Arkisto

Posts Tagged ‘rattijuopumus’

Poliisille syyte – ampui etälamauttimella, nainen sai vakavat vammat

11.12.2012 Jätä kommentti

taser22Pakenevaa naista etälamauttimella ampunut jyväskyläläinen vanhempi konstaapeli on saanut syytteet tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta ja vammantuottamuksesta.

Uhri kaatui, löi päänsä ja vammautui vakavasti.

Syytteeseen johtanut teko tapahtui viime vuoden tammikuussa Jyväskylässä. Käräjiä istuttiin viime viikolla. Oikeus antaa ratkaisunsa ensi viikolla.

Poliisi oli viemässä varkausrikoksesta epäiltyä 28-vuotiasta naista hänen kerrostaloasunnostaan pihalla odottavaa poliisiautoon, kun nainen säntäsi juoksuun. Vanhempi konstaapeli antoi naiselle kaksi pysähtymiskäskyä, mutta kun pakenija ei pysähtynyt, käytti poliisimies etälamautinta.

Nainen kaatui osuman voimasta taaksepäin ja löi päänsä. Vammat osoittautuivat vakaviksi: kallonpohjanmurtuma, aivoverenvuoto ja keskivaikea aivovamma.

Vammojen seurauksena nainen menetti haju- ja makuaistinsa. Lisäksi naisen kognitiiviset toiminnot ja muisti ovat heikentyneet. Hänellä on myös vaikeuksia vireystilan säätelyssä, puhumisessa ja kirjoittamisessa.

Syyttäjän mukaan tilanne ei ollut vaarallinen eikä rikosepäily, jonka vuoksi nainen otettiin kiinni, ollut vakava. Käytetyt voimakeinot olivat siksi liiallisia.

Syyttäjä katsoo lisäksi, että paon pysäyttäminen ahtaassa porraskäytävässä ei ollut puolustettavissa. Poliisi ei myöskään varoittanut ennakkoon lamauttimen käytöstä.

Naista syytettiin oikeudessa karkaamisen lisäksi vahingonteosta, huumausainerikoksesta ja rattijuopumuksesta. Syyttäjä vaatii molemmille rangaistukseksi 40 päiväsakkoa.

Tapaus on ensimmäinen, kun poliisin käyttö eteni Suomessa oikeuteen saakka. Poliisitarkastaja Ari Alanen poliisihallituksesta kertoo, että käytöstä ei yleensä aiheudu seurauksia. Korkeintaan vammat ovat jääneet lieviksi.

Etälamauttimen käyttö on yleistynyt Suomessa viime vuosina. Poliisiammattikorkeakoulun voimankäytön opettaja Heikki Asunta kertoo, että viime vuonna käyttökertoja oli 355, ja tänä vuonna lukema noussee noin 370:een.

Poliiseilla on oma koulutuksensa, mutta konkreettinen ratkaisu lamauttimen käytöstä tehdään yleensä nopeasti, kun tilanne on päällä.

– Poliisin on tehtävä vakava kokonaisarvio tilanteesta. Pitää ymmärtää suhteuttaa teko tavoiteltuun päämäärään, Asunta linjaa periaatteen.

Ylikomisario Tuomo Viitaniemi Keski-Suomen poliisilaitokselta myöntää syytteen mukaisen voimakeinojen käytön, mutta todelliset seuraukset ovat kysymysmerkki.

– Myöhemmin esitettiin väite, että naisen saamat vammat syntyivät kiinnioton yhteydessä. Oikeus päättää asiasta, ja jos tuomio on langettava, niin sen jälkeen harkitsemme, aiheuttaako se virkamiesoikeudellisia toimenpiteitä, Viitaniemi sanoo.

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288523123202.html

 

Mielipidekirjoitus toi huomautuksen

4.12.2012 Jätä kommentti

Komisario kirjoitti sanomalehteen mielipidekirjoituksen omalla nimellään ja tittelillään.

Hän kannatti promillerajan laskemista 0,2:een ja arvosteli oikeusministeriötä vastakkaisista näkemyksistä.

Mies sai kirjallisen huomautuksen. Poliisilaitoksen mukaan komisarion argumentointi oli tunnepitoista, ja kirjoitus oli yksipuolinen niin faktojen kuin esittämistavan suhteen.

 

http://www.hs.fi/kotimaa/10+poliisin+kurinpitotapausta/a1354538561888

Poliisi teki laittoman kotietsinnän

31.10.2012 Jätä kommentti

 

Poliisi teki lainvastaisen kotietsinnän Lappeenrannan Helvetin Enkelien kerhotilojen yhteydessä olevaan yksityisasuntoon.

Kouvolan hovioikeus totesi poliisin laittoman toiminnan tänään antamallaan päätöksellä. Kymenlaakson käräjäoikeus oli jo aiemmin päätynyt samalle kannalle.

