Arkisto

Posts Tagged ‘Helsingin poliisilaitos’

Poliisi käytti katsastamattomia autoja – oikeuskansleri näpäytti

10.2.2014 Jätä kommentti

uusi poliisi maija vauhti kuva
Apulaisoikeuskansleri patistaa poliisilaitoksia tarkkuuteen autojensa vuosikatsastuksissa.

Apulaisoikeuskanslerille oli ilmoitettu kahdesta katsastamattomasta ajoneuvosta. Toinen oli käytössä Helsingin poliisilaitoksella ja toinen silloisen Etelä-Pohjanmaan poliisilaitoksella.

Kumpikin laitos kertoi laillisuusvalvojalle, että syynä oli vahinko.

Apulaisoikeuskanslerin sijainen Risto Hiekkataipale muistuttaa, että kyse on viranomaistoiminnan uskottavuudesta ja liikenneturvallisuudesta. Hän painottaa, että poliisin työsuojelun kannalta on hyvin tärkeää, että poliisilaitokset huolehtivat ajoneuvonsa kunnosta ja katsastuksista.

Lisäksi poliisin tehtävänä on pysäyttää autot, jos ne eivät ole katsastettuja, joten ei ole hyväksyttävää ajella itse katsastamattomilla ajoneuvoilla.

http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/poliisi-kaytti-katsastamattomia-autoja—oikeuskansleri-napaytti/2798132

 

Miksi Mikko Paatero ei tehnyt rikosilmoitusta Helsingin poliiseista?

22.11.2013 Jätä kommentti

paatero

Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske sanoo, että jos Helsingin poliisilaitoksen toiminnassa oli havaittavissa puutteita, niin Paatero olisi voinut tehdä asiasta rikosilmoituksen.

”Jos poliisihallinnossa esimiestaso havaitsee, että on puutteita tai jopa lainvastaisuuksia, niin heillä on toimimisvelvollisuus”, Kalske sanoo. Paatero ei kuitenkaan tietoisesti halunnut toimia näin.

Sisäasiainministeri Päivi Räsänen totesi torstaina, että hän ei aikaisemmin tiennyt, että Helsingin poliisilla ei olisi rekisteröityjä lähteitä. ”Oikeusvaltiossa ei voi olla valvomatonta poliisitoimintaa”, Räsänen totesi.

”Tosiasia on kuitenkin se, että vuosien 2007-2008 jälkeen aika vähän henkilöitä on halunnut rekisteröityä”, sanoo poliisimies Helsingin poliisilaitokselta.

Joulukuussa 2007 aloitettiin tutkinta Helsingin huumepoliiseista, joiden epäiltiin syyllistyneen vinkkimiestensä toiminnan katsomiseen sormiensa läpi. Juttu kuivui kasaan.

Laillisuusvalvontatarkastus edellisen kerran vuosi sitten

Mikko Paatero on todennut julkisuudessa, että Helsingin poliisilaitoksen toiminta on ollut säännösten mukaista. Myös Helsingin poliisilaitoksen komentaja Jukka Riikonen puolusti tiistaina laitoksensa toimintaa poikkeuksellisen voimakkaasti.

”Huumerikosyksikön valvonta on ollut poliisilaitoksen johdon käsissä ja ohjeiden mukaista, eikä sen perusteella ole ollut huomauttamista yksikön toiminnasta”, Riikonen lausui.

Poliisihallituksen suorittama laillisuusvalvontatarkastus tehtiin edellisen kerran vuosi sitten lokakuussa eikä huomauttamista löytynyt.

Heti seuraavana päivänä Riikosen lausunnon jälkeen Päivi Räsänen sanoi, että Helsingin poliisilaitoksella ei olisi toimittu tietolähteiden käytössä kaikkien lakien mukaisesti, valvonta mukaan lukien. Räsänen asetti näin vastakkain Poliisihallituksen tarkastuksen ja julkisuudessa esitetyt tiedot.

Poliisikomentaja Jukka Riikonen joutui korjaamaan asiaa jälleen. Torstaina hän totesi tiedotteessaan, että ”sisäministeri Päivi Räsäsen viittaus saamiinsa tietoihin siitä, että Helsingin poliisilaitoksella ei olisi menetelty tietolähdetoiminnassa oikein, on poliisilaitoksen johdolle vieras”.

