisario esitti myös epäilynsä atari-päällikön väärinkäytöksistä. Rikoskomisarion mukaan poliisi oli ottanut vastaan lahjomia, auttanut vankia karkaamaan ja syyllistynyt omankäden oikeuteen.

Hän kertoi, että väitteet perustuvat rikollisten kertomaan. Osa poliisimiesten tekemäksi väitetyistä rikoksista oli kirjattu muiden tutkimusten yhteydessä syntyneisiin esitutkintapöytäkirjoihin.

Jääviysristiriidan takia tutkijat otettiin Helsingin ulkopuolelta. Hirvosen vetämä tutkintaryhmä on selvittänyt tietovuotojutussa kolme haaraa. Atari-haaran lisäksi tutkinnassa oli epäily, että Kirkkonummella poliisit olisivat auttaneet vangin karkuun.

Kahta poliisia epäiltiin vankikarkurien pakoon päästämisestä 15000 markan lahjusta vastaan 1988. Uudenmaan lääninsyyttäjäLasse Aapio on tehnyt jutussa syyttämättäjättämispäätöksen – hänen mukaansa ei ollut todennäköisiä syitä epäillä poliiseja rikoksesta. Osa rikosepäilyistä oli jo vanhentunut, kun Hirvosen ryhmä ryhtyi juttua tutkimaan.

Espoossa syyttäjällä on syyteharkinnassa vyyhtiin liittyvä juttu, jossa poliisin epäillään syyllistyneen omankädenoikeuteen erään auton pysäyttämisessä. Siitäkin tehtäneen syyttämättäjättämispäätös.

Komisario Mauno Tuomisen mukaan koko tutkinta perustuu joidenkin rikollisten ilmaan heittämiin puheisiin, jotka on otettu todesta.

”Kuultuani tutkinnasta vaadin, että myös minua kuullaan. Kuulustelujen yhteydessä sain tietää huhuista, että poliisi vuotaa tietoja ja että minun nimeni oli mainittu siinä yhteydessä. Silti minulle ei selvitetty koko kuulustelun aikana, mikä on se yksittäinen rikos mistä minua epäillään.” Tuomiselle kerrottiin vain, että häntä epäillään asiakirjan luvattomasta paljastamisesta, salassapitorikoksesta ja virkavelvollisuuden rikkomisesta.

Tuominen epäilee, että tieto hänestä ja muista juttuun kytketyistä poliiseista on annettu veroviraston räjäytysjutun ja Jollaksen murhan kuulustelujen yhteydessä. Vuototutkinnan käynnistänyt komisario oli tutkijana ja kuulustelijana näissä jutuissa.

Tuominen pitää toimia häntä kohtaan laittomina. ”Pakkokeinolaki ei salli salaisia etsintöjä. Minulle ja alaisilleni ei annettu tilaisuutta olla läsnä etsinnässä, eikä meille kerrottu asiasta heti, kuten lain mukaan pitäisi.” Tuominen ihmettelee, etteivät kokeneet tutkijat ja etsinnässä mukana ollut Helsingin poliisikomentaja Paavo Koskela tienneet lain velvoitteista ja epäillyn oikeuksista. ”Kantelun yksi lähtökohta on se, että haluan selvittää, onko esimiehen valvontaoikeus niin laaja, että hän voi tulla alaisen virkahuoneeseen valvontamielessä mitään sanomatta tai puhumatta.” Tuomisen tulkinnan mukaan kyse ei

 

 

jossa poliisin epäillään syyllistyneen omankädenoikeuteen erään auton pysäyttämisessä. Siitäkin tehtäneen syyttämättäjättämispäätös.

Komisario Mauno Tuomisen mukaan koko tutkinta perustuu joidenkin rikollisten ilmaan heittämiin puheisiin, jotka on otettu todesta.

”Kuultuani tutkinnasta vaadin, että myös minua kuullaan. Kuulustelujen yhteydessä sain tietää huhuista, että poliisi vuotaa tietoja ja että minun nimeni oli mainittu siinä yhteydessä. Silti minulle ei selvitetty koko kuulustelun aikana, mikä on se yksittäinen rikos mistä minua epäillään.” Tuomiselle kerrottiin vain, että häntä epäillään asiakirjan luvattomasta paljastamisesta, salassapitorikoksesta ja virkavelvollisuuden rikkomisesta.