Poliisin mielestä koko Helvetin Enkelien kerhotalo on yhtä ja samaa tilaa, joten oli riittävää, että kerhon edustaja oli läsnä kotietsintää tehtäessä.

Oikeus kuitenkin päätyi sille kannalle, että asukkaalla itsellään olisi ollut oikeus olla läsnä, kun kotietsintää tehtiin. Asukas oli kotietsinnän aikaan kiinniotettuna Kotkassa rattijuopumusepäilyn takia. Hän on moottoripyöräkerhon jäsen.

Väärin tehdyn kotietsinnän kohteella on mahdollisuus saattaa poliisin epäilty virkarikos erikseen tutkittavaksi.

 

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012103116273423_uu.shtml

Rattijuoppoja ei kitketä liikenteestä poliisin voimin

27.5.2012 Jätä kommentti

 Poliisin haaviin jää joka vuosi satoja rattijuoppoja yksin Porvoon ja Loviisan seudulla. Humalassa ajavista joka kymmenes ajaa onnettomuuden.

Koko Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen alueella, johon kuuluu entisen Itä-Uudenmaan maakunnan lisäksi Vantaa, on kirjattu tänä vuonna 454 rattijuopumusta. RikoskomisarioLeif Malmberg Porvoon poliisiasemalta kertoo, että näistä 115 tutkitaan tai on tutkittu Porvoon poliisiasemalla. Porvoon kaupungin alueella tapahtuneita näistä on 70 rattijuopumusta.

Viime vuonna rattijuoppoja kärysi vastaavaan aikaan tammi-huhtikuussa kaikkiaan 464 henkilöä, joista Porvoon poliisiasemalla on tutkittu 113 ja porvoolaisia oli 88 tapauksessa.
– Porvoossa on tällä hetkellä vielä esitutkinnassa 28 rattijuopumustapausta. Kaikki käsitellään käräjäoikeudessa, Malmberg vahvistaa.

Tuomioon vaikuttavat muun muassa teko-olosuhteet, mahdollinen rikoksen uusiminen, humalatila ja liikenneolosuhteet.

Rattijuopumuksesta kiinni jääneiden lukumäärän kehitys on ollut Itä-Uudellamaalla pysynyt suurin piirtein paikallaan pari vuotta.

Vuonna 2010 tehtiin Porvoossa 292 ilmoitusta, joista 127 ajoi humaltuneena ja 165 henkilöllä rikos ylitti törkeän rattijuopumuksen rajan. Loviisassa ilmoituksia tehtiin 89, joista 49 ajoi humaltuneena, 40:llä oli törkeä rattijuopumus.

Vuonna 2011 Porvoossa tehtiin 304 ilmoitusta, joista törkeän rattijuopumuksen raja ylittyi puolessa eli 151 tapauksessa. Loviisassa ilmoituksia oli 106, missä oli selvä kasvu edellisvuoteen. Maistissa ajaneita oli 68 eli kasvua tuli kolmannes edellisvuoteen. Törkeän raja ylittyi 38 kuskilla.

Tilastolukujen valossa näyttää siltä, että raskaasti humalassa ajavien määrä on kasvussa. Tänä vuonna on Porvoossa tehty jo 82 rattijuopumusilmoitusta, joista peräti 50 ylittää törkeän rattijuopumuksen rajan. Loviisassa vastaavat lukemat ovat 16 ja 10.

Käry käy kännikuskeilla pääasiassa kahdesta syystä. Leif Malmbergin mukaan kiinnijäämisistä noin 90 prosenttia tapahtuu poliisin oman valvonnan ja kansalaisten ilmoitusten ansiosta. Poliisin ehtiminen valvontaan näkyy siis suoraan kiinnijääneiden rattijuoppojen määrässä.

Tämä saattaa selittää sen, että rattijuoppoja kärysi viime vuonna kymmenen enemmän alkuvuoden kuukausina kuin tänä vuonna.

– Mitä enemmän valvotaan, sitä enemmän jää kiinni. Kansalaiset puolestaan ilmoittavat kiitettävästi tapauksista. On melko yleistä, että ihmiset soittavat tien päältä oudosti ajavasta autosta, Malmberg toteaa.

Leif Malmberg sanoo henkilökohtaisesti epäilevänsä, että valvonnalla voidaan rattijuopumukseen puuttua vain tiettyyn pisteeseen. Tuloksia saadaan vasta, kun asenteet muuttuvat.

Hänestä on ikävää, että rattijuopumuksesta puhutaan vain traagisen onnettomuuden seurauksena, kun jokainen tapaus on jo traaginen onnettomuusriski.

Rikoskomisario tähdentää, että rattijuopumukseen liittyy hyvin usein heikko elämäntilanteen hallinta – jonkinasteinen alkoholismi. Kyse on monisäikeinen ja laaja asia.

– Miksi kuljettaja tekee väärän ratkaisun ja lähtee ajamaan autoa päihtyneenä? Taustalta löytyy välinpitämätön asenne ja alkoholiongelma. Näihin asioihin puuttumiseen tarvitaan laajaa yhteiskunnallista yhteistyötä sekä aitoa välittämistä, Malmberg painottaa.

Hänen mielestään rattijuopon liikkeelle lähdön estäminen on meidän kaikkien vastuulla.

– Itseään ei tarvitse asettaa vaaraan, mutta puuttuminen puhumalla tai autonavaimet muulla tavalla pois ottaminen ja esimerkiksi taksin hankkiminen ovat loppujen lopuksi kiinni omista asenteistamme.

Leif Malmberg ei nosta kokemuksistaan erilleen yhtä yksittäistä rattijuopon aiheuttamaa onnettomuutta. Hänelle muistuu mieleen ne rattijuopot, jotka jäävät kiinni jopa kymmeniä kertoja.

Poliisi tuntee voimattomuutta joutuessaan toteamaan, että poliisi ja yhteiskunta eivät ilmeisesti saa henkilöä lopettamaan alkoholin juomista ja humalassa ajamista kuin hetkellisesti: pidättämisen tai vangitsemisen ajaksi.

– Pääsääntöisesti henkilö on itse tietoinen elämäntilanteestaan, mutta ei kykene saamaan elämästään otetta, Malmberg kiteyttää.

http://www.uusimaa.fi/artikkeli/110644-rattijuoppoja-ei-kitketa-liikenteesta-poliisin-voimin

Poliisin rattijuopumus jäi arvoitukseksi

11.3.2012 Jätä kommentti

Onnettomuusautoa kuljetti kouvolalainen poliisi, jota Kuroset epäilevät rattijuopoksi. Epäilys heräsi, kun poliisia ei saatu verikokeisiin. Kurosten mukaan poliisi pakoili koetta työtoveriensa suosiollisella avustuksella.

Kouvolalaiset Marjatta ja Aulis Kuronen eivät ole päässeet yli poikansa kuolemasta, vaikka siitä on pian 40 vuotta. Kurosten 9-vuotias Pekka-poika jäi heinäkuussa 1973 auton alle aivan kotikulmillaan.

Mahdollinen rattijuopumus jäi siis ikuiseksi arvoitukseksi.

1970-luvulla kuljettaja vietiin verikokeisiin vain, jos oli syytä epäillä rattijuoppoutta. Jo eläkkeelle jäänyt poliisipäällikkö Erkki Lehto muistuttaakin, että eri osapuolten oikeusturva on parantunut viime vuosikymmeninä eikä spekuloinneille enää jää samalla tavalla tilaa kuin ennen.

— Nykyisin onnettomuusauton kuljettaja puhallutetaan automaattisesti.

Lue Kurosten tarina Kouvolan Sanomien sunnuntaisivuilta 11. maaliskuuta 2012.

http://www.kouvolansanomat.fi/Online/2012/03/11/Poliisin+rattijuopumus+j%C3%A4i+arvoitukseksi/2012213074429/4

Poliisi puhuu rahaa (pahaa)

4.2.2012 Jätä kommentti

Poliisi levittää kauhukuvia resurssipulasta. Tosiasiassa poliisin määrärahat ovat vuosi vuodelta kasvaneet & väkimäärä on ennallaan. Se selviää, kun tarkistaa poliisijohdon väitteet.

”Poliisitoimen säästöt ovat johtamassa siihen, ettei poliisi pysty enää takaamaan kansalaisten turvallisuutta koko maassa”, valitti poliisiylijohtaja Mikko Paatero Ylen Ykkösaamussa tammikuun 14. päivänä. Paatero myös väitti rikollisuuden, erityisesti väkivaltarikollisuuden, kasvavan jyrkästi, samaan aikaan kun poliisin resurssit vähenevät.

Poliisiylijohtajan maalaama kuva ei ole tosi, vaikka samaa poliisin pulapuhetta julkaistiin viime vuoden lopulla runsaasti eri medioissa. Jo useamman vuoden ajan on ihmisille luotu kuvaa, että poliisien määrä on romahtanut. Tämä käsitys on iskostunut myös kadunmieheen. Kun poliisi jättää vaikkapa metsästysrikoksen tutkimatta, kansalainen toteaa alistuneesti, etteivät ”ne ehdi, kun on säästetty ja vähennetty väkeä”.

Poliisijohto käynnisti tämän tuoreimman pulapropagandan viime vuonna marraskuun viimeisenä päivänä oikeustoimittajille järjestetyllä poliisiylijohdon briiffaustilaisuudella. Sen jälkeen eri lehtiin alkoi ilmestyä kauhistelevia uutisia poliisin niukkenevista resursseista.

Kun tilasin joulukuussa poliisihallinnosta tiedot poliisin rahoista ja miesvahvuudesta, niiden toimittaminen kesti toista viikkoa. Ilmeisesti taulukot eivät olleet valmiina, ne täytyi koota.

Todellisuudessa poliisin määrärahat eivät ole pienentyneet, vaan kasvaneet voimalla. Vuoden 2005 alusta viime vuoden loppuun valtion budjetissa ja lisäbudjeteissa poliisin vuotuiset määrärahat ovat nousseet 140 miljoonaa euroa. Lisäystä on yhden Guggenheim-museon verran, 25 prosenttia. Määrärahoja on joka vuosi nostettu, eikä suinkaan leikattu.

Myös tälle vuodelle määrärahat nousivat, viime vuoden varsinaiseen talousarvioon verraten 12 miljoonaa euroa. Lisäksi poliisin erilaisista luvista, passeista ja vastaavista keräämät maksut ovat nousseet.

Viime vuonna poliisi keräsi niillä 56 miljoonaa euroa, tälle vuodelle on laskettu viisi miljoonaa enemmän. Maksut tulevat suoraan poliisin käyttöön, budjettivarojen päälle, joten rahanlisäys on tälle vuodelle yhteensä 17 miljoonaa euroa.

Tämä siis ennen valtion lisätalousarvioita, joissa poliisi suurella todennäköisyydellä saa lisää varoja, kuten on saanut aiempinakin vuosina.

Poliiseja ei myöskään ole vähennetty. 2000-luvulla poliiseja on ollut virassa keskimäärin 7 725, ja viime vuoden lopulla heitä oli 7 750. Tosin vuosina 2009 ja varsinkin 2010 poliiseja oli hieman enemmän, mutta se saatiin aikaiseksi väliaikaisin poikkeusjärjestelyin. Vuosikymmenen keskitaso on vakaa.

Tämä on poliisilta huomattavan hyvä saavutus, sillä Matti Vanhasen toisen hallituksen tarkoitus oli vähentää poliisista 600 henkilötyövuotta.

Vanhasen hallitus leikkasi monelta hallinnonalalta, esimerkiksi ympäristöhallintoa se amputoi tehokkaasti, mutta poliiseihin leikkaukset eivät yltäneet. Poliisin tiedotuksessa puhe jatkuvasti uhkaavista vähennyksistä säilyi, mikä ei varmasti ole vahinko.

Poliisiylijohtaja Paatero liioittelee myös rikollisuustilannetta. Se on tosiasiassa varsin vakaa. Poliisi kirjaa vuosittain rikoslakirikoksia noin 420 000–440 000 kappaletta. Luvusta puuttuvat pääosin liikennerikokset, jotka tilastoidaan erikseen. Tosin väkivaltarikoksissa on nousua, mutta tilanne ei ole niin paha, kuin Mikko Paatero antoi ymmärtää.

Vakavin väkivalta ei lisäänny vaan vähenee. Henkirikoksia on 2000-luvulla tehty selvästi vähemmän kuin 1990-luvulla, vaikka lukuja nostavat kolme Suomen historiassa täysin poikkeuksellista joukkomurhaa. Samoin törkeiden pahoinpitelyjen määrät ovat laskussa, joskin loivassa.

Lieviä ja tavallisia pahoinpitelyjä kirjataan vuosittain 28 000–32 000 kappaletta. Viime vuoden yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana on tässä selvä, noin 5??000 tapauksen nousu verrattuna edellisen vuoden vastaavaan aikaan.

Tämä on se Paateron mainostama väkivaltarikosten nousu, ja tämä on myös rikostilastojen ainoa merkittävä nousu. Onko siis väkivaltarikollisuus karkaamassa käsistä? Tuskin.

Kevään 2011 lakimuutoksella virallisen syyttäjän syyteoikeus laajeni koskemaan perheen ja lähisukulaisten keskeisiä lieviä pahoinpitelyjä, jotka aiemmin olivat asianomistajarikoksia. Tämä on lisännyt rikosilmoitusten määrää, senhän voi nyt tehdä myös sivullinen. Se ei siis välttämättä kerro itse väkivallan lisääntymisestä.

”Myös uhritutkimus tukee tätä tulkintaa. Niissä ei ilmene väkivallan lisääntymistä, mutta väkivallan ilmitulo on lisääntynyt. Ilmoituksia siis tehdään herkemmin. Yleensäkin, kun joissain rikosten määrissä tapahtuu äkillinen nousu, selittäjää kannattaa ensimmäiseksi etsiä muuttuneesta laista”, tutkija Reino Siren oikeuspoliittiselta tutkimuslaitokselta toteaa. Kirjoittaja on vapaa oikeustoimittaja.