Riikonen pitikin vain hyvänä asiana Räsäsen tekemää tutkintapyyntöä valtakunnansyyttäjänvirastoon.

”Ensimmäistä kertaa asia tutkitaan tältäkin osin perusteellisesti, eikä vain erilaisiin irrallisiin väittämiin tai loanheittoon perustuen”, Riikonen totesi.

Myös Poliisihallitus julkaisi perjantaina tiedotteen, jossa se oikoi julkisuudessa olleita vääriä tietoja. Poliisihallitus on informoinut sisäasiainministeriötä viime vuonna siitä, että vain muutamassa poliisiyksikössä on ohjeen mukaista tietolähdetoimintaa.

 

”Tästä ei voi tehdä iäisyyskysymystä”

Jorma Kalskeen mukaan esitutkinnan aloittamisesta ei ole mitään varmaa tietoa. Meneillään on vasta selvittelyvaihe. Epäilyistä, kuultavien määrästä tai mahdollisista rikosnimikkeistä hän ei halua puhua.

”Esitutkinta käynnistetään, jos on syytä epäillään rikos tapahtuneeksi. Nyt tätä asiaa vasta selvitellään. Meidän täytyy ensin selvityttää koko problematiikka, mitä säännökset pitävät sisällään, ja minkälainen tietolähdekenttä säännösten valossa on ja mitä piirteitä siihen liittyy. Vasta sitten tulee eteen kysymys siitä, onko viranomaistoiminnassa tapahtunut sellaisia laiminlyöntejä tai rikkeitä, joihin on syytä liittää rikosepäily virkatoimissa”, Kalske kertoo.

Hänen mukaansa rikosnimikkeistä on toistaiseksi mahdotonta edes keskustella, koska asiaa vasta selvitellään. Myöhemmin katsotaan, onko virkarikosepäilyihin aihetta.

”Mutta kyllä tässä täytyy verrattain ripeästi edetä. Ei tällaista asiaa voi kovin kauaa pitää auki. Ainakin on saatava selvyys minne suuntaan tässä pitää mennä. Onko esimerkiksi aihetta syytä epäillä -tutkintaan. Yritämme viikon, kahden sisällä jotain selvyyttä tähän saada. Ei tästä iäisyyskysymystä voi tehdä.”

”Nyt alkaa pähkäily”

Ministeri Päivi Räsäsen jättämä tutkintapyyntö on tällä hetkellä Kalskeen pöydällä.

”Nyt katsotaan mitä sille ruvetaan tekemään. Se tuli meille eilen torstaina. Nyt alamme pähkäillä, mitä sen kanssa aletaan tehdä.”

Tutkintapyynnössä kysytään, onko poliisin tietolähteiden käytössä ja tietolähdetoiminnassa menetelty lain mukaisesti.

”Ministeri pyytää valtakunnansyyttäjänvirastoa arvioimaan ja tarvittaessa selvittämään, onko poliisissa menetelty tietolähteiden käytössä tai sitten tietolähdetoiminnassa poliisilain ja annettujen asetusten ja Poliisihallituksen määräysten mukaisesti. Pyydetään myös, että tähän liittyvän toiminnan valvonta otettaisiin tarkastelussa huomioon”, Kalske siteeraa Räsäsen tutkintapyyntöä.

 

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/uusi-kaanne-poliisijupakassa-miksi-mikko-paatero-ei-tehnyt-rikosilmoitusta-helsingin-poliiseista

Poliisi urkki asiakkaiden henkilötietoja

2.11.2013 Jätä kommentti

poliisi virkamerkki

Ylikonstaapelina Helsingin poliisilaitoksella toiminut mies on tutkinut poliisin tietojärjestelmistä kahden henkilön tietoja ilman asianmukaista syytä.

Helsingin käräjäoikeus tuomitsi poliisimiehen tällä viikolla virkavelvollisuuden rikkomisesta kymmeneen päiväsakkoon eli maksamaan 430 euroa.

Poliisin tunnuksilla on tehty neljä eri kertaa nimihakuja vuosina 2008 ja 2010.

Oikeuden mukaan vuonna 1956 syntyneellä poliisilla ei ollut tarvetta tehdä hakuja toimensa puolesta.

Tietojen selaaminen tuli ilmi, kun mies lähti ottamaan selvää, mistä hänen poliisista eläkkeellä oleva veljensä tiesi hänen saamistaan ylinopeussakoista. Asian tutkinnan yhteydessä valkeni, että tuomion saanut poliisi oli hakenut tietoja sekä miehen että tämän avopuolison, sosiaalityöntekijänä työskentelevän naisen nimellä.

Poliisi kiisti syytteen. Poliisi kertoi, että ensimmäinen haku liittyi poliisikollegan vuonna 2008 tekemään puhelinsoittoon, jossa kollega kertoi naissosiaalityöntekijän kiinniotosta. Poliisi tunsi naisen. Hän katsoi velvollisuudekseen ilman pyyntöä ottaa selvää, mitä asia koskee.

Samassa yhteydessä myös tämän miehen nimi nousi esiin, koska hän liittyi asiaan ja edessä olleeseen oikeudenkäyntiin.

Yksi hauista ei poliisin mukaan liittynyt mieheen, vaan samannimiseen maantieteelliseen paikkaan, ja se oli ollut osa järjestelmän kehitystyötä.

Kolmannella kerralla tehdyssä haussa tietoja oli etsitty molempien nimillä. Poliisi ei muistanut jälkikäteen, miksi myös sosiaalityöntekijä oli mukana haussa, joten viittaus maantieteelliseen paikkaan ei oikeuden mukaan ollut uskottava.

Viimeinen, molempien henkilöiden nimillä tehty haku tapahtui miehen ja sosiaalityöntekijän oikeudenkäynnin jälkeen.

Oikeus piti poliisin selityksiä hakujen liittyvän virkatehtävien hoitamiseen epäuskottavina.

Tuomittu työskentelee poliisin päivittäisrikostutkinnassa Pasilassa ja on yksi poliisin operatiivisen analyysijärjestelmän pääkäyttäjistä, kehittäjistä ja kouluttajista.

 

http://www.hs.fi/kaupunki/a1383281634733?jako=17107be485ad4a868de980511fdae6ab

Pakollinen ajanvaraus poliisin lupapalveluihin ei käy!

16.8.2013 Jätä kommentti

eduskunnan oikeus asiamies

 

-Asiakkaiden tulee voida asioida poliisin lupapalveluissa ilman ajanvarausta, jonottamalla vuoroaan palvelupisteessä, katsoo apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja.

Oikeusasiamiehelle tulleissa kanteluissa ja kanslian tekemillä tarkastuksilla on käynyt ilmi, että kaikilla poliisiasemilla ei voi jättää passi- tai muita hakemuksia ilman sähköistä ajanvarausta.

– Sähköinen ajanvaraus helpottaa asiointia, mutta kaikki eivät kuitenkaan osaa, halua tai voi käyttää verkkopalveluja, toteaa Pajuoja. Lisäksi asiakkaille tulisi kertoa asianmukaisesti käytännöstä ja ilmoittaa, että ilman ajanvarausta tulee varautua odottamaan.

Vanhoissa puhelinjärjestelmissä ei ole mahdollista jonottaa, mikä ruuhkauttaa yhteydenottoja poliisin lupapalveluihin, apulaisoikeusasiamies toteaa.

Pahasti ruuhkautunut on esimerkiksi Helsingin poliisilaitoksen järjestelmä, jota ollaan kuitenkin parhaillaan uudistamassa. Tällöin voidaan ottaa käyttöön muun muassa jonotus- ja takaisinsoittomahdollisuus.

 

http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194832621514/artikkeli/oikeusasiamies+pakollinen+ajanvaraus+poliisin+lupapalveluihin+ei+kay.html

Rikosylitarkastaja Jouko Salon pahoinpitelytuomio jää voimaan

18.7.2013 2 kommenttia

jouko salo

Helsingin poliisilaitoksen rikosylitarkastaja Jouko Salo on päättänyt tyytyä käräjäoikeuden hänelle langettamaan tuomioon.

Pohjois-Karjalan käräjäoikeus tuomitsi Salon joulukuussa 2012 sakkoihin ja vahingonkorvauksiin lievästä pahoinpitelystä. Käräjäoikeus katsoi Salon lyöneen naista joensuulaisessa yökerhossa huhtikuussa 2012.

Aiemmin Salo kiisti syytteen ja valitti tuomiosta Itä-Suomen hovioikeuteen. Heinäkuun alussa Salo kuitenkin perui valituksensa, minkä johdosta hovioikeus katsoo hänen hävinneen muutoksenhaun hovioikeudessa.

Salo tuomittiin jo aiemmin maksamaan 1 020 euroa sakkoja sekä reilut 3 000 euroa erilaisia korvauksia. Nyt maksettavaksi tulee lisäksi vastapuolen oikeudenkäyntikulut hovioikeudessa, yhteensä vajaat 800 euroa.

 

http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/511942/Naista+pahoinpidelleen+poliisipomon+tuomio+jaa+voimaan

Rikollinen poliisipomo on tyytymätön tuomioonsa

21.12.2012 Jätä kommentti

jouko salo

Pahoinpitelystä tuomittu Helsingin poliisilaitoksen rikosylitarkastaja Jouko Salo on tyytymätön Pohjois-Karjalan käräjäoikeuden viimeviikkoiseen tuomioon. Myös asianomistaja on ilmoittanut tyytymättömyytensä, joten juttu edennee Itä-Suomen hovioikeuteen.

Käräjäoikeus katsoi, että Salo löi joensuulaista naista tanssilattialla viime kevättalvella. Salo tuomittiin maksamaan 15 päiväsakkoa eli 1020 euroa sekä erilaisia korvauksia runsaat 3000 euroa.

Salo kiistää syytteen kokonaan. Nainen puolestaan vaati käräjäoikeudessa muun muassa isompaa korvausta.

Määräaika varsinaisen valituksen jättämiselle umpeutuu 14. tammikuuta. Kun on kyse sakkojutusta, hovioikeus ei automaattisesti ota juttua käsiteltäväkseen.

http://www.mtv3.fi/uutiset/rikos.shtml/2012/12/1679248/poliisipomon-pahoinpitely-edennee-hovioikeuteen

Poliisipomolle tuomio pahoinpitelystä – löi naista tanssilattialla

13.12.2012 Jätä kommentti

jouko salo

 

Pohjois-Karjalan käräjäoikeus on tuominnut rikosylitarkastaja Jouko Salon, 61, sakkoon lievästä pahoinpitelystä.

Oikeus katsoi, että Salo oli lyönyt tanssiparketilla huitaissut vierasta naista kasvoihin.

Pahoinpitely sattui joensuulaisen Hotel Kimmelin yökerhossa myöhään lauantain vastaisena yönä viime huhtikuussa. Kyse oli poliisien kansainvälisen vapaa-ajan järjestön iltajuhlasta, johon osallistui parisataa vierasta ulkomaita myöten. Parketilla oli tungosta, koska lavalla oli suosikkiyhtye Mamba.

Salo oli tanssimassa vaimonsa kanssa, kun vieressä tanssinut nainen astui vahingossa vaimon jalan päälle. Törmäystilanteessa Salo huitaisi naista kädellä kasvoihin.

Iltalehden haastatteleman silminnäkijän mukaan järjestysmiehet tulivat nopeasti paikalle ja poistivat Salon ja hänen vaimonsa ravintolasalista. Iskun saanut nainen meni seuraavana päivänä tarkistuttamaan vammansa. Lääkärilausunnossa todettiin hänen poskessaan mustelma, joka sopi naisen kertomukseen.

Salo kiisti pahoinpitelyn niin kuulusteluissa kuin käräjäoikeudessa. Hänen mukaansa kyse oli puhtaasta vahingosta.

- En ole hyvä tanssija, enkä oikein osaa pyörähtää, mutta päätin taas vaihteeksi yrittää. Käänsin vartaloani, siirsin vasenta jalkaani ja samalla nostin vasenta kättäni alhaalta sivulle vauhdittaakseni kääntymistäni vähän reippaammin vasemman kautta.

- Tilanne oli sen verran nopea, että en kunnolla nähnyt, miten osuimme… Kontakti johtui mielestäni sekä minun että heidän (viereisen tanssiparin) liikkumisesta ja lähekkäisyydestä. Osuttaessa tunsin vasemman käteni ranteessa lievää vääntöä, koska tanssiparin naisen liike kohdistui ennen pysähdystä käteni kämmenpuoltani vasten, Salo muotoili kuulusteluissa.