Tuominen epäilee, että tieto hänestä ja muista juttuun kytketyistä poliiseista on annettu veroviraston räjäytysjutun ja Jollaksen murhan kuulustelujen yhteydessä. Vuototutkinnan käynnistänyt komisario oli tutkijana ja kuulustelijana näissä jutuissa.

Tuominen pitää toimia häntä kohtaan laittomina. ”Pakkokeinolaki ei salli salaisia etsintöjä. Minulle ja alaisilleni ei annettu tilaisuutta olla läsnä etsinnässä, eikä meille kerrottu asiasta heti, kuten lain mukaan pitäisi.” Tuominen ihmettelee, etteivät kokeneet tutkijat ja etsinnässä mukana ollut Helsingin poliisikomentaja Paavo Koskela tienneet lain velvoitteista ja epäillyn oikeuksista. ”Kantelun yksi lähtökohta on se, että haluan selvittää, onko esimiehen valvontaoikeus niin laaja, että hän voi tulla alaisen virkahuoneeseen valvontamielessä mitään sanomatta tai puhumatta.” Tuomisen tulkinnan mukaan kyse ei voi olla hallinnollisesta valvonnasta, koska hänestä on tehty rikosilmoitus ja häntä on kuultu syylliseksi epäiltynä. ”Kyse on puhtaasti rikostutkinnasta, joka edellyttää esitutkintalain ja kotietsinnästä ja takavarikosta annettujen säännösten noudattamista.” Tuominen ei ole vielä päättänyt, ryhtyykö hän muihin toimiin entisiä esimiehiään vastaan.

Komisario kanteli tutkimuksista Väitteet perustuvat rikollisten kertomuksiin Epäilty ei tiedä mistä häntä epäillään ”Laki ei salli salaisia etsintöjä”

 

Sisäministeriön työryhmä on tutkinut Helsingin rikospoliisin entisen rikoskomisarion ja usean muun poliisin väitettyä tietovuotoa rikollisille. Tietovuodon epäillään muun muassa auttaneen suuren amfetamiinikaupan pyörittämistä. Jutun tutkimukset on toistaiseksi keskeytetty.

Vuotajaksi epäillyn komisarion Mauno Tuomisen mielestä poliisi on ottanut todesta joidenkin rikollisten väitteet. Tuomisen mukaan hänelle on yhä epäselvää, mistä häntä epäillään ja mitä hänestä on kerrottu.

Vuoden alusta eläkkeelle siirtynyt komisario Tuominen on tehnyt tutkimuksista kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle.

Samassa jutussa oli epäiltynä on myös kaksi konstaapelia Kirkkonummen poliisista. Muut epäillyt ovat olleet Helsingin rikospoliisin ns. atari-ryhmän jäseniä.

Vuototutkimuksia johtanut Järvenpään nimismies Ahti Hirvonen kertoo, että jutun tutkinta on toistaiseksi keskeytetty. Hänet määräsi tutkimusten johtoon sisäministeriön poliisiosasto noin vuosi sitten.

”Kaikki on tutkittu mitä on tutkittavissa. Sen pohjalta ei löytynyt sellaista, että asia olisi voitu saattaa syyttäjälle”, Hirvonen kertoo.

Tutkimuksia ei ole kuitenkaan lopetettu. ”Jos jotain uutta ilmenee, niin jatketaan. Rikosepäily on edelleen olemassa.” ”Kun asiassa on tehty keskeytyspäätös, se ei ole miltään osilta julkinen”, Hirvonen sanoo. Hän ei halua kertoa tutkimuksista tai niiden tuloksista.

Epäilyt tietovuodosta perustuvat useiden rikollisten kertomuksiin. Kertomusten lisäksi poliisi on tehnyt kotietsinnän rikoskomisarion ja kahden hänen alaisensa virkahuoneeseen. Poliisi on tutkinut myös rikoskomisarion pankkitilin.

Sisäministeriön poliisiosastolla pidettiin maaliskuun alussa 1993 selontekotilaisuus, jossa eräs rikoskomisario Helsingistä teki selonteon tietoonsa tulleista poliisiin ja eräisiin muihin virkamiehiin kohdistuvista epäilyistä.