_______________

Poliisirekisteriin joutuvat kaikki

Kun poliisi valittaa raha- ja väkipulaa, sillä usein pohjustetaan uusia valtuuksia. Ikään kuin kompensoidaan resurssien vähyyttä valtuuksien määrällä.

Poliisilla on koko ajan vireillä hankkeita valtuuksien laajentamisesta. Juuri nyt tavoitteena on laajentaa poliisin oikeutta merkitä tietoja poliisiasiain tietojärjestelmään eli Patjaan.

Sisäministeriön esitys on, että Patjaan saadaan jatkossa kirjata kenestä tahansa mitä tahansa tietoja, joilla voidaan olettaa saattavan olla tekemistä jonkin rikoksen kanssa.

Esimerkiksi jos joku nähdään lähellä taloa, jota poliisi seuraa, koska epäilee jotain siinä asuvaa huumekaupasta, asia voitaisiin kirjata Patjaan. Sillä, onko henkilöllä mitään tekemistä talon, tai huumekaupan kanssa, ei ole merkitystä.

Tämä ei ole viatonta. Poliisi käyttää myös suurta hallinnollista valtaa ja turvautuu siinä Patjaan, joka on kuitenkin erittäin epäluotettava. Siihen kirjataan ja siellä säilytetään kaikki rikosilmoitukset, jotka ikänään on tehty.

Siihen ei kuitenkaan kirjata, jos ilmoitus oli kokonaan aiheeton, jos rikosta ei edes ollut, jos syyllisyydestä ei ollut näyttöä, jos syyte hylättiin. Todellisten rikosten lisäksi järjestelmä on siis täynnä todistamattomia epäilyjä ja jopa ilkivaltaisesti tehtyjä vääriä ilmoituksia.

Silti poliisi antaa lausuntoja ja tekee hallintopäätöksiä myös tämän rekisterinsä pohjalta. Lisäksi käytetään keskusrikospoliisin lausuntoja, jotka perustuvat sen salaisiin tiedostoihin.

Korkeimmassa hallinto-oikeuden käsittelyssä on useita valituksia, joissa henkilöiltä on peruttu järjestysvalvojan luvat – viety siis ammatti – tai aseluvat, koska KRP:n salaisen tiedoston yksilöimättömien väitteiden mukaan henkilöllä väitetään olevan ”yhteyksiä” järjestäytyneeseen rikollisuuteen.

Näin kohdellaan täysin nuhteettomia kansalaisia, joilla ei ole mitään rikoksia tilillään. Lakimuutos laajentaisi epämääräisen ja epäluotettavan vihjetiedon rekisteröinnin ja käytön kaikille poliiseille.

Mikko Niskasaari

_______________

Kunnia maksaa

Kaksi esimerkkitapausta, jotka nielivät rutosti rahaa.

Poliisin määrärahat ovat kasvaneet, mutta mihin rahat menevät? Yksi vastaus on, ettei poliisi osaa priorisoida, vaan haaskaa valtavat voimavarat mitättömiin juttuihin.

Heinäkuussa 2010 Helsingin poliisille ilmoitettiin entisen kansanedustajan, liikuntajohtaja Anssi Rauramon lähteneen ravintolasta autolla, jonka kulkua kuvattiin hieman epävarmaksi.

Pari tuntia myöhemmin Rauramon ovelle ilmaantui poliisipartio, joka halusi puhalluttaa hänet. Rauramo kiisti ajaneensa juopuneena, kertoi juoneensa kotonaan konjakkia ja kieltäytyi puhaltamasta alkometriin.

Poliisit jäivät pyörimään paikalle ja soittelivat ohjeita. Kun he olivat aikansa hakanneet ovea ja uhanneet murtautua sisään, Rauramo suostui puhaltamaan. Ilmoituksesta oli nyt kulunut kolme tuntia. Mittarin lukema oli maltillinen.

Asiassa tehtiin täysimittainen esitutkinta, ja kihlakunnansyyttäjä Lasse Ylevä syytti Rauramoa törkeästä rattijuopumuksesta sekä poliisille niskoittelusta. Rattijuopumussyyte kaatui näytön puutteeseen, niskoittelusta tuli sakot.

Ei ole mitään järkevää syytä puhalluttaa ketään kotonaan kaksi tuntia väitetyn juopuneena ajon jälkeen. Jos mies sanoo juoneensa kotonaan, ei ole keinoa todistaa muuta.

Tämä on poliisin täytynyt ymmärtää, mutta mitä ilmeisimmin tilanne kävi poliisin kunnialle. Silloin poliisilla on käytössään rajattomasti resursseja. Kun ei voitu todistaa rattijuttua, rakennettiin syyte niskoittelusta. Sen puolestaan aiheutti yksin poliisi.

Syyskuussa 2011 ratkaistiin Helsingin käräjäoikeudessa surkuhupaisa veitsijuttu. Se alkoi, kun mies meni tapaamaan kaveriaan, jonka kotona olivat yllättäen poliisit tekemässä kotietsintää.

Etsintää vetänyt ylikonstaapeli teki miehelle henkilötarkastuksen – jonka laillisuus on vähintään kyseenalainen – ja havaitsi tämän avainketjussa pikkuisen veitsen. Mies hoitaa työkseen tavaran vastaanottoa ravintolassa, ja hän kertoi veitsen olevan työkalu, jolla aukaistaan pakkaukset.

Ylikonstaapeli kirjoitti sakot, mies vastusti.

Poliisi ei luovuttanut, koska poliisi ei luovu väitteistään. Seurasi esitutkinta, jossa poliisi kyseenalaisti jopa miehen työpaikan, koska jossain tiedostossa hänen ammatikseen on merkitty rakennusala. Apulaissyyttäjä Juha Heiskala syytti miestä ”toisen vahingoittamiseen soveltuvan esineen hallussapidosta”.

Todistajia kuultiin kaksin kappalein. Syyte hylättiin, koska kyseessä oli työkalu ja hallussapitoon siis pätevä syy.

Valtio tuomittiin maksamaan puolustuksen lasku ja palauttamaan veitsi. Jälkimmäinen ei onnistu, koska ylikonstaapeli oli ensitöikseen hävittänyt tärkeimmän todistuskappaleen.

Tällaisia täysin tyhjiä juttuja poliisi tutkii ja vie tuomioistuimiin vuosittain tuhansia. Siihen resurssit hupenevat.

 

_______________

Sivun artikkeli on julkaistu myös voiman numerossa 1/2012 s. 39-40

Virolaiset ajat huoletta kännissä Suomessa

31.1.2012 Jätä kommentti

Virolaisten rattijuoppojen määrä huimassa kasvussa!

Poliisi pysäytti viime vuonna ennätykselliset 1500 humalassa autoilevaa virolaista, joita epäillään rattijuopumuksesta tai törkeästä rattijuopumuksesta. Määrä kasvoi edellisvuodesta jopa kolmellasadalla.

Jos Viron kansalainen jättää rattijuopumussakkonsa maksamatta, rahat jäävät usein saamatta.

Lain tasolla Viro on sitoutunut EU-maiden sakkopuitepäätökseen, mutta Viron laki estää suomalaisten sakkojen perinnän maan kansalaisilta. EU-säännöt eivät kiellä jäsenmaata säätämästä kansallista lakia.

– Kansallinen lainsäädäntö ei tunnusta muissa maissa annettuja rangaistusmääräyksiä tai rikesakkoja, joissa syytetty ei ole läsnä sakkoa määrättäessä. Sama koskee tuomioistuinsakkoja, kertoo toimialapäällikkö Tauno Aalto oikeusrekisterikeskuksesta.

Suomalaisen käytännön mukaan oikeus ei vaadi syytetyn saapumista oikeuteen, ja henkilö voidaan tuomita poissaolevana.

Lisääntynyt sakkomäärä näkyy myös oikeusrekisterikeskuksessa Hämeenlinnassa, jossa virolaisille määrättyjä, maksamattomia sakkoja käsitellään.

– Vuositasolla niiden määrä, joiden osalta pitäisi harkita perittäväksi lähettämistä, on noussut, kertoo toimialajohtaja Tauno Aalto.

http://www.mtv3.fi/uutiset/rikos.shtml/2012/01/1486148/rattijuopposakot-perintakelvottomia-virossa

Poliisilta ei mene virka vaikka vähän rötöstelisi

6.1.2012 Jätä kommentti

Poliisi menettää virkansa harvoin, vaikka syyllistyisi laittomuuteen.

Noin kymmenen irtisanotun poliisin määrä vuodessa on pieni koko poliisivoimiin, noin 7 800 työntekijään suhteutettuna.
Poliiseihin kohdistuvia rikosepäilyjä syntyy sekä virantoimituksessa että vapaa-ajalla.
Yleinen syy aloittaa esitutkinta on asiakkaan kokema ja ilmoittama väkivalta poliisin voimankäytössä , jolloin rikosnimikkeenä on pahoinpitely.

Toinen syy on käyttäytyminen virkamiesvelvollisuuksien vastaisesti esimerkiksi kiinniotoissa.
Kurinpidollisista rajanvedoista ei ole ohjetta, mutta poliisipäälliköt seuraavat virkamieslautakunnan ja korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuja, joista linja muodostuu.

Ehdottomaan vankeusrangaistukseen tuomitut irtisanotaan aina. Esimerkiksi vuosina 2009 ja 2010 pääasialliset syyt irtisanomiseen olivat useita kertoja päihtyneenä olo virkatehtävissä, törkeä rattijuopumus sekä kieltäytyminen päihdeohjelman mukaisesta hoitoonohjauksesta.

Suomessa irtisanotaan kymmenkunta rötöksiin syyllistynyttä poliisia vuodessa, kertoo Savon Sanomat. Usein irtisanomisen taustalla on alkoholin käyttö.

Esimerkiksi vuosina 2009 ja 2010 poliisi on yleisimmin erotettu virasta, jos hän on ollut töissä useita kertoja humalassa, kieltäytynyt päihdehoidosta tai tuomittu törkeästä rattijuopumuksesta.

Irtisanomislinjaa on Savon Sanomien mukaan höllennetty 80- ja 90-luvuilta, kun tuomioistuinten päätökset ovat muovanneet oikeuskäytäntöä. Aiemmin esimerkiksi poliisin kärähtäminen ratista johti välittömästi irtisanomiseen, mutta nykyisin harkintaa käytetään enemmän.

Myös poliisin toiminta virkatehtävissä voi johtaa esitutkintaan. Yleinen syy on se, että poliiseja epäillään pahoinpitelystä, kun asiakkaat ovat tehneet ilmoituksen väkivallasta voimankäyttötilanteessa.

—Poliisi on lainkuuliaista porukkaa, mutta isoon joukkoon mahtuu myös hiukan vapaammilla moraalikäsityksillä olevia henkilöitä. Kun laillisuuden vartijoita ollaan, pitäisi systeemin pelata, Pohjois-Savon poliisipäällikkö Kari Helmonen sanoo.

Poliiseihin kohdistuvia rikosepäilyjä syntyy sekä virantoimituksessa että vapaa-ajalla. Yleinen syy aloittaa esitutkinta on asiakkaan kokema ja ilmoittama väkivalta poliisinvoimankäytössä, jolloin rikos nimikkeenä on pahoinpitely.

Toinen syy on käyttäytyminen virkamiesvelvollisuuksien vastaisesti esimerkiksi kiinniotoissa.
– Ihmiset ovat entistä valveutuneimpia oikeuksistaan, Heimonen sanoo.

Kurinpidollisista rajanvedoista ei ole ohjetta, mutta poliisipäälliköt seuraavat virkamieslautakunnan ja korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuja, joista linja muodostuu.

Ehdottomaan vankeusrangaistukseen tuomitut irtisanotaan aina.
— Mutta irtisanomisen raja on paljon alempana, Heimonen toteaa.

Esimerkiksi vuosina 2009 ja 2010 pääasialliset syyt irtisanomiseen olivat useita kertoja päihtyneenä olo virkatehtävissä, törkeä rattijuopumus sekä kieltäytyminen päihdeohjelman mukaisesta hoitoonohjauksesta.

JOHTOA ANKARAMMIN

Linja poliisin tekemien rötöstelyjen seuraamuksista on höllentynyt.

Aikaisemmin esimerkiksi rattijuopumus johti automaattisesti irtisanomiseen, mutta nykyisin harkintaa käytetään enemmän.

Linja alkoi muuttua 1980- ja 1990-luvulla, kun korkeimmasta hallinto-oikeudesta saatiin uutta oikeuskäytäntöä.

—Virassa jatkaminen riippuu myös omasta tehtävästä. Jos
saa tuomion rattijuopumuksesta, harkinta on sitä ankarampaa, mitä lähempänä liikennevalvontaa työskentelee.
Päällikkötasoa kohdellaan ankarammin kuin suorittavassa portaassa olevia, henkilöstöpäällikkö Tiina Eränkö Poliisihallituksesta sanoo.

TUOMIO KAVALLUKSESTA

Tuorein esimerkki poliisin tekemästä rikoksesta on Pohjois-Savon käräjäoikeudesta viimemarraskuulta. Eteläsuomalainen vanhempi konstaapeli sai
viiden kuukauden ehdollisen vankeustuomion törkeästä kavalluksesta.

Hän oli kavaltanut anoppinsa rahoja reilut 8000 euroa omaan ja vaimonsa käyttöön.

Mies työskentelee Helsingin poliisilaitoksella järjestyspoliisissa. Hänet on pidätetty virastaan, kunnes lainvoimainen päätös tulee. Hän on valittanut tuomiosta hovioikeuteen.

Helsingin poliisilaitoksen apulaispoliisipäällikkö Lasse Aapio kertoo, että Helsingissä tulee vuosittain ilmi noin 15 tapausta, joissa virassa toimivaa

poliisia kohtaan aloitetaan esitutkinta tai poliisi saa tuomionrikoksesta.

—Yleensä tapaukset ovat rattijuopumuksia tai pahoinpitelyjä kotona. virantoimituksessa tai muissa tilanteissa. Harvemmin kyse on omaisuuteen kohdistuvista rikoksista, Aupio kertoo.

Vanhemman konstaapelin tapauksessa Aapio joutuu miettimään viran jatkoa tavallista perusteellisemmin, koska tuomio tuli yksityiselämään kuuluvasta
asiasta eikä se liittynyt poliisin tehtävänhoitoon.

TEHOKASTA SUOJELUA!

Tämän jutun tietojen keraaminen oli harvinaisen vaikeaa.
Usein tiedon etsintä alkaa organisaation viestintävastaavasta.

Helsingin poliisin viestinnästä vastaava ylikomisario Jukka Mäkelä totesi puhelimessa, että “virkamieslain mukaiset toimenpiteet on aloitettu, mikä
tarkoittaa arviota ja harkintaa mahdollisista toimenpiteistä.

Tapauskohtaisesti katsotaan, voiko poliisi toimia virassa’

Koska uutista varten piti saada tarkempaa tietoa, soitin Helsingin Itäisen poliisipiirin ylikomisariolle Veli Hukkaselle, joka käski lyhytsanaisesti soittaa samaiselle Mäkelälle.

Soitin Helsingin poliisilaitoksen poliisipäällikölle Jukka Riikoselle, jonka sihteeri sanoi, ettei päällikkö ole paikalla, mutta apulaispoliisipäällikkö
Lasse Aapio voi vastata kysymyksiin.

Aapion sihteeri sanoi, ettei päällikkö ole paikalla, mutta otti soittopyynnön vastaan. Aapio soitti pian takaisin, mutta vaikeni, kun kuuli kysymysten
aiheen. Asia oli kesken eikä kyseistä poliisia ollut vielä kuultu.

Poliisilaitosten toiminta kuuluu sisäasiainministeriön toimialaan. Ministeriön poliisiylitarkastaja Keijo Suuripää käski kysyä poliisihallituksesta poliisien kurinpitomenettelyistä ja valtakunnallisista poliisien rikos tilastoista.

Poliisihallituksen ylitarkastaja Maija Herranen sanoi, että hänen täytyy kysyä asiaa esimieheltään Tiina Erängöltä.

Aikaa tiedonkeruuseen kului noin kuukausi. Yleensä tiedot uutisjuttua varten kerätään päivässä tai kahdessa.

SAVONSANOMAT 6.1.2012

MUUT MEDIAT AIHEESTA:

http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2012/01/savon_sanomat_suomessa_irtisanotaan_kymmenkunta_poliisia_vuodessa_3155306.html

Poliisit selvittelivät esteellisinä rikoksia – saivat moitteet

16.12.2011 Jätä kommentti

Apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja antoi moitteet kahdelle poliisille, jotka selvittelivät esteellisinä rikosepäilyjä.

Toinen selvitteli ystävänsä huumerikosepäilyä ja toinen oman poikansa osuutta rattijuopumustapaukseen.

Pirkanmaan poliisilaitoksen huumerikostutkintaa johtava rikoskomisario osallistui ystävänsä huumerikosepäilyn alustavaan selvittelyyn. Poliisilaitokselle oli tullut vuoden ajan vihjetietoja asiasta. Rikoskomisario otti tuossa vaiheessa asian esille esimiehensä kanssa, joka siirsi tutkinnanjohtajan tehtävän toiselle poliisille.

Pajuojan mukaan vihjetietojen arviointi olisi alusta lähtien pitänyt ohjata jollekulle muulle.

Toisessa tapauksessa Jokilaaksojen poliisilaitoksen tutkinnanjohtaja selvitteli oman poikansa osuutta tutkittavanaan olleeseen rattijuopumistapaukseen. Hän päätyi siihen, ettei poika ollut menetellyt väärin.

Tutkinnanjohtajan olisi pitänyt vetäytyä tutkinnasta, apulaisoikeusasiamies huomautti.

STT

 

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2011121614959912_uu.shtml

Helsinkiläispoliisi hyllylle

5.9.2011 Jätä kommentti

Helsingin poliisilaitos on pidättänyt viralta useista rattijuopumuksista kiinnijääneen rikoskonstaapelin.

Vanhempi rikoskonstaapeli on epäiltynä viidestä rattijuopumustapauksesta, jotka kaikki sattuivat elokuun aikana. Niistä neljä on törkeitä rattijuopumuksia.

Ensimmäinen epäilty törkeä rattijuopumus tapahtui Helsingissä perjantaina 5. elokuuta. Kyseinen teko tapahtui rikoskonstaapelin vapaa-ajalla.

Muut neljä tapausta on tapahtunut muualla Suomessa. Viimeisin törkeä rattijuopumus tapahtui tämän viikon keskiviikkona.

 

http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2011/09/1383542/helsinkilaispoliisi-hyllylle–

Seuraa

Get every new post delivered to your Inbox.

Liity 1 261 muun seuraajan joukkoon