Jouko Salo siirrettiin toisiin tehtäviin sen jälkeen, kun hän oli saanut pahoinpitelysyytteen.

Saloa syytettiin pahoinpitelystä, mutta oikeus tuomitsi hänet lievästä tekomuodosta. Salon tuomio oli 15 päiväsakkoa, mikä hänen tuloillaan merkitsee 1 020 euron rangaistusta.

- Odotamme tuomion lainvoimaisuutta - on mahdollista, että siitä valitetaan. Sitä ennen ei ole syytä muuttaa jo tehtyjä hallinnollisia toimenpiteitä, sanoo Helsingin poliisilaitoksen viestintä- ja yhteiskuntasuhteista vastaava ylikomisario Juha Hakola.

Laitoksen rikostorjunnan päällikkönä toiminut Salo jatkaa toistaiseksi suunnittelutehtävissä, eikä hänellä ole operatiivista vastuuta.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012121316449182_uu.shtml

 

Krp:n ja Helsingin poliisilaitoksen rikostutkijoiden välit äärimmäisen kireät

28.11.2012 Jätä kommentti

Kaksi merkittävintä vakavan rikollisuuden torjuntayksikköä – keskusrikospoliisi ja Helsingin poliisilaitos – ovat poikkeuksellisen kovissa riidoissa.

45 minuuttia -ohjelman tietojen mukaan joidenkin krp:n ja Helsingin poliisin rikostutkijoiden keskinäiset välit ovat äärimmäisen tulehtuneet. Sekä krp:n että Helsingin laitoksen johto ovat asiasta tietoisia.

Kyse on ennen kaikkea vakavien rikosten tutkinnassa mukana olevista poliisimiehistä. Kireä tilanne on heijastunut myös päivittäistyöhön ja tullut ilmi muun muassa järjestäytynyttä rikollisuutta koskevissa arvioissa. Helsingin poliisi on kyseenalaistanut useasti krp:n julkisuuteen antamia tietoja ja lukuja järjestäytyneen rikollisuuden laajuudesta ja uhkakuvista.

Tulehtuneet välit ovat yhä perua taannoin Helsingin huumepoliiseihin kohdistuneesta rikostutkinnasta ja sitä seuranneista oikeudenkäynneistä.

”Emme anna liioiteltua kuvaa”

Krp on säännöllisin väliajoin viestinyt, että järjestäytynyt rikollisuus on kasvanut Suomessa koko 2000-luvun ajan ja kasvu vain jatkuu. Viimeksi lokakuussa krp lausui myös mahdollisten jengisotien uhasta.

45 minuuttia -ohjelma pyysi ltä tuoreimman tilannekuva-arvion järjestäytyneestä rikollisuudesta. Krp:n mukaan järjestäytyneissä rikollisryhmissä on tällä hetkellä yli 1200 henkilöä. Heistä 1020 on krp:n mukaan ryhmien ydinjoukkoa. Rikollisryhmiä toimii krp:n mukaan 82. Kasvu on yli kymmenkertainen 2000-luvun alkuun verrattuna.

Keskusrikospoliisin kansainvälisen osaston päällikön Sanna Palonmukaan krp kerää tietonsa monista lähteistä ja runsaan 1200 henkilön henkilöluvulle ja ryhmille ovat perusteet ja tiedustelunäyttöä.

– Siinä on rikostiedustelutietoa taustalla eli poliisin tietoon on tullut sellaisia seikkoja, jotka antavat meille aiheen olla sitä mieltä, että henkilö on rikollisryhmän jäsen, sanoi rikosylitarkastaja Palo 45 minuuttia -ohjelman haastattelussa. Palo itse on tehnyt väitöskirjan järjestäytyneestä rikollisuudesta.

– Kevein perustein sitä luokittelua (yli 1200/82) ei tehdä. Mutta siinä ei ole vielä todisteluaineistoa, joka taas on tuomioistuinvaiheessa edellytyksenä.

Krp:llä ei Palon mukaan ole siis välttämättä edes tiedossa, kuinka moni rikollisryhmän jäseniksi luokitelluista yli 1200 henkilöstä on esimerkiksi tuomittu rikoksesta.

– Ei. Eikä tämä tähtää ollenkaan sellaiseen tämä meidän luokittelu vaan ainoastaan siihen, että meillä on tilannekuva, jonka täytyy aina olla vähän laajempi kuin se jäävuoren huippu, joka aikanaan ajautuu tuomioistuinvaiheeseen, syytetoimenpiteisiin ja tuomioon asti, Palo sanoi.

Palo kuitenkin kiisti, että krp antaisi liioitellun kuvan järjestäytyneestä rikollisuudesta.

– Missään nimessä ei anneta. Nämä luvut ovat meitä itseämme, poliisia varten, jotta pystymme pysymään kärryillä, mitä tässä maassa tapahtuu järjestäytyneessä rikollisuudessa.

”Ei vastaa käsitystä mikä meillä on Helsingissä”

Krp kerää järjestäytyneen rikollisuuden tilannekuvaan tietoja myös kyselyllä paikallispoliiseilta. Krp:n lukuja ja johtopäätöksiä on hämmästelty toisessa suuressa vakavan rikollisuuden torjuntayksikössä, Helsingin poliisilaitoksella. Poliisikomentaja Jukka Riikosen mielestä kansalaisille ei saa antaa katteetonta turvattomuuden tunnetta.

– Minun mielestäni on tärkeätä, että se kuva mikä niistä annetaan erityisesti julkisuuteen niin siinä kannetaan vastuuta siitä, millainen turvallisuuden tunne tässä maassa pidetään yllä ja siinä on oltava tarkkana, ettei anneta väärää kuvaa siitä mitä esimerkiksi Helsingin kaupungissa tapahtuu.

– En näe sitä sellaisena ongelmana, että toimintaympäristö olisi radikaalisti muuttunut vaan vastaamme vakavan rikollisuuden torjuntaan aivan samalla tavalla kuin aiemminkin, Riikonen sanoi 45 minuuttia -ohjelman haastattelussa.

Helsingin poliisin paljastavan rikostorjuntayksikön päällikkö, rikosylikomisario Jari Aarnio totesi ohjelmassa, että termi ”järjestäytynyt rikollisuus” antaa kuvan, että tällaiset henkilöt syyllistyvät poikkeuksellisen koviin rikoksiin joka päivä ja kauhean suunnitelmalliseen toimintaan.

– Se ei pidä paikkansa, Aarnio sanoi

Kyse on Aarnion mukaan enemmänkin kymmenistä kuin sadoista nimistä ja suuri osa tällaisista luokitelluista henkilöistä syyllistyy tavallisempiin rikoksiin.

Keskusrikospoliisin antaman tiedon mukaan 1200:sta rikollisryhmiin luokitellusta vain runsaat 500 henkilöä on esimerkiksi tänä vuonna joutunut rikosilmoituksen kohteeksi eli on epäiltynä rikoksesta.

Aarniolta kysyttiin myös, liioitteleeko krp järjestäytynyttä rikollisuutta.

– Aina ne tiedot, mitkä annetaan julkisuuteen, eivät vastaa sitä käsitystä mikä meillä on täällä Helsingissä, Aarnio sanoi.

Jengisotaa ei näköpiirissä

Aarnion mukaan kovaan rikollisuuteen tulee tietenkin suhtautua vakavasti.

– Me teemme sitä arjessa joka päivä läpi koko organisaation. Eli kaikki tällaiset kovat rikoksentekijät ovat Helsingissä täydessä valvonnassa koko ajan. Sen takia meille on aika vierasta ajatella, että yhtäkkiä täällä syttyisi jokin jengisota ja me ei sitä tiedettäisi täällä Helsingissä, Aarnio viittasi krp:n lausuntoihin mahdollisen jengisodan uhasta.

Esimerkiksi viime vuonna poliisi luokitteli rikosilmoitusvaiheessa 546 juttua järjestäytyneen rikollisuuden jutuiksi. Lähinnä kyse oli huume-, väkivalta- ja talousrikosepäilyistä. Tuomioistuimista on tänä vuonna saatu vain viisi sellaista päätöstä, joissa rangaistuksen koventamisperusteena on ollut järjestäytyneenä ryhmänä tehty rikos.

– Eiköhän toi ole sitten hyvä esimerkki siitä kuinka sekaisin tämä asia on. Eli että rukseja pistetään ruutuun ja sitten tuomioistuin kuitenkin vain murto-osan katsoo sellaiseksi, että on kysymys järjestäytyneestä rikollisuudesta, Aarnio totesi.

Keskusrikospoliisin mukaan kyse on näyttöongelmasta.

– Se johtuu varmasti siitä järjestäytyneen rikollisuuden perusluonteesta, johon ensimmäisenä sääntönä kuuluu että pidetään suu kiinni asioista joista tiedetään, Tällainen voimakas väkivalta ja sen uhkaan perustuva hiljaisuuden kuri, perusteli rikosylitarkastaja Sanna Palo tuomioistuinten harvoja ratkaisuja järjestäytyneestä rikollisuudesta.

Kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden työntymisestä Suomeen sekä krp että Helsinki ovat aika lailla yhtä mieltä. Esimerkkinä on tammikuussa 2011 tehty koruliikkeen ryöstö Helsingin Malmilla. 45 minuuttia ohjelman tietojen mukaan koruryöstösaalis oli Suomen kaikkien aikojen suurin: kaksi ja puoli miljoonaa euroa – saalis on yhä kateissa.

– Merkittävin muutos on se että meillä on kansainvälisiä rikoksentekijöitä enemmän kuin ennen, Aarnio totesi 45 minuuttia -ohjelmassa.

http://www.mtv3.fi/uutiset/rikos.shtml/2012/11/1665187/45-minuuttia-krpn-ja-helsingin-poliisilaitoksen-rikostutkijoiden-valit-aarimmaisen-kireat

Poliisin ei edellenkään tarvitse noudattaa lakia, taas vain moitteet apulaisoikeuskanslerilta.

3.10.2012 Jätä kommentti

Poliisi ilmoitti kotietsinnästä ruutupaperilla – apulaisoikeuskanslerilta moitteet’

Apulaisoikeuskansleri on antanut poliisille moitteet viime vuoden tammikuussa Helsingissä tehdystä kotietsinnästä.

Poliisi oli jättänyt kerrostaloasuntoon pienen ruutupaperilapun, jossa kerrottiin partion ”käyneen tarkastamassa asunnon”. Kuulakärkikynällä kirjoitettuun paperilappuun oli merkitty lisäksi poliisipiirin nimi, partion numero ja epäselvä allekirjoitus. Asukas näki lapun jälkikäteen.

Apulaisoikeuskanslerin mielestä poliisin jättämän paperilapun tiedot eivät olleet riittävät. Helsingin poliisilaitos on suuri ja monihaarainen organisaatio, joten kantelijalla ei ollut todellista mahdollisuutta saada lisätietoja asiassa.

Lisäksi poliisi saa kritiikkiä siitä, että se ei tarjonnut asunnon haltijoille mahdollisuutta olla läsnä kotietsinnässä. Pakkokeinolain mukaan haltijalle olisi varattava tilaisuus olla läsnä tilaisuudessa, jollei se viivytä toimitusta.

http://www.hs.fi/kotimaa/Poliisi+ilmoitti+kotietsinn%C3%A4st%C3%A4+ruutupaperilla++apulaisoikeuskanslerilta+moitteet/a1305603270807?ref=tw-share

http://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/foka/2012/20121870

Tilannehan ei poliisin osalta tule muuttumaan mihinkään, niin kauan kun lain noudattamatta jättämisestä ei seuraa mitään sanktioita. Parintuhanen euron sakot poliisille eikä mitään huomautuksia ja poliisien lain kunnioitus lisääntyisi räjähdysmäisesti.

Finnairin Vehviläinen haukkuu poliisin ja syyttäjän

10.9.2012 1 kommentti

 


Finnairin toimitusjohtaja Mika Vehviläinen haukkuu poliisin toimintatavan häntä koskeneessa esitutkinnassa. Helsingin poliisilaitokselle osoitetussa esitutkintaa koskevassa loppulausumassaan Vehviläinen kritisoi poliisin toimintaa erittäin voimakkaasti.

 

Asia käy ilmi poliisin julkaisemasta esitutkinta-aineistosta, jonka osana on myös Vehviläisen asianajajineen laatima loppulausunto.

Vehviläisen mukaan poliisi on tarpeettomasti kommentoinut esitutkinnan edistymistä julkisuudessa aiheuttaen hänelle ja Finnairille haittaa.

– Käsitykseni mukaan poliisilla ei ole ollut mitään perusteltua syytä aloittaa asiassa esitutkintaa. Vielä vähemmän poliisilla on ollut syytä suorittaa tätä esitutkintaa kommentoimalla sitä toistuvasti julkisesti. Myöskään syyttäjällä ei ole ollut mitään perusteltua syytä kommentoida esitutkintaa julkisesti sen ollessa vielä kesken ennen jutun syyteharkintaan siirtymistä, Vehviläinen kirjoittaa Helsingin poliisille asianajajansa välityksellä.

Vehviläinen pitää näitä viranomaisten karkeina virheinä. Kirjoittamansa mukaan Vehviläinen ei ole voinut välttyä ajatukselta, että haitan aiheuttaminen hänelle ja Finnairille on ollut viranomaisten tarkoituskin.

– Vaikuttaa siltä, että tämä esitutkinta onkin käynnistetty vain julkisen paineen vuoksi, Vehviläinen toteaa.

 

”Poliisilla negatiivinen ennakkoasenne”

Tutkinnanjohtaja Ilkka Koskimäki Helsingin poliisista luonnehti julkisuudessa aiemmin tänä keväänä Vehviläisen asuntokauppoja Ilmarisen kanssa ”kummallisiksi ja poikkeuksellisiksi”. Vehviläisen mukaan Koskimäen lausuma on virheellinen, ja kertoo poliisin selkeästä negatiivisesta ennakkoasenteesta häntä kohtaan.

– Esitutkinnan tehtävänä ei ole selvittää jonkin tapahtuman ”kummallisuutta tai poikkeuksellisuutta” siksikään, että nämä arviot ovat voimakkaasti henkilökohtaiseen arvomaailmaan linkittyviä eikä niillä siksi ole mitään arvoa tai merkitystä arvioitaessa tapahtumien rikoslain mukaisuutta tai vastaisuutta, Vehviläisen loppulausumassa kirjoitetaan.

 

Asunnon myyminen kannattamatonta

Vehviläinen on kertonut, että asunnon myyminen Ilmariselle oli hänelle taloudellisesti kannattamatonta. Vehviläinen olisi voinut myymisen sijaan omistaa asuntonsa itse, muuttaa Finnairin hänelle hankkimaan työsuhdeasuntoon ja laittaa oman asuntonsa vuokralle. Näin Vehviläinen olisi voinut saada asunnostaan vuokratuloa ja nauttia asunnon arvonnoususta.

Finnairin lakiasiainjohtaja Sami Sarelius vahvisti asian poliisikuulusteluissa. Poliisi esitti Sareliukselle kuulusteluissa kuitenkin tarkentavia kysymyksiä. Poliisi esimerkiksi pohti, kummassa muodossa Vehviläisen varallisuus tuottaisi paremmin: omistusasuntona, josta saa vuokratuloa, vai 1,8 miljoonan euron käteisvaroina, jotka Vehviläinen voisi sijoittaa muualle, kenties tuottavammin.

Vehviläisen mukaan tämä kertoi poliisin vahvasta ennakkoasenteesta häntä kohtaan.

Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske teki tänään syyttämättäjättämispäätöksen Vehviläistä koskevassa asuntokauppajutussa. Vehviläinen myi vuosi sitten tammikuussa asuntonsa eläkeyhtiö Ilmariselle 1,8 miljoonalla eurolla. Ilmarinen vuokrasi asunnon edelleen Finnairille Vehviläisen työsuhdeasunnoksi. Samaan aikaan Finnair ja Ilmarinen sopivat Ilmarisen tulemisesta mukaan Finnairin perustamaan Nordic Global Air Linesiin. Poliisi epäili, että Vehviläinen suosi Ilmarista asiassa asuntojärjestelyjen vuoksi.

Ketään vastaan ei nosteta tapauksen johdosta syytettä.

 

http://www.mtv3.fi/uutiset/rikos.shtml/2012/09/1613661/finnairin-vehvilainen-haukkuu-poliisin-ja-syyttajan

 

 

 

Seuraa

Get every new post delivered to your Inbox.

Liity 948 muun seuraajan joukkoon