Rikoskomisario esitti myös epäilynsä atari-päällikön väärinkäytöksistä. Rikoskomisarion mukaan poliisi oli ottanut vastaan lahjomia, auttanut vankia karkaamaan ja syyllistynyt omankäden oikeuteen.

Hän kertoi, että väitteet perustuvat rikollisten kertomaan. Osa poliisimiesten tekemäksi väitetyistä rikoksista oli kirjattu muiden tutkimusten yhteydessä syntyneisiin esitutkintapöytäkirjoihin.

Jääviysristiriidan takia tutkijat otettiin Helsingin ulkopuolelta. Hirvosen vetämä tutkintaryhmä on selvittänyt tietovuotojutussa kolme haaraa. Atari-haaran lisäksi tutkinnassa oli epäily, että Kirkkonummella poliisit olisivat auttaneet vangin karkuun.

Kahta poliisia epäiltiin vankikarkurien pakoon päästämisestä 15000 markan lahjusta vastaan 1988. Uudenmaan lääninsyyttäjäLasse Aapio on tehnyt jutussa syyttämättäjättämispäätöksen – hänen mukaansa ei ollut todennäköisiä syitä epäillä poliiseja rikoksesta. Osa rikosepäilyistä oli jo vanhentunut, kun Hirvosen ryhmä ryhtyi juttua tutkimaan.

Espoossa syyttäjällä on syyteharkinnassa vyyhtiin liittyvä juttu, jossa poliisin epäillään syyllistyneen omankädenoikeuteen erään auton pysäyttämisessä. Siitäkin tehtäneen syyttämättäjättämispäätös.

Komisario Mauno Tuomisen mukaan koko tutkinta perustuu joidenkin rikollisten ilmaan heittämiin puheisiin, jotka on otettu todesta.

”Kuultuani tutkinnasta vaadin, että myös minua kuullaan. Kuulustelujen yhteydessä sain tietää huhuista, että poliisi vuotaa tietoja ja että minun nimeni oli mainittu siinä yhteydessä. Silti minulle ei selvitetty koko kuulustelun aikana, mikä on se yksittäinen rikos mistä minua epäillään.” Tuomiselle kerrottiin vain, että häntä epäillään asiakirjan luvattomasta paljastamisesta, salassapitorikoksesta ja virkavelvollisuuden rikkomisesta.

Tuominen epäilee, että tieto hänestä ja muista juttuun kytketyistä poliiseista on annettu veroviraston räjäytysjutun ja Jollaksen murhan kuulustelujen yhteydessä. Vuototutkinnan käynnistänyt komisario oli tutkijana ja kuulustelijana näissä jutuissa.

Tuominen pitää toimia häntä kohtaan laittomina. ”Pakkokeinolaki ei salli salaisia etsintöjä. Minulle ja alaisilleni ei annettu tilaisuutta olla läsnä etsinnässä, eikä meille kerrottu asiasta heti, kuten lain mukaan pitäisi.” Tuominen ihmettelee, etteivät kokeneet tutkijat ja etsinnässä mukana ollut Helsingin poliisikomentaja Paavo Koskela tienneet lain velvoitteista ja epäillyn oikeuksista. ”Kantelun yksi lähtökohta on se, että haluan selvittää, onko esimiehen valvontaoikeus niin laaja, että hän voi tulla alaisen virkahuoneeseen valvontamielessä mitään sanomatta tai puhumatta.” Tuomisen tulkinnan mukaan kyse ei voi olla hallinnollisesta valvonnasta, koska hänestä on tehty rikosilmoitus ja häntä on kuultu syylliseksi epäiltynä. ”Kyse on puhtaasti rikostutkinnasta, joka edellyttää esitutkintalain ja kotietsinnästä ja takavarikosta annettujen säännösten noudattamista.” Tuominen ei ole vielä päättänyt, ryhtyykö hän muihin toimiin entisiä esimiehiään vastaan.

Komisario kanteli tutkimuksista Väitteet perustuvat rikollisten kertomuksiin Epäilty ei tiedä mistä häntä epäillään ”Laki ei salli salaisia etsintöjä”

 

Helsingin Sanomat 31.3.1994

 

Advertisements
%d bloggers like this: